Cobot, insinöörin paras ystävä
Omronin collaborative robots, yhteiskäyttörobotit lempinimeltään ”Cobotit” olivat Omronin ja SAMKin robottiseminaarin päätähtiä. Omron ja Satakunnan alueen jälleenmyyjänä toimiva Satmatic esittelivät ensin tilaisuuden aluksi toimintaansa ja sitten päästiin itse asiaan.


Kimmo Mikkanen esittelee Miikka Marjakoskelle konenäkökameroita. Omronin ja SAMKin yhdessä järjestämä robottiseminaari ja työpaja houkutteli mukavasti väkeä paikalle.

Juuso Aho ohjelmoi Cobotin noin minuutissa. Cobottiin on integroitu liikkeenohjaus ja konenäkökamera. Se tunnistaa, jos sen tielle tulee esimerkiksi ihmisen käsi ja pysähtyy.
Cobotin ehdoton valtti on sen helppo käyttöönotto. Omronin sovellusinsinööri Taneli Heikkinen päästi yhden onnekkaan testaamaan ohjelmointia ja vuokaavio piirtyi näytölle sitä mukaa, kun Satmaticin Juuso Aho opetti robotille tarvittavat liikkeet käsin liikuttelemalla. Cobottien etuna ovat myös niiden laajat turvatoiminnot, kuten turvanopeus, turvapysäytys, turva-anturointi sekä voiman rajoitukset. Turvatoiminnot perustuvat ISO15066 turvastandardiluokitukseen.

Yliopettaja ja automaation tutkimusryhmän vetäjä Mirka Leino esitteli Robotiikka Akatemian toimintaa yritysten edustajille.
Turvaominaisuuksiensa ansiosta niitä voidaan käyttää tilanteesta ja robotin työskentelyvauhdista riippuen ihmisen kanssa jaetussa työtilassa, ilman toiminnan pysäyttävää valoverhoa.
– Ennen yhteiskäyttörobotin käyttöönottoa vaaditaan aina riskinarviointia, siitäkin huolimatta, että Cobottia käytetään normaalia hitaammassa Cobot-tilassa, muistuttaa Omronin turvallisuusasiantuntija Riku Lemmetty.

Omronin Petri Nikkola esittelee Overal Equipment Effectiveness (OEE), eli laitteiden kokonaistehokkuuden (KNL), määrittämistä Omronin i-Automation konseptin avulla.
Konenäkö on lyömätön
Omronin desk-sales engineer Kimmo Mikkanen esitteli tilaisuudessa myös konenäkökameroita. Microscan-kamera on parhaimmillaan viivakoodin lukuun perustuvassa järjestelmässä. Koodin avulla tuotteesta saadaan jäljitettyä nopeasti monipuolista dataa linjastolta, kuten milloin tuote on tehty, missä, millä koneella yms.
– Konenäkö on viivakoodinluvun nopeudessa täysin voittamaton, siihen ei ihminen pysty, heittää Mikkanen.
Boliden Harjavallan tutkimus- ja kehitysinsinööri Miikka Marjakoski tuli tapahtumaan

Omronin Microscan-kamera on kestävä: sen nestemäinen linssi ei sisällä mekaanisia osia ja on täten pitkäikäinen.
haistelemaan robotiikan tämän hetkisiä tuulia.
– Minulla on meneillään projekteja, joihin liittyy vahvasti tiettyjen prosessien automatisointi:
ne koskevat toiminnan tehostamista, optimointia sekä työturvallisuutta ja riskien välttämistä. Tämä tapahtuma oli toimiva, koska täällä pääsi kuulemaan paitsi robotiikasta myös konenäöstä, Marjakoski kertoo.
– Robotiikka tulee varmasti olemaan tulevaisuudessa yhä enemmän läsnä myös minun työssäni, Marjakoski uskoo.