Pohjoisessa työskentely opetti Emmiä itsenäiseen työhön

Emmi Koskinen haki spontaanisti töitä kaukaa pohjoisesta. Se kannatti. Lapissa oppi hallitsemaan hoitotyön koko työkentän ja huomasi miten erilaista työ voi olla eri puolella Suomea.

31.3.2020 | Teksti: Juuli Pietikäinen | Kuva: Juuli Pietikäinen ja Emmi Koskisen kotialbumi

Emmi Koskinen SAMKin Porin kampuksen kirjastossa.

Auttamisen halu sai Emmin hakeutumaan alalle.

Valmistumisen jälkeen Emmi päätti hakea hetken mielijohteesta pohjoiseen töihin. Ei mennyt kauaa, kun muuttokuorma oli autoon pakattuna ja määränpäänä Ivalo. Asunto oli järjestetty työpaikan kautta. Asunto sijaitsi Ivalossa ja työpaikka Inarin kirkonkylällä, työmatkoja varten piti siis hankkia auto.

– Tuli mahdollisuus lähteä töihin minne vaan. Hain Inarista terveydenhoitajan sijaisuutta täysin spontaanisti.

Lappi opettaa

Emmin työpaikka oli Inarin terveystalolla, aivan koulun vieressä. Potilaita vastaanotolla kävi vauvasta vaariin. Inarin terveystalolla työskenteli Emmin lisäksi yksi terveydenhoitaja, loput työkaverit olivat Ivalon terveyskeskuksessa. Aivan alkuun tämä toi haasteita, apua sai tarvittaessa puhelimitse kollegoilta.

– Vastaanottoaikojen ulkopuolella tein kotisairaanhoitoa ja hyvinvointikyselyjä sinä vuonna 65 vuotta täyttäneiden luona. Matkaa yhdelle kotikäynnille saattoi kertyä yli sata kilometriä edestakaisin.

Työskentely Lapissa eroaa paljon siitä, mihin Emmi oli aiemmin Satakunnassa tottunut. Vastuuta oli enemmän ja työkenttä laajempi. Muualla kun keskitytään yhteen osa-alueeseen, Lapissa täytyy hallita koko työkenttä. Asiakassuhteet ovat pitkiä, sama hoitaja on saattanut hoitaa potilastaan kaksikymmentä vuotta.

– Satakunnassa potilaskunta on hyvin laaja, pohjoisessa potilaat saattoivat tulla käymään herkemmin ilman ajanvarausta.

Auttamisen halu

Emmillä auttamisen halu oli se suurin tekijä, mikä sai hakeutumaan alalle. Työtä ei tehdä muuten vaan, se on monelle kutsumusammatti. Hoitoalakin muuttuu ja kehittyy jatkuvasti, siihen täytyy sopeutua. Aina on mahdollista opiskella vielä lisää. Itsensä kehittäminen ja jatkuva oppiminen pätevät tässäkin ammatissa.

Opinnoista opettavaisimmaksi Emmi nostaa harjoittelut. Harjoittelujaksoja oli monipuolisesti erilaisissa paikoissa. Teorian oppi luennoilla, mutta käytännön opiskelu on isossa roolissa. SAMKista sai hyvät eväät omalle polulle. Tekemällä oppii, taitoja ja teoriaa pitää ylläpitää, ainoastaan hyvillä arvosanoilla ei pärjää.

– Juuri nämä monipuoliset harjoittelupaikat olivat niitä, jotka valmistelivat minua Inarissa työskentelyyn laajalla työkentällä.

Kaikki harjoittelut olivat Emmille mieluisia ja opettivat jokainen omalla tavallaan kasvamaan hoitotyön ammattilaiseksi.

Emmi Koskinen sairaanhoitajan puvussa hoitotyön simulaatiotilassa.

Emmi Koskinen

Valmistui SAMKista joulukuussa 2018 sairaanhoitaja (AMK), terveydenhoitajaksi (AMK). Nykyisin SAMKiin voi hakeutua vain sairaanhoitajan (AMK) -tutkintoon.

Työskentelee nykyään Porissa yksityisellä puolella sairaanhoitajana.

31.3.2020 | Teksti: Juuli Pietikäinen | Kuva: Juuli Pietikäinen ja Emmi Koskisen kotialbumi

Lisää aiheesta

Yvonne Ewane Porin kampuksen Agora kahviossa.
| Hyvinvointi ja terveys

Kamerunilaistaustainen Yvonne opiskelee sairaanhoitajaksi – työpaikka jo on

Yvonne Ewane aloitti sairaanhoitajaopinnot SAMKissa elokuussa 2017. Nyt hän työskentelee sairaanhoitajana Turussa akuutilla geriatrisella vuodeosastolla ja suorittaa samalla syventävää opintoihin kuuluvaa harjoitteluaan.
Satakunnan sairaanhoitopiirin johtaja Ermo Haavisto ja dosentti Anu Holm istuvat.
| Hyvinvointi ja terveys

SAMK ja Satasairaala kehittävät tulevaisuuden sairaalaa yhdessä tutkimalla ja testaamalla

SAMK ja Satasairaala toteuttavat kolmevuotisen Tulevaisuuden sairaala innovaatioalustana -hankkeen, johon on saatu Euroopan aluekehitysrahastolta rahoitusta yli puoli miljoonaa euroa.

Uusimmat uutiset

Riitta Tempakka merenkulun simulaattoreilla.
| Kestävä kehitys

SAMK mukana Climate University -verkostossa

Helsingin yliopisto koordinoi Climate University -verkostoa, jossa on mukana valtaosa suomalaisista korkeakouluista. Ajatuksena on jakaa yhteisellä alustalla maksuttomia verkkokursseja korkeakoulujen ja kaikkien sellaisten käyttöön, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskunnan kestävään kehitykseen ja ilmastoon liittyvistä asioista.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA

On SAMK staff day, deserving employees of the year 2021 were awarded in various categories including the success story, the initiative, the project operator, the publisher, the communicator, the teacher, and the SAMK person of the year. #thinkfuture
https://www.samk.fi/en/uutiset/deserving-samk-employees-awarded-on-staff-day/

Satakunnan korkean teknologian säätiö tukee satakuntalaisia korkean teknologian hankkeita.

Apurahahaku on käynnissä 30.9. asti.

Lue lisää: http://www.teknologiasaatio.fi/sivu/

#satakunta

Merenkulkualan koulutuksella on Raumalla pitkät juuret. Lehtori @JanneLahtinen4 pohtii Navigator-lehdessä merenkulkualan koulutuksen historiaa ja tulevaisuutta. @NavMagFi #katsetulevaisuuteen
https://navigatormagazine.fi/blogit/mastossa-on-kayty-eika-itkettanyt-yhtaan/

Sali täynnä! 👏👏
Tänään virallisesti alkoi meidän käytännön yhteistyö @SatakunnanAMK ja #friitalankoulu kanssa.
Lisäämme aisteihin ja aistiherkkyyksiin liittyvää tietoutta, kehitämme #aistiesteettomyystyokalu myös lasten käyttöön ja eiköhän jotain tutkimustakin ole vireillä 🤩

Johtamisjuonia-blogissa pureudutaan ajankohtaisiin johtamiseen liittyviin aiheisiin, niin SAMKin henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin kirjoittamana. Ensimmäisessä blogikirjoituksessa on pohdittu huonon johtamisen merkitystä työpahoinvoinnin taustalla.
https://johtamisjuonia.samk.fi