Kolumni: Koulutuksella ja hoidon laadulla on merkittävä yhteys

Etenevät muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Muistisairaiden määrä kasvaa maailmanlaajuisesti väestön ikääntyessä. Suomessa on jo pitkään tutkittu ja kehitetty muistisairauksien tietotaitoa.

PaiviKankaanranta SariTeeri in China

Edellytykset muistisairaiden laadukkaalle hoidolle ovat olemassa.

Edellytykset muistisairaiden laadukkaalle hoidolle ovat olemassa. Hyvän hoidon edellytyksenä on osaava, muistisairauksiin koulutettu hoitohenkilökunta. Jo pienikin hoitokäytännön muutos vähentää merkittävästi hoidon kustannuksia ja parantaa muistisairaan elämänlaatua.

Jokaisen muistisairaiden kanssa toimivan ammattilaisen tulee tuntea kokonaisvaltaisen hoidon periaatteet. Hoitoon liittyy myös erityisiä eettisiä kysymyksiä, kuten itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen, joihin liittyvä ammatillinen osaaminen on tärkeää.

Nämä asiat puhuttavat myös Kiinassa, jossa koulutimme viime syyskuussa noin 50 vanhustyön ammattilaista hoitoapulaisesta korkeakoulutettuun. Koulutukseen osallistuneet olivat Changzhoun eri alueilta sairaaloista, vanhainkodeista ja palvelutaloista sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta.

Osallistujat olivat kiinnostuneita suomalaisista hoitokäytännöistä. Ryhmän kanssa kävimme läpi muistisairauksien eri muotoja, hoitosuosituksia ja ihmislähtöisen hoidon periaatteita asiakkaan elämäntarinan pohjalta. Kiinalaiset olivat kiinnostuneita myös muistisairauksien ennaltaehkäisystä.

Opettajina koimme, että gerontologista asiantuntemustamme arvostettiin. SAMKilla on pitkäaikainen näyttö gerontologisen koulutuksen kehittämisessä ja toteuttamisessa. Tarjolla on sekä Bachelor- että Master-tason koulutusta. Koulutuksella ja hoidon laadulla on merkittävä yhteys.

Vanhustyön opettajat Päivi Kankaanranta ja Sari Teeri

Kirjoittajat

Kirjoittajista Päivi Kankaanranta (vas.) on lehtori, geronomikoulutuksen opetussuunnitelmavastaava ja Sari Teeri on yliopettaja ja vanhustyön ylemmän AMK-tutkinnon opetussuunnitelmavastaava.

SAMK TWITTERISSÄ

Jaa tämä sivu

Jonna Yli-Anttila astuu ambulanssin kyytiin.

Sairaanhoitajan koulutus avasi ovet työelämään ja loi hyvän pohjan jatkokoulutukselle

Jonna Yli-Anttila työllistyi heti harjoittelun päätteeksi Satasairaalan päivystykseen sairaanhoitajan tehtäviin. Siellä vierähti lähes kymmenen vuotta, jonka jälkeen hän päätti jatkokouluttautua ensihoitajaksi. Nykyisin hän työskentelee ambulanssissa hoitotason ensihoitajana.

Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Nina Pere (vas.) ja Satakunnan kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Nore antoivat auditoinnin tunnustuksen SAMKin rehtori, toimitusjohtaja Jari Multisillalle.

Työelämäauditoinnit tuovat yritykset ja koulutuksen saman pöydän ääreen Satakunnassa

Satakunnassa on käynnistetty uusi toimintamalli, jolla vahvistetaan koulutuksen ja työelämän yhteistyötä. SAMK sekä Rauman ja Satakunnan kauppakamarit ovat toteuttaneet alueen ensimmäiset työelämäauditoinnit, joissa yritysten edustajat arvioivat ja kehittävät korkeakoulun työelämäyhteyksiä.

Jesse Joensuu pelaa jääkiekkoa.

Kiekkokaukaloista koulunpenkille – aina NHL:ssä asti meritoitunut Ässien ex-kapteeni Jesse Joensuu nauttii tradenomiopinnoista SAMKissa

Entinen huippujääkiekkoilija Jesse Joensuu opiskelee ensimmäistä vuotta tradenomiopintoja SAMKissa. Hän kuvaa uran jälkeistä uutta elämänvaihetta ihannetilanteeksi.