Päivän kysymys: voiko matkailu pelastaa maailman?

Matkailu puhuttaa. Voinko matkailla kaikkialla ”koska mä voin”? Voisinko miettiä millä perusteilla valitsen esimerkiksi matkakohteeni, majapaikkani, ostokseni? Voiko himomatkaaja tehdä poisvalintoja niin, että ei koekaan luopuvansa vaan saavansa enemmän?

Kuva JRC:n näyttelystä, mies kävelee editse
Joint Research Centerin näyttely

Joint Research Centerin näyttely

– On ok matkustaa, mutta kuinka se tehtäisiin mahdollisimman kestävästi, miettii Ioannis Pappas, The Global Sustainable Tourism Councilin kreikkalainen johtaja.

Ioannis Pappas
Ioannis Pappas

Matkailun vaikutukset ympäristöön ovat nousseet isoksi puheenaiheeksi ilmastokysymyksen myötä, mutta vaikutukset ympäristöön eivät ole vain ilmasto- tai ekologinen kysymys, vaan niillä on myös sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja poliittinen puoli.

Kestävän matkailun mahdollisuuksia ja haasteita nostettiin esiin Porissa järjestetyssä Science Meets Regions -tapahtumassa syyskuun lopussa.

Matkailun vaikutuksiin liittyy aina monta puolta

Pappaksen edustamassa Kestävän matkailun neuvostossa aihetta lähestytään kokonaisvaltaisesti: matkailuun liittyy monta puolta. Se, mikä tuottaa yhdelle elinkeinon, voi hankaloittaa toisen elämää ja elinkeinoa – on paljon kilpailua ja konflikteja. Yhtenä selvänä muutostarpeena Pappas mainitsee myös sen, että turismin on jätettävä rahaa nykyistä selvästi enemmän paikallisille, jotta heillä on mahdollisuus hoitaa ympäristöä ja yhteisö voi hyvin.

Matkailija voi tehdä valintoja, mutta kysymys ei ole vain matkailijan valinnoista, vaan valintoja kestävän kehityksen puolesta tai vastaan tehdään tietysti jo silloin, kun aletaan suunnitella uutta matkailukohdetta tai -tuotetta, ja päätöksiä tehdään politiikan eri tasoilla: globaalisti, kansallisesti ja paikallisesti.

Turismi lisääntyy, mihin saakka se on kivaa?

– Sinulle ja minulle on kiva, että voidaan matkustaa ja että tapaamme turisteja muualta, mutta kestävätkö turistikohteet, jos matkailijoita on aina vain enemmän? Onko se enää kivaa paikallisille, elinkeinoelämälle tai matkailijoille itselleen, kysyy videolla puheenvuoronsa pitänyt

MEP Sirpa Pietikäinen /video
MEP Sirpa Pietikäinen

europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.

Turismi on lisääntynyt, ja uhkakuvana on liikaturismi kaikkine sivuvaikutuksineen: jätteineen, puhtaan veden riittämisineen, turvallisuusuhkineen. Isoja haasteita on. Pietikäinen esittää, että käännettäisiinkin kysymys näin: Voiko turismi muuttaa maailmaa – olla tuomassa uusia ratkaisuja, joista muutkin elinkeinot hyötyvät?

Pietikäisen mukaan se on mahdollista, jos uskalletaan esittää isoja kysymyksiä ja tehdä isoja ratkaisuja – tai toisaalta käytännön tasolla osin verrattain pieniä ja helppojakin ratkaisuja. Isoja ratkaisuja ovat hiilineutraalius, ympäristön monimuotoisuuden ylläpitäminen, päästöjen pysyminen maksimissaan luonnon puhdistuskyvyn rajoissa, uusiutuvien energianlähteiden käyttö, hidas matkustaminen ja paikallisia hyödyttävä matkailu.

Mitä me etsimme? Eksotiikkaa – siis jotain muuta kuin mikä on meille tavallista.

Pietikäisen mielestä ratkaisu piilee matkailijoiden globaalissa toiveessa. Siinä hän näkee Suomenkin mahdollisuuden matkailutoiminnan suunnannäyttäjänä.
– Mitä me etsimme? Eksotiikkaa – siis jotain muuta kuin mikä on meille tavallista – ja autenttisuutta.

– Täytyy aloittaa jostain. Eivät kaikki ole heti mukana. Suomessa voitaisiin rakentaa matkailun konsepti kestäväksi niin, että matkailija ei luovu mistään, vaan saa: saa matkailukokemuksen, joka ei ole ylikansoitettu eikä massatuotantoa, ja kun elämys säväyttää häntä, tulee lisää kiinnostuneita – ja maineen kasvaessa lisää kilpailijoita, jotka haluavat tehdä samoin.

Pietikäinen tuo esiin sen, mitä päivän mittaan tulee eri matkailun kehittäjätoimijoiden puheenvuoroissa: Tarvitaan tutkimusta, uusia innovaatioita, rahoitusta, kumppanuuksia ja indikaattoreita, joilla saadaan faktoja pöytään.

Ongelma ei ole tiedonpuute, vaan tiedon löytäminen informaatiotulvasta

Science Meets Regions -tapahtumakonseptin keskiössä on tieto, faktat.

– Ongelma ei ole tiedonpuute, vaan sen runsaus: miten löytää oleellisen faktatiedon kaiken muun joukosta, toteaa Stijn Verleyen Euroopan komission yhteisestä tutkimuskeskuksesta (Joint Research Centre, JRC).

Stijn Verleyen in audience
Stijn Verleyen

– Tutkimustiedon ja politiikan yhdistäminen ei ole ongelmatonta, väliin tulee monenlaista – hyvä tiede ei tuota suoraan hyvää politiikkaa, hän toteaa.

Esimerkiksi JRC tuottaa paljon datamateriaalia, joka on kaikkien toimijoiden käytettävissä, ks. JRC:n sivut.

Science Meets Regions on Euroopan Komission tapahtumabändi, joka jalkautuu eri vuosina eri teemoin eri puolille Eurooppaa. Suomea edusti tänä vuonna SAMKin matkailuliiketoiminnan tutkimusryhmän 26.9.2019 järjestämä tapahtuma. Sen teemana oli kestävä merellinen matkailu. Konseptin tavoitteena on tuoda esiin tapahtuman teemaan liittyvää tutkimustiedon merkitystä haasteiden ratkaisussa. Katso tapahtuman nettisivut.

Jaa tämä sivu

Jari Multisilta (vas.), Marjo Kaartinen ja Lauri Inna allekirjoittivat aiesopimuksen.

Porin kaupunki, Turun yliopisto ja SAMK käynnistävät avaruusteknologiayhteistyön

Porin kaupunki, Turun yliopisto ja SAMK allekirjoittivat perjantaina aiesopimuksen, jonka tavoitteena on kehittää Satakunnassa avaruusteknologiaa hyödyntävää koulutusta, tutkimusta ja innovaatiotoimintaa. Yhteistyön nimeksi tulee PoriSat.

SAMK on järjestänyt SuomiAreena-keskusteluja myös aiempina vuosina.

SAMK on mukana SuomiAreenassa

SAMK osallistuu 24.–27.6.2025 järjestettävään SuomiAreenaan. SAMKilla on Kansalaistorilla teltta, jossa on päivittäin vaihtuvia teemoja. Lisäksi SAMK on mukana järjestämässä keskustelua "Suomi elää Länsirannikosta".

Länsirannikkoyhteistyön porukkaa on RoboAI-labrassa kierroksella.

Teknologiaa, tekoälyä ja masaliisaa – Länsirannikkopäivien huippuhetket Porissa

Satakunnan ammattikorkeakoulun luotsaamat Länsirannikkopäivät vietettiin Porin kampuksella 4.–6.6. Keskiviikkona vieraat otettiin vastaan Get together -tilaisuudessa, jossa heidät toivotettiin lämpimästi tervetulleiksi tarjoamalla porilaisia ja masaliisaa, porilaisia klassikoita.