RoboAI Cyberlab käynnistyi – SAMK nostaa myös teollisuuden kyberturvaa käytännön harjoituksilla

SAMKin uuden RoboAI Cyberlabin tavoitteena on vahvistaa alueen yritysten ja tulevien insinöörien kyberturvallisuusosaamista nimenomaan teollisuuden ympäristöissä – siellä, missä tietoturvan vaikutukset tuotantoon ja huoltovarmuuteen ovat suurimmat.

Yritykset saavat kyberlaboratoriosta konkreettista tukea monella tavalla. Kuvassa vasemmalta opetuspäällikkö Jussi Törmälä, lehtori Jere Grönman, lehtori Kimmo Viitala ja laboratorioinsinööri Marko Jalonen.
Yritykset saavat kyberlaboratoriosta konkreettista tukea monella tavalla. Kuvassa vasemmalta opetuspäällikkö Jussi Törmälä, lehtori Jere Grönman, lehtori Kimmo Viitala ja laboratorioinsinööri Marko Jalonen.

RoboAI Cyberlab on harjoitus- ja testausympäristö, jossa voidaan mallintaa automaatioverkkoja ja niihin kohdistuvia hyökkäyksiä turvallisesti. Ympäristö mahdollistaa sekä opetuksen että yritysyhteistyön. Samassa tilassa on todellisia teollisuuden laitteita, verkkoja ja palveluja, jotta suojautumista voidaan harjoitella realistisesti.

Laboratorion kehittäminen on alkanut osana Kytee-hankkeen toimintaa. Hankkeen moottorina toimii lehtori Jere Grönman, joka vastaa verkostoista ja rahoituksesta. Lehtori Kimmo Viitala ja laboratorioinsinööri Marko Jalonen vetävät laboratorion teknistä suunnittelua ja toteutusta. Kokonaisuus rakentuu RoboAI-tutkimuskeskuksen alle, jossa kyberturvallisuus muodostaa oman kasvavan osa-alueensa.

RoboAI Cyberlab kytkeytyy myös opetukseen: automaatiotekniikan, tietotekniikan ja tekoälyn opiskelijat voivat harjoitella jatkossa yhdessä.

–  Tulevaisuudessa meiltä valmistuvat insinöörit hallitsevat automaatioverkkojen tietoturvaa aivan uudella tasolla. Heidän valmiutensa kohdata kyberuhkia on merkittävästi aiempaa parempi, Viitala sanoo.

– Emme opeta vain työkaluja, vaan myös asennetta: kaikkea ei suunnitella helppous edellä. Hyvä kyberturva saa käyttäjän hiukan ärsyyntymään – silloin suojaus on oikealla tasolla, hän jatkaa.

Kesällä laboratorio työllisti lisäksi kolme opiskelijaa, jotka rakensivat simulaatioita, kehittivät järjestelmiä ja selvittivät tietoturvallisen kielimallichatin toteutustapoja.

Konkreettista hyötyä yrityksille

Satakunnan vahva teollisuusperusta tekee alueesta luontevan paikan teollisuuden kyberturvan kehittämiselle. Viime vuosien huoltovarmuuskeskustelu on lisännyt kiinnostusta ja tietoisuutta kriittisten verkkojen haavoittuvuuksista.

– Paikalliset yritykset – vesilaitoksista valmistavaan teollisuuteen – ovat osa huoltovarmuuden ketjua. Kyberturvallisuuden tason nosto on konkreettinen alueellinen turvateko, Viitala toteaa.

Yritykset saavat kyberlaboratoriosta konkreettista tukea monella tavalla. Toiminta alkaa vaiheittain etenevillä piloteilla: ensin tehdään itsearviointeja ja myöhemmin siirrytään kohti teknisempiä harjoituksia. Laboratorio tarjoaa realistisia esimerkkejä siitä, mitä voi tapahtua kyberhyökkäyksen sattuessa. Se myös näyttää, miten vaikutukset voidaan estää tai korjata.

Tiimi auttaa yrityksiä valmistautumaan tuleviin EU-vaatimuksiin, jotka koskevat niin tuotteiden kuin toimitusketjujenkin kyberturvaa. Sääntelyn lisääntyessä korostuu testatun ja dokumentoidun turvallisuuden merkitys.

– Lisäksi lähitulevaisuuden tavoitteena on kehittää alueelle palveluja, kuten haavoittuvuustestauksia laitteille ja järjestelmille – esimerkiksi yritykset voisivat tuoda hankittavia laitteitaan laboratorion ennakkokartoitusta varten, Grönman sanoo.

Toimintaa rakennetaan yhteistyössä

Toimintaa on alusta alkaen rakennettu yhteistyössä. Korkeakoulukentän kumppanit, viranomaiset ja yritykset tuovat esiin parhaita käytäntöjä. SAMK on mukana alan valtakunnallisessa korkeakouluverkostossa, joissa opintosisältöjä kehitetään ja jaetaan.

– Kun emme tee samoja asioita päällekkäin, kehitys nopeutuu ja laatu paranee. Yhteistyö on voimaa. Myös viranomaisten, erityisesti Kyberturvallisuuskeskuksen, kanssa meillä on erittäin hyvää yhteistyötä, Grönman kertoo.

Syksyn aikana tekniset pilotit laajenevat, ja harjoitusympäristöä vahvistetaan uusilla palveluilla. Yritysyhteistyötä kasvatetaan niin, että mukaan mahtuu sekä pienempiä itsearviointeja että syvällisempiä teknisiä kokeiluja. Samalla opiskelijayhteistyötä kehitetään – tavoitteena on tarjota yhä enemmän aitoja projekteja, joista on konkreettista hyötyä alueen yrityksille.

Tiimi etsii aktiivisesti kumppaniyrityksiä. Mukaan voi tulla matalalla kynnyksellä – itsearvioinnista tai sparrauksesta on helppo aloittaa, ja polku teknisiin kokeiluihin voidaan suunnitella yrityksen tarpeista käsin.

– Haluamme nostaa alueen tietoisuutta kyberturvasta ja rakentaa yritysten kanssa yhteistyötä – mitä enemmän ymmärrämme heidän arkeaan, sitä laadukkaampaa opetusta ja tutkimusta voimme tehdä, Viitala summaa.

—————

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä – suunnitellaan yhdessä sopiva tapa aloittaa, jere.gronman@samk.fi.

Jaa tämä sivu

Kumppanuussopimuksen allekirjoitustilaisuudessa olivat mukana vasemmalta LähiTapiola Länsi-Suomen henkilöasiakkuuksien liiketoimintajohtaja Markus Suominen, SAMKin kumppanuuspäällikkö Tanja Vaitiniemi ja osaamisaluejohtaja Jari Iisakkala sekä LähiTapiola Länsi-Suomen toimitusjohtaja Jussi Seppälä.

LähiTapiola Länsi-Suomi ja SAMK aloittavat kumppanuuden alueen osaamisen vahvistamiseksi

LähiTapiola Länsi-Suomi ja SAMK ovat solmineet kumppanuussopimuksen, jonka tavoitteena on lisätä vuoropuhelua ja vahvistaa yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välillä.

Ryhmä ihmisiä poseeraa kameralle.

Länsirannikkoyhteistyöllä kasvua koko Suomeen

Länsirannikon alueella on tehty kolmen vuoden ajan tiivistä ammattikorkeakouluyhteistyötä, joka tukee sekä paikallista että valtakunnallista kasvua ja kilpailukykyä. Alueen yrityksillä ja elinkeinoelämällä on ollut keskeinen rooli yhteistyössä, joka on merkittävää koko Suomen hyväksi.

Paneelikeskustelussa pohdittiin, millaisia seuraavia askeleita Kirkkokallion ekoteollisuuspuisto tarvitsee kehittyäkseen entistä kestävämmäksi teollisuuden toimintaympäristöksi.

Kirkkokallio-konferenssi kokosi sata kiertotalouden asiantuntijaa Kankaanpäähän

Kiertotalouden ja kestävän teollisuuden ajankohtaiset teemat toivat yhteen noin sata asiantuntijaa, yritysjohtajaa ja päättäjää SAMKin järjestämään Kirkkokallio-konferenssiin Kankaanpäähän.