Sanni Tuomisen opinnäytetyö: Alpakat auttoivat kehitysvammaisia kontaktiin ja omatoimisuuteen

Sosionomiopiskelija Sanni Tuominen teki opinnäytetyönsä eläinavusteisesta toiminnasta Satasairaalan sosiaalipalvelujen kanssa porilaisella alpakkatilalla.

Puolilähikuva jutun naisesta taulun edessä.
Sanni Tuomisen kuvaan saatiin luoviin menetelmiin sopiva tausta Galleria Taidekäytävästä – haastattelijan lieväksi pettymykseksi ei alpakoita.

Sanni Tuomisen kuvaan saatiin luoviin menetelmiin sopiva tausta Galleria Taidekäytävästä – haastattelijan lieväksi pettymykseksi ei alpakoita. Sanni Tuominen toteutti opinnäytetyönsä käytännössä Satasairaalan hankkeessa Porin Ahlaisissa toimivalla alpakkatilalla. Hankkeessa haettiin uutta näkökulmaa kuntoutukseen. Tavoitteet liittyivät erityisesti tunteisiin ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen.
– Kuntoutumisen edistyminen oli hidastunut, haluttiin katsoa, voisiko sitä ”tönäistä” eteenpäin. Mitä ilmeisimmin voi.
– Pelkkiä positiivisia kokemuksia – huomattiin selkeitä muutoksia jo näin lyhyessä ajassa.

Kolmen nuoren asiakkaan ryhmä tuli kahdesta eri kuntoutusyksiköstä ja heillä oli alpakkatilalla viisi toimintakertaa.

2 alpakkaa, etualalla pieni katsoo kohti
Alpakkatilalla kohdattiin myös aivan hiljattain syntynyt pikkualpakka.

Onnistumisen ja ryhmään kuulumisen kokemukset

Tuominen kertoo asiakkaasta, joka tuli mukaan tutun ohjaajansa kanssa ja sivuutti muut ihmiset, mutta alkoi kerta kerralta enemmän ottaa kontaktia muihin. Toisesta tuli oma-aloitteinen: hän tiesi mitä tehdään, oli avulias ja nautti siitä, että sai tehdä tallitöitä.

Ainoa havaittu negatiivinen asia asiakkaille oli vain harrastuksen lyhyys: he olisivat halunneet sen jatkuvan.

– Tuli onnistumisen kokemuksia ja ryhmään kuuluminen, Tuominen summaa.

Kehittämisideoita kyllä tuli: esimerkiksi se, että alpakoita olisi mukana vähemmän ja kaikki olisivat molemmin puolin tutumpia. Muutenkin kokeilun pohjalta toimintaa olisi helppo kehittää edelleen.

Mitä tilalla tehtiin?

Tilalla tehtiin tavallisia asioita: Ruokittiin eläimiä, vietiin niitä lenkille, tehtiin tallitöitä. Lisäksi tehtiin neulahuovutusta ja kehrättiin alpakanvillaa. Jokaisen kerran päätteeksi kahviteltiin ja syötiin välipala yhdessä. Päivän tapahtumista ja seuraavasta kerrasta juttelu oli tärkeä siirtymä: toistuvuus toi kaikille tiedon siitä, mitä tapahtuu. Kahvittelu tarkoitti, että seuraavaksi lähdetään kotiin.

Opinnäytetyötään varten Tuominen haastatteli asiakkaita ja mukana olleita toiminnallisen kuntoutuksen ohjaajia. Hän toivoo, että eläinavusteisen toiminnan mahdollisuuksia huomattaisiin.
– Kun näin lyhyessä ajassa voi havaita näin paljon muutoksia, niin mitä jos tällainen jatkuisi pidempään?

Eläinten hyvää tekevä vaikutus tiedetään, mutta tieteellistä tutkimustietoa ei Tuomisen mukaan vielä ole paljoa.

Mielenkiinto eläinavusteisuuteen heräsi jo laamojen kanssa

Sanni Tuominen on aiemmin tehnyt eläinavusteista työskentelyä vapaaehtoistyönä Pirkanmaalla: erityislasten kanssa laamatilalla ja samoin laamojen kanssa vanhainkodissa. Välillä Tuominen hylkäsi eläinavusteisuuden opinnäytetyöaiheena, mutta kuinka ollakaan: Opintojen viimeisellä harjoittelujaksolla Satasairaalan sosiaalipalveluissa hän oli sopivasti palaverissa, jossa puhuttiin eläinavusteisen kuntoutuksen hankkeesta. Siitä opinnäytetyö lähti käyntiin.

Jatkossakin Tuomista kiinnostaa eläinavusteisuus, samoin liikunnan ja luovien menetelmien käyttö – ja kehittämistehtävät.

Lue opinnäytetyö Theseuksesta

Jaa tämä sivu

Kuvataiteen opiskelijoiden Adi Saikkosen ja Susanna Palomäen yhteisnäyttely kutsuu katsojan maailmaan, jossa valon ja varjon leikistä syntyy omaperäisiä hahmoja – ihmisiä, eläimiä ja mielikuvitusolentoja.

Omituiset otukset näyttäytyvät Porin kampuksen Taidekäytävällä

Kankaanpään Taidekoulun kampuksen opiskelijat Susanna Palomäki ja Adi Saikkonen ovat tuoneet yhteisnäyttelynsä Omituisten otusten kerho SAMKin Porin kampuksen Taidekäytävälle. Näyttely kutsuu katsojan maailmaan, jossa valon ja varjon leikistä syntyy omaperäisiä hahmoja – ihmisiä, eläimiä ja mielikuvitusolentoja.

Elizaveta Lazu ja Huyen Le Kieu viettivät kahdeksan viikkoa Cēsiksen linnassa ja oppivat matkailualasta enemmän kuin osasivat odottaa.

Suomesta Latviaan: keskiaikaisessa linnassa oppimassa matkailualaa

Miltä kuulostaa kesä keskiaikaisen linnan raunioilla, uusien ystävien ja latvialaisen kulttuurin keskellä? Elizaveta Lazu ja Huyen Le Kieu viettivät kahdeksan viikkoa Cēsiksen linnassa ja oppivat matkailualasta enemmän kuin osasivat odottaa.

Sopimuksen allekirjoitustilaisuuteen osallistuivat Satakunnan Osuuskaupasta HR- asiantuntija Marika Smrha (vas.) sekä henkilöstöjohtaja Päivi Huhtamaa ja SAMKista osaamisaluejohtaja Jari Iisakkala sekä kumppanuuspäällikkö Tanja Vaitiniemi.

Sopimuskumppanit Satakunnan Osuuskauppa ja SAMK: Sydämen asiana Satakunnan tulevaisuus

Satakunnan Osuuskauppa ja SAMK ovat solmineet kumppanuussopimuksen, joka vahvistaa jo pitkään jatkunutta yhteistyötä. Sopimuksen myötä syvennetään erilaisia hyötyjä opiskelijoille sekä tuetaan koko Satakunnan elinvoimaisuuden edistämistä.