RoboAI-viikko 2021: Investoinneilla kilpailukykyä Satakunnan konepajoihin

– Tämän vuoden NEXT-teknologiaseminaarissa esitellään yrityksille tarjottuja palveluita, tehtyjä demoja ja niistä saatuja tuloksia. Keynote-puhujana toimii Antti Salminen Turun yliopistosta aiheenaan viime vuosina paljon kehittyneet laserhitsausteknologiat, kertoo projektitutkija Timo Kerminen.

Nuori mies istuu pöydän takana ja kokeilee käsin pöydän yllä olevaa konenäkökameraa.
Robotiikka Akatemian opiskelija Atte Ali-Hokka tekee kokeiluja konenäkökameralla.

Robotiikka Akatemian opiskelija Atte Ali-Hokka tekee kokeiluja konenäkökameralla.

Viidennen NEXT-tapahtuman teemana on konepajateollisuuden kilpailukyvyn parantaminen. Aihetta lähestytään tärkeiden teemojen, kuten hitsausrobotiikan, 3D-konenäön, energiatehokkuuden, digitalisaation ja laserteknologian kautta. Tapahtumaan toivotaan osallistuvan kaikenkokoisia konapajayrityksiä, mutta myös muita teollisuusyrityksiä, jotka harkitsevat automaatioon investoimista. Tapahtuma järjestetään hybridimallisena, eli yleisö on tervetullut sekä paikan päälle että verkkoon.

Investointi- ja tietovelka kuriin

Etualalla on mobiilirobotti, jonka takana kyykyssä mies katsoo kameraan.
Projektitutkija Timo Kerminen uskoo kaikkien tapahtuman teemojen kiinnostavan, mutta tärpiksi nostaa SAMKin tutkija Tommi Lehtisen näyttävät 3D-konenäkökokeilut.

– Konepajateollisuus on yksi Satakunnan alueen merkittävimmistä työllistäjistä ja yrityksissä on vielä paljon tehtävää kilpailukyvyn parantamisessa. Lukuisten konepajayritysten lisäksi alueella on paljon alan tuotteita hyödyntäviä yrityksiä, joten ketju on mittava. Erityisesti alihankintaa tekeviin yrityksiin on muodostunut vuosien varrella merkittävää investointi- ja tietovelkaa. Esimerkiksi robotiikan ja konenäön tarjoamat mahdollisuudet tunnetaan huonosti, joten on vaikea tunnistaa, mistä tuotannon automatisoinnissa lähdettäisiin liikkeelle. Kehitys on viimeisten vuosikymmenten osalta ollut huima, kertoo Kerminen.

Hän kehuu konepajayritysten aktiivisuutta energian säästämisen osalta: ledvalot on vaihdettu perinteisten tilalle ja paineilman vuotokohdat on laitettu kuriin. Näillä helpoilla investoinneilla on suora vaikutus siihen, mitä jää viivan alle.

Yhteistyöllä uusia ratkaisuja

Alueen konepajat ovat olleet kiinnostuneita yhteistyöstä: Erityisesti 3D-konenäön osalta ryhmä sai mielenkiintoisia ja haastavia demokohteita, joissa otettiin huomioon asiakkaan automatisointitarpeet ja jatkokehitettiin ratkaisua eteenpäin. Uusi ja innovatiivinen ratkaisu löydettiin myös Finnegrip Oy:lle, kun Kempin TIG-hitsaussoluun yhdistettiin kylmälankahitsaus. Hankkeen toimesta suoritettiin koehitsauksia jo markkinoilla olleella TIG-robotilla sekä kokeiltiin MasterTig-laitteistoa kylmälangalla. Kokeilujen ja hitsausdemonstraatioiden myötä todettiin laitteistojen soveltuvuus robottihitsaukseen. Keskimäärin robotisaatioinvestointi nostaa yrityksen tuottavuutta noin 30 %, jos käytössä on ollut jo aiemmin jotain robotiikkaa. Tässä tapauksessa robottisolun tuottavuus ylitti Finnegripin laskelmat sekä odotukset moninkertaisesti. Finnegrip Oy:n Juha Kaskisen mukaan hankkeen suorittamilla kokeiluilla oli merkittävä vaikutus investoinnin nopeaan etenemiseen.

Automatisointia suunnitteleville yrityksille Kermisellä on hyvä vinkki.

– Kerralla ei kannata lähteä automatisoimaan liian suurta kokonaisuutta. Jakamalla pienempiin osiin, se on kustannustehokkaampaa ja helpompi toteuttaa. Usein yrityksissä yhdistetään samalle robotille useita eri toimintoja, jotka tekevät laitteistosta kalliin ja käytettävyydeltään monimutkaisen. Mielummin pienin askelin kehittämään omaa osaamista ja tuotantoa, Timo muistuttaa.

Lähikuvassa professori Antti Salminen.
Professori Antti Salmisen esityksen aiheena on laserteknologiat konepajoissa. Salminen on konetekniikan professori Turun yliopistossa. Hän on laseria hyödyntävien teknologioiden edelläkävijä Suomessa.

Jatkuvan kehittämisen periaate

Hanke pystyy tuottamaan laajasti automaatioesimerkkejä sekä avustamaan investointipäätöksen tekemisessä varsinkin mikro ja pk-yrityksiä, joilla ei ole vielä robotisaatiota käytössä. Digitalisaation edistäminen ja sitä kautta investointi- ja tietovelan pienentäminen olisi Kermisen mukaan erittäin tärkeää juuri Satakunnan alueella. Tämä olisi hyvä huomioida varsinkin pienissä yrityksissä, joissa johto on jäämässä eläkkeelle tulevien vuosien aikana. Liiallinen investointi- ja tietovelka vaikuttaa myös yrityksen myyntiarvoon. Robotisaatiolla voidaan myös helpottaa hitsaavien ja koneistavien konepajojen työvoimapulaa.

– Jos yksikin yritys päättää investoida meidän seminaarimme ja hankkeemme perusteella ja saamme Satakunnan alueelle tuottavuuden kasvua, silloin me olemme onnistuneet erittäin hyvin, summaa Kerminen odotuksiaan.

NEXT2021-teknologiaseminaari järjestetään RoboAI-viikolla maanantaina 22.11.2021 klo 8.40 alkaen.

Anna teknologian inspiroida ja ilmoittaudu!

Tsekkaa koko viikon ohjelma!

NEXT2021-tapahtuman järjestää Tehokas konepaja -hanke. Hanke päättyy vuoden 2022 keväällä. Lisätietoja hankkeesta.

Lisätiedot:

Timo Kerminen, projektitutkija
p. 044 710 3311
timo.kerminen@samk.fi

Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) - liikemerkki, väri Tampereen yliopiston logo

logot

Jaa tämä sivu

Hera-satelliitti lähetetty CubeSat-kumppanin kanssa tutkimaan asteroidia.

Johdatus avaruustoimintaan -kurssi käynnistää avaruusteknologiayhteistyön

SAMK, Porin kaupunki ja Turun yliopisto allekirjoittivat viime kesänä aiesopimuksen, jonka tavoitteena on kehittää Satakunnassa avaruusteknologiaa hyödyntävää koulutusta, tutkimusta ja innovaatiotoimintaa.

Kumppanuussopimuksen allekirjoitustilaisuudessa olivat mukana vasemmalta LähiTapiola Länsi-Suomen henkilöasiakkuuksien liiketoimintajohtaja Markus Suominen, SAMKin kumppanuuspäällikkö Tanja Vaitiniemi ja osaamisaluejohtaja Jari Iisakkala sekä LähiTapiola Länsi-Suomen toimitusjohtaja Jussi Seppälä.

LähiTapiola Länsi-Suomi ja SAMK aloittavat kumppanuuden alueen osaamisen vahvistamiseksi

LähiTapiola Länsi-Suomi ja SAMK ovat solmineet kumppanuussopimuksen, jonka tavoitteena on lisätä vuoropuhelua ja vahvistaa yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välillä.

Ryhmä ihmisiä poseeraa kameralle.

Länsirannikkoyhteistyöllä kasvua koko Suomeen

Länsirannikon alueella on tehty kolmen vuoden ajan tiivistä ammattikorkeakouluyhteistyötä, joka tukee sekä paikallista että valtakunnallista kasvua ja kilpailukykyä. Alueen yrityksillä ja elinkeinoelämällä on ollut keskeinen rooli yhteistyössä, joka on merkittävää koko Suomen hyväksi.