Timo Mattila: Olemme täällä sitä varten, että meillä opiskelevat pärjäävät

Timo Mattila aloitti SAMKin opetuksen vararehtorin tehtävässä vuoden alussa. Johdettavaksi tuli monta uudenlaista aluetta. – On paljon uutta opeteltavaa, hän sanoo. Mutta oppiminen onkin Mattilan mielestä kiinnostavaa ja hyvin koukuttavaa. Mattilalla on myös yllättävä pahe.

Timo Mattila opetuksen vararehtori SAMK.

Timo Mattila siirtyi opetuksen vararehtorin tehtäviin Palveluliiketoiminnan osaamisaluejohtajan paikalta. Timo Mattila on pedagogiksi muovautunut juristi, jonka sydäntä lähellä on uusien ideoiden kokeilu ja toiminnan kehittäminen. Jotain hyvin olennaista hänestä kertoo myös tämä:
– Me ollaan täällä sitä varten, että meillä opiskelevat pärjäävät työelämässä. Kun tajusin tämän 2000-luvun puolivälissä, on ollut paljon helpompaa oivaltaa oma tekemisensä ja roolinsa. Millaisia mietteitä uudella vararehtorilla uuden pestin alkaessa?
Toivon, että oltuani kauan opetuksessa ja opetuksen hallinnon tehtävissä pystyn auttamaan vuoropuhelussa matriisin ja osaamisalueiden välillä. Välillä tuntuu, että puhutaan pikkuisen eri murteita. Johtajana pitäisi pystyä puhuttelemaan kaikkia ja tekemään selkeäksi se, mitä odotetaan. Mikä sinua innostaa?
Kun tulin ensimmäistä kertaa esimieheksi, opin JET-koulutuksessa että työhyvinvointi on yhtä kuin tuloskunto. Eli se innostaa, kun koetaan, että meillä menee hyvin – sen jälkeen kun on tehty jotain uutta ja oltu ehkä epämukavuusalueella. Yleensä kun tehdään uudella tavalla, se sattuu aikansa. Mikä SAMKissa on hienointa?
SAMK on mahdollisuus. SAMK on paras työpaikka, mitä minulla on ollut. Täällä itsensä ja oman ammattitaitonsa kehittäminen on mahdollista jokaiselle ja kun löydät itsellesi sydämenasian, voi olla, että siitä tulee koko SAMKin menestystarina. Mitä ajattelet oppimisesta?
Se on kokoaikaista toimintaa. Ihminen oppii koko ajan. Meidän roolimme on se, että autamme asiakkaitamme tekemään töitä ja pedagogiikan ammattilaisten avulla oppimaan nopeammin kuin ilman ohjausta. Oppiminen jo sinänsä on tosi koukuttavaa, on tosi upeaa, kun huomaa, että alkaa oppia ja omat käsitykset muuttuvat. Mihin haluat panostaa?
Me tiedämme, että nuorten määrä vähenee ja OKM (ministeriö) on linjannut, että meidän tehtävämme ei ole kouluttaa vain tutkinto-opiskelijoita, vaan esimerkiksi olla yritysten mukana heidän työntekijöidensä jatkuvassa kouluttamisessa. Ammattikorkeakoulupäivillä viime toukokuussa opetusministeri sanoi, että miljoonan suomalaisen täydennyskouluttaminen ei ole kertasuoritus, vaan paradigman muutos. On meidän kaikkien asia pohtia, miten uudessa tilanteessa toimitaan. Miten meidän pitää kehittää omaa osaamistamme ja toimintamme? Mikä ilahduttaa sinua joka päivä?
Kaikilla kampuksilla on mukavia ihmisiä ja tunnelma välitön. Ihmiset auttavat toisiaan, aina joku neuvoo ja ohjaa. Tuntuu, että ihmiset pystyvät aika hyvin sanomaan mitä mieltä ovat asioista. Mikä pännii?
Luin viime vuonna kaikkien koulutusohjelmien itsearvioinnit. Se mitä olisin toivonut lukevani, oli rohkeampi katsominen niihin mahdollisuuksiin mitä on tämän talon ulkopuolella. Koko maailma pitää kouluttaa. Miten me siihen mahdollisuuteen tartumme? Sieltä löytyy taatusti meidän näköisemme markkinasegmentti, kunhan tunnistamme asiakkaiden tarpeet ja tartumme mahdollisuuksiin. Ensimmäinen askel kylmään veteen ei tunnu hyvältä, mutta vähitellen huomaa, että eihän se niin kylmää ollutkaan. Mikä vararehtori muuten on miehiään? Miten lataudut?
Sanon aina, että olen jäätelöholisti… meikäläiselle tipaton tammikuu tarkoittaa, että en syö jäätelöä tai suklaata. Litra illassa menee kevyesti, mutta olen päättänyt vähentää. En oikein usko, että se tekee ihan pelkästään hyvää.

Meillä on muutaman lapsuudenkaverin kanssa treenirinki, jonka kesken laitamme viestiä, kun on tehnyt liikuntasuorituksen. Sitä sitten toiset fanittavat. Joka vuoden pääjuhla on Jukolan viesti, johon olemme osallistuneet lukioikäisistä lähtien. Tärkeintä ei ole vauhti, mutta on hieno olla siinä tunnelmassa, isot puitteet ja radat sopivan vaativia.

Liikunnasta 90 prosenttia teen puolisoni kanssa. Moni lenkki tehdään hiljaisuuden vallitessa, mutta se tekee hyvää aivoille ja auttaa laittamaan asioita perspektiiviin.

Mitä ihmisen pitää mielestäsi tehdä ainakin kerran elämässä?
Juosta maraton.

SAMK TWITTERISSÄ

Jaa tämä sivu

Lähikuva: Satu Vaininne.

Työnohjaajakoulutus toi varmuutta, välineitä ja uutta intoa työhön

Kouluttautuminen on yksi parhaista tavoista pitää oma työ mielekkäänä ja merkityksellisenä, sanoo sosiaalialan lehtori Satu Vaininen. Satu on osallistunut SAMKin tarjoamaan työnohjaajakoulutukseen, joka syvensi osaamista, laajensi näkökulmia ja toi työhön uutta intoa.

SAMK on järjestänyt SuomiAreena-keskusteluja myös aiempina vuosina.

SAMK on mukana SuomiAreenassa

SAMK osallistuu 24.–27.6.2025 järjestettävään SuomiAreenaan. SAMKilla on Kansalaistorilla teltta, jossa on päivittäin vaihtuvia teemoja. Lisäksi SAMK on mukana järjestämässä keskustelua "Suomi elää Länsirannikosta".

Susanna Kunvik (oikealla) toimii SAMKissa erikoistutkijana sekä projektipäällikkönä RAVI- ja Mind Nutrition tutkimushankkeissa. Kuvassa myös Mind Nutrition -tutkimushankkeen tutkija ja ravitsemusasiantuntija Elina Nevala.

SAMKin erikoistutkija Susanna Kunvik mukana luomassa Suomeen ensimmäistä työikäisten ruokasuositusta

Suomeen laaditaan ensimmäistä kertaa työikäisten ruokasuositus, jonka tavoitteena on parantaa suomalaisten työikäisten terveyttä ja työkykyä. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan nimeämä työryhmä on aloittanut suositusten valmistelun, ja mukana on myös SAMKin erikoistutkija Susanna Kunvik.