Pohjoisessa työskentely opetti Emmiä itsenäiseen työhön

Emmi Koskinen haki spontaanisti töitä kaukaa pohjoisesta. Se kannatti. Lapissa oppi hallitsemaan hoitotyön koko työkentän, ja oppi miten erilaista työ voi olla eri puolella Suomea.

Emmi Koskinen SAMKin Porin kampuksen kirjastossa.

Auttamisen halu sai Emmin hakeutumaan alalle.

Valmistumisen jälkeen Emmi päätti hakea hetken mielijohteesta pohjoiseen töihin. Ei mennyt kauaa, kun muuttokuorma oli autoon pakattuna ja määränpäänä Ivalo. Asunto oli järjestetty työpaikan kautta. Asunto sijaitsi Ivalossa ja työpaikka Inarin kirkonkylällä, työmatkoja varten piti siis hankkia auto.

– Tuli mahdollisuus lähteä töihin minne vaan. Hain Inarista terveydenhoitajan sijaisuutta täysin spontaanisti.

Lappi opettaa

Emmin työpaikka oli Inarin terveystalolla, aivan koulun vieressä. Potilaita vastaanotolla kävi vauvasta vaariin. Inarin terveystalolla työskenteli Emmin lisäksi yksi terveydenhoitaja, loput työkaverit olivat Ivalon terveyskeskuksessa. Aivan alkuun tämä toi haasteita, apua sai tarvittaessa puhelimitse kollegoilta.

– Vastaanottoaikojen ulkopuolella tein kotisairaanhoitoa ja hyvinvointikyselyjä sinä vuonna 65 vuotta täyttäneiden luona. Matkaa yhdelle kotikäynnille saattoi kertyä yli sata kilometriä edestakaisin.

Työskentely Lapissa eroaa paljon siitä, mihin Emmi oli aiemmin Satakunnassa tottunut. Vastuuta oli enemmän ja työkenttä laajempi. Muualla kun keskitytään yhteen osa-alueeseen, Lapissa täytyy hallita koko työkenttä. Asiakassuhteet ovat pitkiä, sama hoitaja on saattanut hoitaa potilastaan kaksikymmentä vuotta.

– Satakunnassa potilaskunta on hyvin laaja, pohjoisessa potilaat saattoivat tulla käymään herkemmin ilman ajanvarausta.

Auttamisen halu

Emmillä auttamisen halu oli se suurin tekijä, mikä sai hakeutumaan alalle. Työtä ei tehdä muuten vaan, se on monelle kutsumusammatti. Hoitoalakin muuttuu ja kehittyy jatkuvasti, siihen täytyy sopeutua. Aina on mahdollista opiskella vielä lisää. Itsensä kehittäminen ja jatkuva oppiminen pätevät tässäkin ammatissa.

Opinnoista opettavaisimmaksi Emmi nostaa harjoittelut. Harjoittelujaksoja oli monipuolisesti erilaisissa paikoissa. Teorian oppi luennoilla, mutta käytännön opiskelu on isossa roolissa. SAMKista sai hyvät eväät omalle polulle. Tekemällä oppii, taitoja ja teoriaa pitää ylläpitää, ainoastaan hyvillä arvosanoilla ei pärjää.

– Juuri nämä monipuoliset harjoittelupaikat olivat niitä, jotka valmistelivat minua Inarissa työskentelyyn laajalla työkentällä.

Kaikki harjoittelut olivat Emmille mieluisia ja opettivat jokainen omalla tavallaan kasvamaan hoitotyön ammattilaiseksi.

Lue lisää sairaanhoitajan koulutuksesta Emmi3 Rajattu

Emmi Koskinen

Valmistui SAMKista joulukuussa 2018 sairaanhoitaja (AMK), terveydenhoitajaksi (AMK). Nykyisin SAMKiin voi hakeutua vain sairaanhoitajan (AMK) -tutkintoon.

Työskentelee nykyään Porissa yksityisellä puolella sairaanhoitajana.

SAMK TWITTERISSÄ

Jaa tämä sivu

Elina Jalonen seisoo tiiliseinän vieressä

SAMKista sairaanhoitajaksi Sydänsairaalaan

Elina Jalonen valmistui viime vuonna sairaanhoitajaksi SAMKista. Valmistuttuaan ylioppilaaksi Rauman Lyseon lukiosta oli sairaanhoitajaksi opiskelu varma valinta, mutta paikkakunta opiskeluille oli vielä epäselvä.

Tiia Kenola seisoo SAMKin Porin kampuksen yhdyskäytävällä.

Yhdes-malli ja monimuotoiset harjoittelut: Tiia Kenolan matka sosionomiksi

Tiia Kenola on kokenut SAMKin sosionomiopinnot monipuolisina ja hyvät eväät tulevaisuuden työelämään antavina.

Ville-Pekka Vihma näyttelyssä Oulussa, Real Deal Yläkerta -galleriassa.

Ville-Pekka Vihma valmistuu kuvataiteilijaksi

Oulusta kotoisin oleva Ville-Pekka Vihma kirjoittaa parhaillaan opinnäytetyötään Kangasniemellä töidensä ohella. Hän opiskelee viimeistä vuottaan kuvataitelijaksi SAMKin Taidekoulun kampuksella Kankaanpäässä.