Opinnäyte: Turvallinen ja kriisinkestävä Satakunta tehdään yhdessä

Satakunnan maakuntavalmisteluun osallistunut Petri Ekberg on selvittänyt opinnäytetyössään alueellisen varautumisen järjestämistä Satakunnassa. Ekberg valmistuu Satakunnan ammattikorkeakoulusta tekniikan ylemmästä AMK-koulutusohjelmasta.

Close Up Photography Of Yellow Green Red And Brown Plastic Figures
Alueellinen varautuminen on yhteistyötä.

Alueellinen varautuminen on yhteistyötä.

Suomi on useilla mittareilla tarkasteltuna yksi maailman turvallisimmista maista. Turvallisuusympäristömme on kuitenkin jatkuvassa muutoksessa, mikä asettaa uudenlaisia haasteita yhteiskunnalle. Globaalien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen ja sen heijastevaikutusten, ohella suomalainen yhteiskunta on muutoksessa esimerkiksi kaupungistumisen ja demografisen kehityksen myötä. Nämä kaikki asettavat uusia haasteita myös turvallisuudelle. Päivittäisen turvallisuustyön ohella tarvitaan lisäksi toimia, joilla varmistetaan yhteiskunnan turvallisuus ja palvelut myös erilaisissa yhteiskunnan häiriötilanteissa ja mahdollisissa poikkeusoloissa.

Juha Sipilän hallituksen käynnistämän alueuudistuksen yhteydessä yhtenä tavoitteena oli luoda Suomeen nykyistä toimivampi malli yhteiskunnan varautumiseen liittyvän työn kehittämiseksi. Alueellisella tasolla vastuu varautumisen yhteensovittamisesta olisi siirtynyt aluehallintovirastoilta perustettaville maakunnille ja kansallisesti toimintaa olisi ohjannut sisäministeriö.

Satakunnan maakuntavalmisteluun osallistunut Petri Ekberg on selvittänyt opinnäytetyössään alueellisen varautumisen järjestämistä Satakunnassa. Ekberg valmistuu Satakunnan ammattikorkeakoulusta tekniikan ylemmästä AMK-koulutusohjelmasta.

Alueellinen varautuminen on yhteistyötä

Ekbergin opinnäytteessä tarkasteltiin maakuntien perustamista koskevan lain velvoitteita alueelliseen varautumiseen. Varautumista käsittelevissä aiemmissa tutkimuksissa keskeiseksi ongelmaksi varautumisjärjestelmässä on havaittu puutteet toiminnan ohjauksessa ja yhteen sovittamisessa. Alueellisen varautumisen kannalta keskeisiä kysymyksiä onkin tunnistaa yhteistyön tarve ja muodostaa tarvittavat yhteistyörakenteet, joiden avulla työtä voidaan tehdä tavoitteellisesti. Tällä hetkellä noin puolessa maakuntia on jo toiminnassa eri muotoisia turvallisuuden ja varautumisen parissa toimivia yhteistyöverkostoja. Ne ovat syntyneet paikallisista tarpeista ja myös niiden toimintamuodot ovat erilaisia.

Muodostettavan rakenteen myötä turvallisuuden ja varautumisen työhön tulee lisää tavoitteellisuutta ja jatkuvuutta.

Satakunnan alueellista turvallisuuden ja varautumisen verkostoa ollaan vasta perustamassa Ekbergin kehittämistyön pohjalta. Verkoston toimintaan kutsutaan mukaan kuntien ja turvallisuusviranomaisten lisäksi alueen järjestöjen ja elinkeinoelämän edustus, jolloin toiminta voidaan kytkeä entistä paremmin osaksi koko yhteiskuntaa.

Alueellisen varautumisen kannalta keskeisiä tehtäviä on ylläpitää alueen riskiarviota. Alueellinen riskiarvio on kansallista riskiarviota täydentävä selvitys, jossa tarkastellaan erityisesti oman alueen riskejä ja niiden vaikutuksia. Riskiarvio luo pohjan tarvittaville toimille, kuten valmiussuunnittelulle ja varautumista tukevalle koulutustoiminnalle. Alueelliseen varautumiseen sisältyy myös turvallisuustilannekuvan ylläpitäminen, jonka tavoitteena on ennakoida muutoksia ja toisaalta tuottaa onnettomuus- ja häiriötilanteessa johtamista tukevaa tietoa tapahtuneesta.

Vaikka viranomaisten ja eri toimijoiden välinen yhteistyö on Satakunnassa perinteisesti ollut hyvää ja rakentavaa, niin alueellisen varautumistyön myötä toimintaan tulee vahvemmin mukaan ennakointi ja varautumisen näkökulma. Keskeistä on myös se, että muodostettavan rakenteen myötä turvallisuuden ja varautumisen työhön tulee lisää tavoitteellisuutta ja jatkuvuutta. Näin voidaan rakentaa yhdessä rakentaa entistä turvallisempaa ja kriisinkestävää Satakuntaa.

Opinnäytetyö luettavissa Theseuksessa

Lisätiedot Petri Ekberg
044 701 7400
petri.ekberg@satapelastus.fi

Jaa tämä sivu

Jenni Kärkkäinen seisoo kukkapuska sylissään.

Vuoden Yrityskiihdyttämöyrittäjä Jenni Kärkkäinen rakentaa kasvua asiakasymmärryksen avulla

Asiakaslähtöisyys, hallittu kasvu ja käytännönläheinen tekeminen nostivat Beautyharkosen yrittäjän, Jenni Kärkkäisen, Vuoden Yrityskiihdyttämöyrittäjäksi. Valinnan perusteissa korostuvat hänen innostunut ja inhimillinen toimintatapansa sekä kykynsä kehittää liiketoimintaa suunnitelmallisesti ja ajassa eläen.

Fysioterapian opiskelijoita luokkatilanteessa Porin kampuksella.

Kevään yhteishaku päättyi − SAMKin hakijamäärä kasvoi

Yhteishaku ammattikorkeakouluihin on päättynyt. SAMKiin oli ensisijaisia hakijoita 3 856 ja hakemuksia yhteensä 12 067. Aloituspaikkoja kohti vetovoima oli keskimäärin 2,86 ensisijaista hakijaa.

Kumppanuussopimuksen allekirjoitustilaisuudessa olivat mukana (vas.) kumppanuuspäällikkö Tanja Vaitiniemi ja tutkimuksen vararehtori Heikki Haaparanta SAMKista sekä palvelupäällikkö Jouni Stenfors ja toimitusjohtaja Tiina Äijälä Karhulinnasta.

Karhulinnan ja SAMKin kumppanuus tukee aluekehitystä ja osaajien kasvua Satakunnassa

Lääkärikeskus Karhulinnan ja SAMKin kumppanuus rakentaa osaamista, tukee aluekehitystä ja avaa opiskelijoille uusia mahdollisuuksia terveydenhuollon kentällä.