Tutkimuksen keskiössä oli 29 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien sosiaalialan aikuisopiskelijoiden työssäkäynnin, taloudellisen tuen ja opintojen yhdistäminen sekä näiden vaikutukset opiskelijoiden hyvinvointiin.
Tutkimus toteutettiin kyselynä, johon vastasi 80 Satakunnan ammattikorkeakoulun sosionomi- ja geronomiopiskelijaa. Heistä 83 % suoritti monimuoto-opintoja ja 17 % päiväopintoja. Tutkimus oli pääosin kvalitatiivinen, mutta sisälsi myös kvantitatiivisia elementtejä, mikä toi siihen monimenetelmällisen lähestymistavan. Kysely koostui 25 kysymyksestä, joista suurin osa oli strukturoituja, mutta mahdollisen avoimen vastauksen sisältäviä ja mukana oli myös täysin avoimia kysymyksiä. Näistä saatiin yhteensä 144 avointa vastausta, joista 73 liittyi täysin avoimiin kysymyksiin.
Aikuisopiskelijoiden toimeentulo on monimuotoinen kokonaisuus, joka rakentuu useista eri tulonlähteistä. Tutkimuksen mukaan opiskelijoilla oli keskimäärin kolme tulonlähdettä. Yleisimmät toimeentulon muodot olivat palkkatulot (80 %), aikuiskoulutustuki (45 %), puolison taloudellinen tuki (33 %), opintoraha (30 %) ja opintolaina (29 %).
Työssäkäynti yleistä opintojen ohella
Opintojen ohella työssäkäynti oli hyvin yleistä, ja noin 81 % vastaajista ilmoitti tekevänsä joko osa- tai kokoaikatyötä. Vaikka työssäkäynti tarjosi arvokasta työkokemusta ja mahdollisti verkostoitumisen, se aiheutti myös kuormitusta ja saattoi heikentää opintomenestystä. Erityisesti pitkät harjoittelujaksot aiheuttivat taloudellisia haasteita, sillä työn ja harjoittelun yhdistäminen koettiin vaikeaksi. Noin 39 % työssäkäyvistä opiskelijoista piti taukoa töistä harjoitteluiden aikana, mikä vähensi heidän tulojaan merkittävästi. Aikuiskoulutustuki oli monille tärkeä taloudellinen turva ja sitä käytettiin usein juuri harjoitteluiden aikaisen toimeentulon turvaamiseen, mutta sen lakkauttaminen vuonna 2024 tulee tuomaan uusia haasteita jatkossa ja herättää kysymyksiä aikuiskoulutuksen saavutettavuudesta tulevaisuudessa.
Harjoitteluiden suorittamiseen löytyi erilaisia ratkaisuja. Osa opiskelijoista suoritti osan harjoitteluistaan näyttöinä tai hyväksilukuina aiemman työkokemuksen perusteella, toiset tekivät harjoittelunsa palkallisina, ja jotkut yhdistivät harjoittelun ja työssäkäynnin. Tämä edellytti joustavuutta niin opiskelijoilta, työpaikoilta kuin korkeakoulultakin.
Taloudellinen tilanne ja työssäkäynti vaikuttavat merkittävästi hyvinvointiin
Opintojen aikainen tulonmuodostus koettiin haasteelliseksi, sillä monien opiskelijoiden oli tasapainoiltava työn ja opiskelun välillä. Vaikka opintotuki, asumistuki ja opintolaina tarjosivat lisätukea, ne eivät usein riittäneet kattamaan kaikkia elinkustannuksia. Monilla opiskelijoilla oli myös perhe elätettävänään, mikä lisäsi taloudellista painetta ja vaikutti kielteisesti elämän eri osa-alueisiin. Kyselyn mukaan moni opiskelija koki taloudellisen tilanteensa stressaavaksi ja toimeentulon turvaaminen oli jatkuva huolenaihe.
Hyvinvointi on olennainen tekijä opiskelijoiden jaksamisessa ja opintomenestyksessä. Kyselyn perusteella moni opiskelija koki opintojen ja työn yhdistämisen heikentävän hyvinvointiaan, erityisesti psyykkistä ja fyysistä jaksamista. Sosiaaliset suhteet ja vapaa-aika jäivät usein vähälle, mikä lisäsi stressiä ja uupumusta.
Yhteenvetona voidaan todeta, että sosiaalialan aikuisopiskelijoiden taloudellinen tilanne ja työssäkäynti vaikuttavat merkittävästi heidän hyvinvointiinsa ja opintojen sujuvuuteen. Erityisesti taloudellisen tuen ja joustavien opiskelumahdollisuuksien turvaaminen on keskeistä aikuiskoulutuksen saavutettavuuden ja opiskelijoiden jaksamisen kannalta.
