Cobot, insinöörin paras ystävä

Omronin collaborative robots, yhteiskäyttörobotit lempinimeltään ”Cobotit” olivat Omronin ja SAMKin robottiseminaarin päätähtiä. Omron ja Satakunnan alueen jälleenmyyjänä toimiva Satmatic esittelivät ensin tilaisuuden aluksi toimintaansa ja sitten päästiin itse asiaan.

27.3.2019 | Teksti: Petra O'Rourke ja Timo Kerminen | Kuva: Petra O'Rourke

IMG 4485
IMG 4418

Kimmo Mikkanen esittelee Miikka Marjakoskelle konenäkökameroita. Omronin ja SAMKin yhdessä järjestämä robottiseminaari ja työpaja houkutteli mukavasti väkeä paikalle.

Juuso Aho ohjelmoi Cobotin noin minuutissa. Cobottiin on integroitu liikkeenohjaus ja konenäkökamera. Se tunnistaa, jos sen tielle tulee esimerkiksi ihmisen käsi ja pysähtyy.

Cobotin ehdoton valtti on sen helppo käyttöönotto. Omronin sovellusinsinööri Taneli Heikkinen päästi yhden onnekkaan testaamaan ohjelmointia ja vuokaavio piirtyi näytölle sitä mukaa, kun Satmaticin Juuso Aho opetti robotille tarvittavat liikkeet käsin liikuttelemalla. Cobottien etuna ovat myös niiden laajat turvatoiminnot, kuten turvanopeus, turvapysäytys, turva-anturointi sekä voiman rajoitukset. Turvatoiminnot perustuvat ISO15066 turvastandardiluokitukseen.

Yliopettaja ja automaation tutkimusryhmän vetäjä Mirka Leino esitteli Robotiikka Akatemian toimintaa yritysten edustajille.

Turvaominaisuuksiensa ansiosta niitä voidaan käyttää tilanteesta ja robotin työskentelyvauhdista riippuen ihmisen kanssa jaetussa työtilassa, ilman toiminnan pysäyttävää valoverhoa.

– Ennen yhteiskäyttörobotin käyttöönottoa vaaditaan aina riskinarviointia, siitäkin huolimatta, että Cobottia käytetään normaalia hitaammassa Cobot-tilassa, muistuttaa Omronin turvallisuusasiantuntija Riku Lemmetty.

Omronin Petri Nikkola esittelee Overal Equipment Effectiveness (OEE), eli laitteiden kokonaistehokkuuden (KNL), määrittämistä Omronin i-Automation konseptin avulla.

 

Konenäkö on lyömätön

Omronin desk-sales engineer Kimmo Mikkanen esitteli tilaisuudessa myös konenäkökameroita. Microscan-kamera on parhaimmillaan viivakoodin lukuun perustuvassa järjestelmässä. Koodin avulla tuotteesta saadaan jäljitettyä nopeasti monipuolista dataa linjastolta, kuten milloin tuote on tehty, missä, millä koneella yms.

– Konenäkö on viivakoodinluvun nopeudessa täysin voittamaton, siihen ei ihminen pysty, heittää Mikkanen.

Boliden Harjavallan tutkimus- ja kehitysinsinööri Miikka Marjakoski tuli tapahtumaan

Omronin Microscan-kamera on kestävä: sen nestemäinen linssi ei sisällä mekaanisia osia ja on täten pitkäikäinen.

haistelemaan robotiikan tämän hetkisiä tuulia.

– Minulla on meneillään projekteja, joihin liittyy vahvasti tiettyjen prosessien automatisointi:

ne koskevat toiminnan tehostamista, optimointia sekä työturvallisuutta ja riskien välttämistä. Tämä tapahtuma oli toimiva, koska täällä pääsi kuulemaan paitsi robotiikasta myös konenäöstä, Marjakoski kertoo.

– Robotiikka tulee varmasti olemaan tulevaisuudessa yhä enemmän läsnä myös minun työssäni, Marjakoski uskoo.

 

Omronin seminaarimateriaali

Lisää aiheesta

First Lego League Finland -kilpailut käynnissä Agora-salissa.
| Teknologia

Legorobotit kohti ääretöntä – ja sen yli

FIRST LEGO® LEAGUE SM-mestaruuskilpailut järjestetään Satakunnan ammattikorkeakoulun Agora-salissa 14. maaliskuuta. Tämän vuoden avaruusteemaisiin kilpailuihin odotetaan Suomen 20 parasta Lego-joukkuetta, eli noin 250 lasta sidosryhmineen.
Robotisoidun Indego-exoskeleton tukirangan käytön esittelyä.
| Teknologia

No more Science Fiction – Exoskeleton-robotti opettaa kävelemään

Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö on tehnyt merkittävän investoinnin hankkimalla Parker Hannifin Corporationin valmistaman robotisoidun Indego-exoskeleton tukirangan. Exoskeletonia käytetään laajalti mm. halvauspotilaiden kuntouksessa, mutta tutkijat toivovat löytävänsä sille myös vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia.

Uusimmat uutiset

Riitta Tempakka merenkulun simulaattoreilla.
| Kestävä kehitys

SAMK mukana Climate University -verkostossa

Helsingin yliopisto koordinoi Climate University -verkostoa, jossa on mukana valtaosa suomalaisista korkeakouluista. Ajatuksena on jakaa yhteisellä alustalla maksuttomia verkkokursseja korkeakoulujen ja kaikkien sellaisten käyttöön, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskunnan kestävään kehitykseen ja ilmastoon liittyvistä asioista.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA

On SAMK staff day, deserving employees of the year 2021 were awarded in various categories including the success story, the initiative, the project operator, the publisher, the communicator, the teacher, and the SAMK person of the year. #thinkfuture
https://www.samk.fi/en/uutiset/deserving-samk-employees-awarded-on-staff-day/

Satakunnan korkean teknologian säätiö tukee satakuntalaisia korkean teknologian hankkeita.

Apurahahaku on käynnissä 30.9. asti.

Lue lisää: http://www.teknologiasaatio.fi/sivu/

#satakunta

Merenkulkualan koulutuksella on Raumalla pitkät juuret. Lehtori @JanneLahtinen4 pohtii Navigator-lehdessä merenkulkualan koulutuksen historiaa ja tulevaisuutta. @NavMagFi #katsetulevaisuuteen
https://navigatormagazine.fi/blogit/mastossa-on-kayty-eika-itkettanyt-yhtaan/

Sali täynnä! 👏👏
Tänään virallisesti alkoi meidän käytännön yhteistyö @SatakunnanAMK ja #friitalankoulu kanssa.
Lisäämme aisteihin ja aistiherkkyyksiin liittyvää tietoutta, kehitämme #aistiesteettomyystyokalu myös lasten käyttöön ja eiköhän jotain tutkimustakin ole vireillä 🤩

Johtamisjuonia-blogissa pureudutaan ajankohtaisiin johtamiseen liittyviin aiheisiin, niin SAMKin henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin kirjoittamana. Ensimmäisessä blogikirjoituksessa on pohdittu huonon johtamisen merkitystä työpahoinvoinnin taustalla.
https://johtamisjuonia.samk.fi