Merenkulun koulutus purjehtii 140-vuotissatamaan – Keskiössä älykäs merenkulku ja logistiikka

Tällä hetkellä SAMKin merenkulun alalla koulutetaan merenkulun insinöörejä suomenkielisessä tutkinto-ohjelmassa ja englannin kielellä Sea Captain -tutkinto-ohjelmassa. Lisäksi merenkulusta voi suorittaa Master-tason koulutuksen Maritime Management. SAMKissa on tarjolla myös monenlaisia täydennyskoulutuksia, kuten kertauskoulutusta kansi- ja konepäällystölle sekä lääkintähuoltoa laivapäällystölle.

Merenkulun koulutus on muuttunut vuosien saatossa monin tavoin.

– Entisaikaan piti olla purjelaivakokemusta kolme vuotta, jos halusi päästä työelämään. Sitä ei tänä päivänä vaadita, muistelee tällä hetkellä hankepäällikkönä toimiva Heikki Koivisto. Hän on myös opettanut pitkään merenkulun koulutuksessa.

Pitkää purjelaivakokemusta vastaavat nykyään harjoittelut. Niitä koordinoi Merenkulun HarjoitteluMylly. Harjoittelijat jäivät ja jäävät yhä usein töihin laivalle. Osa heistä on päässyt etenemäänkin hienosti.

– Nykyään harjoittelua on 360 päivää. Yksi iso muutos on simulaattorit, joista saa nykyään 30 meripäivää. Se on minusta hieno mahdollisuus ja aika harvinaista maailmanlaajuisesti, eikä näy mitenkään esimerkiksi merionnettomuustilastoissa, Koivisto kertoo.

Logistiikan ja meriteknologian osaamisalueen johtaja Riitta Tempakka pitää merenkulkua SAMKille erittäin tärkeänä.

– Merenkulku on vanhin koulutuksemme. Se on toki muuttunut paljon ja opetusmenetelmät ovat kehittyneet. Olemme koulutuksessa ajan hermolla, hän sanoo.

Satamasovellus mukana maailmanlaajuisessa kilpailussa

Juuri tällä hetkellä jännitetään, miten SAMKin vetämässä osaprojektissa kehitetty Port Activity -sovellus menestyy Seatrade Awards -finaalissa. Käytännössä kyse on sovelluksesta, joka selkeyttää ja nopeuttaa laivojen oikea-aikaista saapumista satamaan ja lastioperaatioita satamassa. Laivan saapuminen, lähtö ja satamatoimintojen eri vaiheet näkyvät sovelluksessa reaaliajassa.

Seatrade Awards on johtava maailmanlaajuinen merenkulun ja meriteollisuuden palkinto-ohjelma. Palkintoja on jaettu jo yli kolmekymmentä vuotta merenkulkualalle. Palkitut toimijat edustavat alan terävintä kärkeä, niin uusien kaupallisten ratkaisujen kuin yhteistyön teemoissa.

Koivisto pitää poikkeuksellisena, että ammattikorkeakoulun vetämä kokonaisuus on kilpailemassa palkinnoista yritysten kanssa samassa kategoriassa.

– Sovellus on Suomessa jo neljässätoista satamassa käytössä. Rauman satama oli testisatamana Suomessa ja Gävlen satama Ruotsissa. Finaaliin pääsy osoittaa, että SAMK ja kumppanit ovat tehneet maailmanlaajuisesti johtavaa tutkimustoimintaa, Koivisto sanoo.

Uusi applikaatio tuo sitä käyttävien satamien toimintaan Just-In-Time-ajattelua, joka edistää kestävää kehitystä. Uudet energiamuodot ovat myös tulleet merenkulkuun jäädäkseen.

– Raumalla on rakennettu Aurora Botnia -laiva. Se on uutta tekniikkaa, ja todella ympäristöystävällinen, Tempakka pohtii.

Aurora Botnian simulaattori on Raumalla SAMKin tiloissa. Tämä hanke on yhteistyö RMC:n, Wasalinen ja SAMKin välillä.

Toisaalta sekä uusien että vanhojen laivojen liikkuminen vesillä tuo haasteensa.

– Vesillä liikkuu edelleen paljon 80-luvulla valmistettuja laivoja ja 90-luvulla valmistettuja liikkuu sitäkin enemmän Niidenkin tekniikkaa täytyy osata näiden uusinta tekniikkaa olevien lisäksi, Koivisto kertoo.

Mutkattomat yhteydet työelämään

SAMK ja sen edeltäjät ovat kouluttaneet maailmalle suuren joukon alan osaajia. Esimerkiksi merenkulkuneuvos Markku Mylly, SAMKin nykyinen Senior Fellow, on valmistunut silloisesta Rauman Merenkulkuopistosta.

– Yhteydet työelämään ovat mutkattomat. Yhteistyö sujuu hyvin myös toisen asteen kanssa,  WinNovan kanssahan meillä on simulaattoritkin yhteiskäytössä, Koivisto sanoo.

Merenkulun koulutuksessa tehdään paljon kansainvälistäkin yhteistyötä.

– Tammikuussa on esimerkiksi tulossa Namibiasta ryhmä double degree -opiskelijoita merenkulun insinöörikoulutukseen, Koivisto sanoo.

Merenkulku on tärkeä linkki myös laajemmin logistisessa ketjussa.

– Huomioimme opetuksessa kaikki älykkäät ratkaisut; toimitusketjujen, materiaalien, tietovirtojen ja rahavirtojen järkevän hallinnan. Monialainen opiskelijayhteistyö on meillä merkittävä vahvuus, Tempakka selvittää.

Yksi uusi opetusmenetelmä on konehuonesimulaatio, jossa on vedetty simulaatioita myös etäopetuksen keinoin. Myös etäluotsauksesta on tehty testejä. Käytännössä Raumalla on kartoitettu ulkoisten tekijöiden vaikutusta luotsien toimintaan etäluotsaustilanteessa. Testien tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuuden etäluotsauksen kehittämisessä ja tulosten toivotaan myös antavan suuntaviivoja eri asteisesti autonomisten alusten kehitystyölle.

– Samalla keräämme dataa ja hyödynnämme sitä jatkossa. Sitä ei tietysti vielä tiedä, koska etäluotsaus tulee arkeemme, Koivisto kertoo.