Kansallinen testbed-verkosto tapaa SAMKin RoboAI-viikolla

Teknologian kehittymisen myötä kehittyvät myös markkinoiden vaatimukset niille tarjotuista tuotteista. Tätä haastetta vastaamaan on tarjolla erilaisia verkostoja, yrityshautomoja, kehittämishankkeita ja innovaatiopajoja. Yksi näistä on testbed-toiminta.

Nainen istuu Wheellator-rollaatorin kyydissä, toinen työntää.

Mervi Vähätalo ja Sari Merilampi kokeilevat Wheellatoria Porin kampuksella. He ovat olleet järjestämässä RoboAI-viikon starttaavaa Hyvinvointi- ja terveysteknologia -tapahtumaa, jossa Vähätalo kertoo myös testbed-toiminnasta.

Erilaiset kokeilualustat ovat 2000-luvulla tulleet vahvaksi osaksi innovaatiokenttää sekä verkostomaista yhteiskehittämistä. Kokeilualusta- tai testbed-termillä tarkoitetaan yritysten, ja muiden palvelujen kehittämiseen osallistuvien, uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä, kokeiluja ja testaamista aidossa tai aidon kaltaisessa käyttöympäristössä. Samaa asiaa kuvataan myös esimerkiksi termeillä living lab, health lab, welfare lab, kokeilu- ja kehitysalusta tai testausalusta.

Testbedejä hyödynnetään tuotekehityksessä useilla toimialoilla, erityisesti uuden teknologian tarjoamien mahdollisuuksien kehittämisessä. Keskeistä kokeilualustoille on monitoimijaisuus, jossa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimintaan liittyvät myös tutkimustahot ja käyttäjät. Testbedien onkin nähty parantavan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, vähentävän uusien tuotteiden markkinariskiä ja vahvistavan paikallisia innovaatioverkostoja.

Verkostotapaamisessa vaihdetaan kuulumisia ja käsitellään lupa-asioita

Kansalliseen testbed-verkostoon kuuluu testbed/living lab -toimijoita ympäri Suomea. Verkoston toimijat tarjoavat monipuolisesti erilaisia testbed-palveluita, mutta toimijat pyrkivät erikoistumaan tiettyihin teemoihin. Esimerkiksi Satakunta Testbed erikoistuu robotiikkaan ja tekoälyyn.

Testbed/living -toimintaa on Suomessa kaikilla yliopistosairaaloilla, useilla ammattikorkeakouluilla ja muutamilla sotealueilla. Testbed-organisaatioiden tukena toimii Business Finland. Se auttaa testbed-organisaatioita välittämällä tietoa ja järjestämällä osaltaan tapahtumia. Business Finland toimii myös kansainvälisissä testbed-verkostoissa. Yhteensä kansallisessa testbed-verkostossa on mukana melkein 60 henkilöä ja verkostolla on tapaamisia noin kahdesti vuodessa. Tapaamisissa vaihdetaan verkoston kuulumiset ja usein käsitellään erityisesti jotain tiettyä teemaa testbed-toiminnan kehittämiseksi. Hyvinvointiteknologian lehtori Mervi Vähätalo kertoo tulevasta RoboAI-viikolla järjestettävästä tapaamisesta:

– Verkostotapaamisessa kuullaan kansallisten testbed-organisaatioiden kuulumisia. Tämä on tärkeää, jotta tiedetään, missä Suomessa mennään testbed-toiminnan osalta. Toinen testbed-verkoston tapaamispäivä on työpajapäivä, jossa käsitellään testbed-toimintaan liittyviä lupa-asioita. Tavoitteena on, että suomalaisilla testbedeillä olisi yhteinen näkemys siitä, millaisia lupia erilaisissa testaamisissa tarvitaan.

SAMK on merkittävä osa satakuntalaista testbed-toimintaa

Satakunnassa testbed-toiminta on uudelleen organisoitumassa yhden Satakunta Testbed -sateenvarjon alle ja tavoitteena on testbed ja living lab -toimintaa tuottavien organisaatioiden toimintakäytäntöjen yhtenäistäminen ja testaavien yksiköiden reservin laajentaminen mm. järjestöihin ja yksityisiin palvelutuottajiin. SAMK on merkittävä osa satakuntalaista testbed-toimintaa. Vähätalo kertoo, mitä SAMKin testbed-toimintaan kuuluu:

– SAMK koordinoi testbed-toimintaa Satakunnassa ja siten pyrkii osaltaan järjestämään kliinisiä testausympäristöjä niitä tarvitseville yrityksille. SAMKissa on useita testiympäristöjä itsessään; Soteekki, Kokeilimo, simulaatiotilat, laboratoriotilat. Lisäksi SAMKin opintojaksoilla voidaan testata teknologiaa ja yritykset voivat hyödyntää opiskelijoita erilaissa kurssitöissä.

Vähätalo kertoo, että SAMKin testbed-toiminnassa tärkeässä roolissa ovat yrityslähtöisen testauksen lisäksi tarvelähtöinen testaus ja hankintatoimen kanssa tehtävä yhteistyö. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

– Tarvelähtöisellä testbed-toiminnalla tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation tarpeesta lähtevää testaamista. Usein organisaatiolla on ongelma ja tarve ratkaista se. Testbed-toiminnan avulla voidaan haarukoida teknologiaa, jota organisaatio voi testata. Näin organisaatio saa ymmärrystä, millaisen teknologian avulla ongelma olisi ratkaistavissa. Myöhemmin organisaatio voi miettiä, millaista teknologiaa he haluavat ostaa, hankkia tai kilpailuttaa käyttöönsä. Hankintatoimen kanssa tehtävä testbed-toiminta liittyy taas esimerkiksi hankintaprosessin aikana tehtävään tuotteiden testaukseen ja niiden arviointiin. Se voi vaihtoehtoisesti liittyä myös sopimuksenaikaiseen tuotteen tai palvelun vaikuttavuuden arviointiin.

SAMKin RoboAI-viikolla marraskuussa 2021 järjestettävä kansallisen testbed-verkoston tapahtuma on kaksipäiväinen. Tiistaina iltapäivällä järjestetään hybridisti kansallisen verkoston tapaaminen, kuulumisten vaihtaminen ja illalla verkoston get together -tilaisuus. Keskiviikkona Business Finland järjestää työpajan, jossa työskennellään testbed-toiminnan ajankohtaisten asioiden ympärillä testbed-toiminnan kehittämiseksi.

Jaa tämä sivu

Hera-satelliitti lähetetty CubeSat-kumppanin kanssa tutkimaan asteroidia.

Johdatus avaruustoimintaan -kurssi käynnistää avaruusteknologiayhteistyön

SAMK, Porin kaupunki ja Turun yliopisto allekirjoittivat viime kesänä aiesopimuksen, jonka tavoitteena on kehittää Satakunnassa avaruusteknologiaa hyödyntävää koulutusta, tutkimusta ja innovaatiotoimintaa.

Kumppanuussopimuksen allekirjoitustilaisuudessa olivat mukana vasemmalta LähiTapiola Länsi-Suomen henkilöasiakkuuksien liiketoimintajohtaja Markus Suominen, SAMKin kumppanuuspäällikkö Tanja Vaitiniemi ja osaamisaluejohtaja Jari Iisakkala sekä LähiTapiola Länsi-Suomen toimitusjohtaja Jussi Seppälä.

LähiTapiola Länsi-Suomi ja SAMK aloittavat kumppanuuden alueen osaamisen vahvistamiseksi

LähiTapiola Länsi-Suomi ja SAMK ovat solmineet kumppanuussopimuksen, jonka tavoitteena on lisätä vuoropuhelua ja vahvistaa yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välillä.

Ryhmä ihmisiä poseeraa kameralle.

Länsirannikkoyhteistyöllä kasvua koko Suomeen

Länsirannikon alueella on tehty kolmen vuoden ajan tiivistä ammattikorkeakouluyhteistyötä, joka tukee sekä paikallista että valtakunnallista kasvua ja kilpailukykyä. Alueen yrityksillä ja elinkeinoelämällä on ollut keskeinen rooli yhteistyössä, joka on merkittävää koko Suomen hyväksi.