Tavoitteena on sujuvoittaa ammatinharjoittamisoikeuden saantia Suomessa. SAMKin osalta projektipäällikkönä toimii hoitotyön lehtori Maarit Harjanne, ja mukana toteutuksessa ovat myös hoitotyön lehtori Amos Mulu sekä viestinnän ja suomen kielen lehtori Marja Tomberg.
Ammattikorkeakoulut suunnittelevat ja kehittävät hankkeissa SAILA 1 ja SAILA 2 laillistamisprosessiin liittyvää yhteistä toimintamallia ja kuulustelumallia.
– Jokainen ammattikorkeakoulu toteuttaa oman opiskelijaryhmänsä koulutusta ja harjoitteluja. Toteutuksista kerätään kokemukset ja tehdään lopuksi kansallinen malli, Mulu sanoo.
Tarkoitus on, että laillistuja oppii, mitä sairaanhoitajan työ Suomessa sisältää. Laillistuja täydentää osaamistaan vastaamaan Suomessa sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneen osaamista. Opintojen lopuksi laillistuja hakee Valvirasta lopullista laillistuspäätöstä.
– Laillistujat ovat jo sairaanhoidon ammattilaisia – heillä on tietoa, kokemusta ja osaamista omasta kotimaastaan, Mulu jatkaa.
Haastava, tärkeä suomen kieli
SAMKissa on tällä hetkellä kymmenen laillistujaa, joille on tehty henkilökohtaiset opetussuunnitelmat. Yksi laillistujista on Sambiasta kotoisin oleva Getrude Kamamba. Hän asuu Raumalla ja työskentelee lähihoitajana vanhainkodissa.
– Jo Sambiassa asuessani rakastin aina ajatusta sairaanhoitajan työstä – lääketiedettä ja ihmisten auttamista. Se saa minut tuntemaan, että olen oma itseni, hän kertoo hakeutumisestaan alalle.
Laillistujan omassa kotimaassa on voinut olla erilaisia sairaanhoitajan työhön liittyviä käytänteitä Suomeen verrattuna. Koulutuksessa haasteena voi olla myös tarvittavan suomen kielen taitotason saavuttaminen. Hankkeessa näihin kiinnitetään huomiota ja perehdytään suomalaisiin käytänteisiin.
Koulutuksessa opetuskieli on suomi. Kamamba myöntää suomen kielen haastavuuden, mutta sanoo, että on saanut siihen paljon apua myös työpaikalla.
– Työpaikallani tuetaan suomen kielen oppimista. Jos en tiedä jotain tai olen epävarma asioista, jotka ovat erilaisia kotimaani ja Suomen välillä, saan aina apua. Kysyn paljon ja haluan oppia lisää siitä, miten asiat täällä tehdään. Tästä koulutuksestakin olen saanut paljon tukea paitsi ammattitaitoni, myös suomen kielen kehittämiseen.
Kamamba sanoo, että sairaanhoitajan työ Suomessa ja Sambiassa eroaa paljon toisistaan.
– Pääasiallinen ero on ehkä se, että raportointijärjestelmä täällä perustuu paljon tietokoneen käyttöön. Kun raportoit, lähes kaikki täytyy kirjoittaa tietokoneelle. Kotimaassani taas on paljon käsin kirjoittamista. Myös siinä on paljon eroja, millaista hoitotyötä sairaanhoitaja tekee.
Päätavoitteena yhtenäinen laillistumisprosessi
Koulutuksen rakenne sisältää opinto- ja uraohjauksen, suomen kielen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän, kliinisen hoitotyön, lääkehoidon ja harjoittelut.
– Opetuksessa on lähi- ja verkko-opetusta sekä itsenäistä työskentelyä. Tarvittaessa käytetään englantia apukielenä. Menetelminä on monipuolisesti simulaatio- ja case-opetusta, taitopajoja, luentoja, ryhmätyöskentelyä ja oppimistehtäviä, sanoo Tomberg.
Lehtorit kokevat, että Suomeen on tärkeä saada yhtenäinen laillistumisprosessimalli.
– Koulutuksessa on huomattu, että on tärkeä puhua eri maiden eroista ja oppia suomalainen systeemi. Kielitietoiset toimintatavat sekä ammattiopettajien ja suomen opettajan yhteistyö ovat ensiarvoisen tärkeitä toiminnassa – sekä suomen kielen osaamisen ja ammattisuomen kehittymisessä, kertoo Harjanne.
Kamamba kehuu koulutuksen käytännön järjestelyjä.
– Tähän mennessä kaikki on ollut huippuluokkaa. En voi valittaa mistään. Aikataulut annetaan aina etukäteen, jotta voimme suunnitella oman ajankäyttömme ja muut asiat. Kaikki on sujunut todella hyvin, enkä muuttaisi mitään, hän kiittää.
—————
SAILA 1 ja SAILA 2
SAMK on mukana 19 muun ammattikorkeakoulun kanssa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) sekä jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPA) rahoittamissa ja vuoden 2025 loppuun kestävissä hankkeissa SAILA 1 ja SAILA 2.
Hankkeissa kehitetään kansallisia ohjauksen, osaamisen arvioinnin ja täydentämisen sekä työelämäyhteistyön toimintamalleja Suomessa asuville EU/ETA-maiden ulkopuolella sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneille henkilöille, jotka hakevat sairaanhoitajan ammatinharjoittamisoikeutta Suomessa.
* Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto Valvira tarkistaa laillistumisprosessissa henkilön dokumentit ja antaa lausunnon täydentävien opintojen suorittamisesta.
