Päivän kysymys: voiko matkailu pelastaa maailman?

Matkailu puhuttaa. Voinko matkailla kaikkialla ”koska mä voin”? Voisinko miettiä millä perusteilla valitsen esimerkiksi matkakohteeni, majapaikkani, ostokseni? Voiko himomatkaaja tehdä poisvalintoja niin, että ei koekaan luopuvansa vaan saavansa enemmän? Millaisia valintoja matkanjärjestäjä voi tehdä – ja millaisia matkailupalvelun tuottaja?

27.9.2019 | Teksti: Aino Pelto-Huikko | Kuva: Veera Korhonen

Kuva JRC:n näyttelystä, mies kävelee editse
Joint Research Centerin näyttely

– On ok matkustaa, mutta kuinka se tehtäisiin mahdollisimman kestävästi, miettii Ioannis Pappas, The Global Sustainable Tourism Councilin kreikkalainen johtaja.

Ioannis Pappas

Ioannis Pappas

Matkailun vaikutukset ympäristöön ovat nousseet isoksi puheenaiheeksi ilmastokysymyksen myötä, mutta vaikutukset ympäristöön eivät ole vain ilmasto- tai ekologinen kysymys, vaan niillä on myös sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja poliittinen puoli.

Kestävän matkailun mahdollisuuksia ja haasteita nostettiin esiin Porissa järjestetyssä Science Meets Regions -tapahtumassa syyskuun lopussa.

Matkailun vaikutuksiin liittyy aina monta puolta

Pappaksen edustamassa Kestävän matkailun neuvostossa aihetta lähestytään kokonaisvaltaisesti: matkailuun liittyy monta puolta. Se, mikä tuottaa yhdelle elinkeinon, voi hankaloittaa toisen elämää ja elinkeinoa – on paljon kilpailua ja konflikteja. Yhtenä selvänä muutostarpeena Pappas mainitsee myös sen, että turismin on jätettävä rahaa nykyistä selvästi enemmän paikallisille, jotta heillä on mahdollisuus hoitaa ympäristöä ja yhteisö voi hyvin.

Matkailija voi tehdä valintoja, mutta kysymys ei ole vain matkailijan valinnoista, vaan valintoja kestävän kehityksen puolesta tai vastaan tehdään tietysti jo silloin, kun aletaan suunnitella uutta matkailukohdetta tai -tuotetta, ja päätöksiä tehdään politiikan eri tasoilla: globaalisti, kansallisesti ja paikallisesti.

Turismi lisääntyy, mihin saakka se on kivaa?

– Sinulle ja minulle on kiva, että voidaan matkustaa ja että tapaamme turisteja muualta, mutta kestävätkö turistikohteet, jos matkailijoita on aina vain enemmän? Onko se enää kivaa paikallisille, elinkeinoelämälle tai matkailijoille itselleen, kysyy videolla puheenvuoronsa pitänyt

MEP Sirpa Pietikäinen /video

MEP Sirpa Pietikäinen

europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.

Turismi on lisääntynyt, ja uhkakuvana on liikaturismi kaikkine sivuvaikutuksineen: jätteineen, puhtaan veden riittämisineen, turvallisuusuhkineen. Isoja haasteita on. Pietikäinen esittää, että käännettäisiinkin kysymys näin: Voiko turismi muuttaa maailmaa – olla tuomassa uusia ratkaisuja, joista muutkin elinkeinot hyötyvät?

Pietikäisen mukaan se on mahdollista, jos uskalletaan esittää isoja kysymyksiä ja tehdä isoja ratkaisuja – tai toisaalta käytännön tasolla osin verrattain pieniä ja helppojakin ratkaisuja. Isoja ratkaisuja ovat hiilineutraalius, ympäristön monimuotoisuuden ylläpitäminen, päästöjen pysyminen maksimissaan luonnon puhdistuskyvyn rajoissa, uusiutuvien energianlähteiden käyttö, hidas matkustaminen ja paikallisia hyödyttävä matkailu.

Mitä me etsimme? Eksotiikkaa – siis jotain muuta kuin mikä on meille tavallista.

Pietikäisen mielestä ratkaisu piilee matkailijoiden globaalissa toiveessa. Siinä hän näkee Suomenkin mahdollisuuden matkailutoiminnan suunnannäyttäjänä.
– Mitä me etsimme? Eksotiikkaa – siis jotain muuta kuin mikä on meille tavallista – ja autenttisuutta.

– Täytyy aloittaa jostain. Eivät kaikki ole heti mukana. Suomessa voitaisiin rakentaa matkailun konsepti kestäväksi niin, että matkailija ei luovu mistään, vaan saa: saa matkailukokemuksen, joka ei ole ylikansoitettu eikä massatuotantoa, ja kun elämys säväyttää häntä, tulee lisää kiinnostuneita – ja maineen kasvaessa lisää kilpailijoita, jotka haluavat tehdä samoin.

Pietikäinen tuo esiin sen, mitä päivän mittaan tulee eri matkailun kehittäjätoimijoiden puheenvuoroissa: Tarvitaan tutkimusta, uusia innovaatioita, rahoitusta, kumppanuuksia ja indikaattoreita, joilla saadaan faktoja pöytään.

Ongelma ei ole tiedonpuute, vaan tiedon löytäminen informaatiotulvasta

Science Meets Regions -tapahtumakonseptin keskiössä on tieto, faktat.

– Ongelma ei ole tiedonpuute, vaan sen runsaus: miten löytää oleellisen faktatiedon kaiken muun joukosta, toteaa Stijn Verleyen Euroopan komission yhteisestä tutkimuskeskuksesta (Joint Research Centre, JRC).

Stijn Verleyen in audience

Stijn Verleyen

– Tutkimustiedon ja politiikan yhdistäminen ei ole ongelmatonta, väliin tulee monenlaista – hyvä tiede ei tuota suoraan hyvää politiikkaa, hän toteaa.

Esimerkiksi JRC tuottaa paljon datamateriaalia, joka on kaikkien toimijoiden käytettävissä, ks. JRC:n sivut.

Science Meets Regions on Euroopan Komission tapahtumabändi, joka jalkautuu eri vuosina eri teemoin eri puolille Eurooppaa. Suomea edusti tänä vuonna SAMKin matkailuliiketoiminnan tutkimusryhmän 26.9.2019 järjestämä tapahtuma. Sen teemana oli kestävä merellinen matkailu. Konseptin tavoitteena on tuoda esiin tapahtuman teemaan liittyvää tutkimustiedon merkitystä haasteiden ratkaisussa. Katso tapahtuman nettisivut.

Lisää aiheesta

Science Meets Regions Brand pic (SAMK Pori 2019 version)
| Matkailu

Satakunta edustaa syksyllä koko Suomea: Kansainvälinen areena kokoaa matkailun kärkitoimijat Poriin

Merellisen matkailun kestävä kehitys ja suuntaviivat lähitulevaisuuden kehittämistoimille ovat aiheena Euroopan parlamentin rahoittamassa Science meets Regions -tapahtumassa Porissa 26.9.2019. Poriin kokoontuu matkailun kehittämisen kansainvälisiä, valtakunnallisia ja paikallisia kärkitoimijoita.
SAMK-kampus Rauma tarjoaa hienot puitteet merenkulun opiskeluun.
| Matkailu

Kestävän merellisen matkailun koulutus alkaa SAMKissa 2018

Merellisen matkailuteollisuuden taloudellinen merkitys on maailmanlaajuisesti ja Euroopassa suuri. Vaikka alan ennakoidaan myös kasvavan voimakkaasti, merelliseen matkailuun liittyvää erikoistumiskoulutusta ei ole saatavilla. SAMK aloittaa 20 opintopisteen kokonaisuuden pilotoinnin.

Uusimmat uutiset

Purjeveneiden mastoja pienvenesatamassa.
| Matkailu

Yhteinen eurooppalainen merellisen matkailun opetussuunnitelma täyttää alan osaamisvajeet

Euroopan rannikkoalueet ovat monien lomailijoiden suosikkikohteita, joiden merkitys on kasvanut entisestään koronapandemian aikana. Ne ovat Euroopan matkailussa suurin vetovoimatekijä, minkä vuoksi yli puolet maiden majoituskapasiteetista sijoittuu Euroopan rannikkoalueille. Lisäksi merellinen matkailu on työllisyyden näkökulmasta merisektorin suurin toimiala Euroopassa.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA

SAMKin toukokuun Osaamisuutisissa käsitellään muun muassa seuraavia aiheita:
☀️ Vuoden 2021 menestystarinat julkaistu
☀️ SAMKin dosentit Satakunnan asialla
☀️ Teoria ja käytäntö yhdistyvät työmaaopinnoissa
https://uutiskirje.samk.fi/a/s/1064431-72e5d56aedd0cf50023718c1f6923eae/1238381

Matkailun opiskelijat viettivät Merikarvialla kansainvälisen leiriviikon. Tavoitteena oli kehittää rannikkoalueen matkailutoimijoiden digitaalisia valmiuksia. Lehtori Jaana Ruoho kertoo Samkarit-blogissa viikon tunnelmia. @jaanaruoho #matkailu
https://samkarit.samk.fi/2022/05/20/ammattikorkeakoululaisten-kansainvalinen-leiriviikko-merikarvialla/

Tuomarikoulutus käyty, tuomaritesti läpäisty ja nyt tuomarointikin tehty. Mahtavaa nähdä alastaan innostuneita nuoria kisaamassa SM-tasolla!

#taitaja2022 #toinenaste #matkailu #mysamk #visitfinland #some #tuomari #skillsforfinland #winnova

3

Purkutalo2022 testattiin #projektioppiminen teorioita noin 20 opiskelijan voimin.

Yhteistyössä @SatakunnanAMK, #Kankaanpää 'n Yhteislyseo ja Honkajoen lukio luotiin #väliaikainen #taide @Kpaakaupunki #taidekehä 'lle.

Kuvan teos Pinja Marienberg, Kasvupaikka

Geronomiopiskelija Annikka Salonen kertoo Samkarit-blogitekstissä kokemuksistaan harjoittelusta Ruotsin Sundsvallissa. Harjoittelu laajensi hänen käsityksiään hoiva- ja hoitokulttuurin monimuotoisuudesta. #samkarit #geronomi
https://samkarit.samk.fi/2022/05/18/geronomitutkintoon-kansainvalista-nakokulmaa-harjoittelussa-ruotsin-sundsvallissa/