RoboAI Cyberlab on harjoitus- ja testausympäristö, jossa voidaan mallintaa automaatioverkkoja ja niihin kohdistuvia hyökkäyksiä turvallisesti. Ympäristö mahdollistaa sekä opetuksen että yritysyhteistyön. Samassa tilassa on todellisia teollisuuden laitteita, verkkoja ja palveluja, jotta suojautumista voidaan harjoitella realistisesti.
Laboratorion kehittäminen on alkanut osana Kytee-hankkeen toimintaa. Hankkeen moottorina toimii lehtori Jere Grönman, joka vastaa verkostoista ja rahoituksesta. Lehtori Kimmo Viitala ja laboratorioinsinööri Marko Jalonen vetävät laboratorion teknistä suunnittelua ja toteutusta. Kokonaisuus rakentuu RoboAI-tutkimuskeskuksen alle, jossa kyberturvallisuus muodostaa oman kasvavan osa-alueensa.
RoboAI Cyberlab kytkeytyy myös opetukseen: automaatiotekniikan, tietotekniikan ja tekoälyn opiskelijat voivat harjoitella jatkossa yhdessä.
– Tulevaisuudessa meiltä valmistuvat insinöörit hallitsevat automaatioverkkojen tietoturvaa aivan uudella tasolla. Heidän valmiutensa kohdata kyberuhkia on merkittävästi aiempaa parempi, Viitala sanoo.
– Emme opeta vain työkaluja, vaan myös asennetta: kaikkea ei suunnitella helppous edellä. Hyvä kyberturva saa käyttäjän hiukan ärsyyntymään – silloin suojaus on oikealla tasolla, hän jatkaa.
Kesällä laboratorio työllisti lisäksi kolme opiskelijaa, jotka rakensivat simulaatioita, kehittivät järjestelmiä ja selvittivät tietoturvallisen kielimallichatin toteutustapoja.
Konkreettista hyötyä yrityksille
Satakunnan vahva teollisuusperusta tekee alueesta luontevan paikan teollisuuden kyberturvan kehittämiselle. Viime vuosien huoltovarmuuskeskustelu lisännyt kiinnostusta ja tietoisuutta kriittisten verkkojen haavoittuvuuksista.
– Paikalliset yritykset – vesilaitoksista valmistavaan teollisuuteen – ovat osa huoltovarmuuden ketjua. Kyberturvallisuuden tason nosto on konkreettinen alueellinen turvateko, Viitala toteaa.
Yritykset saavat kyberlaboratoriosta konkreettista tukea monella tavalla. Toiminta alkaa vaiheittain etenevillä piloteilla: ensin tehdään itsearviointeja ja myöhemmin siirrytään kohti teknisempiä harjoituksia. Laboratorio tarjoaa realistisia esimerkkejä siitä, mitä voi tapahtua kyberhyökkäyksen sattuessa. Se myös näyttää, miten vaikutukset voidaan estää tai korjata.
Tiimi auttaa yrityksiä valmistautumaan tuleviin EU-vaatimuksiin, jotka koskevat niin tuotteiden kuin toimitusketjujenkin kyberturvaa. Sääntelyn lisääntyessä korostuu testatun ja dokumentoidun turvallisuuden merkitys.
– Lisäksi lähitulevaisuuden tavoitteena on kehittää alueelle palveluja, kuten haavoittuvuustestauksia laitteille ja järjestelmille – esimerkiksi yritykset voisivat tuoda hankittavia laitteitaan laboratorion ennakkokartoitusta varten, Grönman sanoo.
Toiminta rakennetaan yhteistyöhön
Toiminta on alusta alkaen rakennettu yhteistyössä. Korkeakoulukentän kumppanit, viranomaiset ja yritykset tuovat esiin parhaita käytäntöjä. SAMK on mukana alan valtakunnallisessa korkeakouluverkostossa, joissa opintosisältöjä kehitetään ja jaetaan.
– Kun emme tee samoja asioita päällekkäin, kehitys nopeutuu ja laatu paranee. Yhteistyö on voimaa. Myös viranomaisten, erityisesti Kyberturvallisuuskeskuksen, kanssa meillä on erittäin hyvää yhteistyötä, Grönman kertoo.
Syksyn aikana tekniset pilotit laajenevat, ja harjoitusympäristöä vahvistetaan uusilla palveluilla. Yritysyhteistyötä kasvatetaan niin, että mukaan mahtuu sekä pienempiä itsearviointeja että syvällisempiä teknisiä kokeiluja. Samalla opiskelijayhteistyötä kehitetään eteenpäin – tavoitteena on tarjota yhä enemmän aitoja projekteja, joista on konkreettista hyötyä alueen yrityksille.
Tiimi etsii aktiivisesti kumppaniyrityksiä. Mukaan voi tulla matalalla kynnyksellä – itsearvioinnista tai sparrauksesta on helppo aloittaa, ja polku teknisiin kokeiluihin voidaan suunnitella yrityksen tarpeista käsin.
– Haluamme nostaa alueen tietoisuutta kyberturvasta ja rakentaa yritysten kanssa yhteistyötä – mitä enemmän ymmärrämme heidän arkeaan, sitä laadukkaampaa opetusta ja tutkimusta voimme tehdä, Viitala summaa.
—————
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä – suunnitellaan yhdessä sopiva tapa aloittaa, jere.gronman@samk.fi.
