SAMKista valmistui ensimmäinen YAMK-portfolio-opinnäytetyö

Portfolio-opinnäytetyö painottaa tutkivaa ja kehittävää työotetta, kiinnostusta valittuun aiheeseen, tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta, kokonaisuuksien hallintaa sekä kykyä innostua pitkäjänteiseen työskentelyyn. Vaatimukset vastaavat perinteistä projekti- tai tutkimusraporttityyppistä opinnäytetyötä, johon kuuluvat vahva teoreettinen tietopohja, tutkimusmetodinen lähestymistapa ja johtopäätökset sekä loogisesti etenevä, oikeaoppinen raportointi näyttöineen. Myös arviointikriteerit ovat samat kuin muissa opinnäytetyötyypeissä.

– Nyt valmistunut opinnäytetyö on malliesimerkki opintojaksotuotosten optimaalisesta hyödyntämisestä. Siinä käytettiin peräti seitsemää opintojaksotuotosta, joista muodostettiin ehyt kokonaisuus, kertoo pilotoinnista vastannut yliopettaja Anne Pohjus.

– Suosittelen lämpimästi tutustumaan tähän opinnäytetyömuotoon. Siinä aihetta pääsee tutkimaan eri näkökulmista. Etenkin työn ohessa opiskeleville se on aikatehokas tapa, joka lisää opintojaksotuotosten merkitystä ja edistää opinnäytetyön etenemistä heti opintojen alusta alkaen, toteaa opinnäytetyön tekijä Kirsi Sainio-Lehtimäki.

Kehittämismallin fokuksessa työelämän laatu

Työelämän laatu tarkoittaa työhyvinvoinnin ja työyhteisön toiminnan laadun yhteisvaikutusta, jossa korostuvat työn organisointi ja osallistumismahdollisuuksia tarjoava johtamistapa. Se sisältää perinteisen työhyvinvoinnin ja siihen kuuluvan työn sujuvuuden. Työhyvinvoinnin ja työelämän laadun kehittäminen on tarpeellista, koska yksilötasolla alhainen työhyvinvointi ja heikko työelämän laatu aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja taloudellisia menetyksiä. Organisaatio- ja yhteiskuntatasolla menetykset konkretisoituvat esimerkiksi kasvavina sairauskustannuksina ja hukattuna tulospotentiaalina.

Kehittämismalli konkretisoi, mitä työhyvinvointi on, miten sitä johdetaan, mitä työelämän laatu on, miksi sitä kannattaa kehittää, miten sitä johdetaan tiedolla ja ennakoiden sekä miten työelämän laatu voidaan ottaa osaksi käytännön työtä eli tehdä näkyviksi työn arjessa. Se esittelee ratkaisuja ja mittarityökaluja työelämän laadun kehittämiselle sekä sitä tukevalle johtamiselle ja tiedolla johtamiselle, jotta kehittämismallilla on yhteys organisaation tuloksen parantamiseen.

– Tarve mallintaa työhyvinvoinnin ja työelämän laadun laajaa kokonaisuutta konkreettiseen muotoon sekä löytää ratkaisuja niiden kehittämiselle heräsi suorittaessani työhyvinvointipäällikön koulutusohjelmaa Johtamistaidon opistossa. Tarpeeseen oli luontevaa vastata juuri portfoliomuotoisella YAMK-opinnäytetyöllä, taustoittaa Sainio-Lehtimäki.

– Kehittämismalli on räätälöitävissä kullekin kiinnostuneelle organisaatiolle. Osallistun mielelläni sen pohjalta käynnistettävään kehittämistoimintaan, Sainio-Lehtimäki vinkkaa.

Lisätiedot

Anne Pohjus, yliopettaja, SAMK, 044 710 3620, anne.pohjus@samk.fi

Kirsi Sainio-Lehtimäki, opinnäytetyön tekijä, 044 7373 373, kirsi.sainiolehtimaki@gmail.com

Tutustu opinnäytetyöhön

Opinnäytetyön tekijä

Kirsi Sainio-Lehtimäki, tradenomi (YAMK), johtaminen, jolla on noin 25 vuoden työkokemus haasteellisista markkinoinnin, viestinnän, asiakaspalvelun ja tapahtumatuotannon sekä kehittämis- ja projektityön tehtävistä. ”Opinnäytetyön aihe on minulle tärkeä, koska työuupumus ja siitä toipuminen johdattivat minut kasvupolkuni käännekohtaan 2019. Tuon kokemuksen rikastamana olen jopa aikaisempaa kypsempi vaativiin työtehtäviin. Tulevaisuudessa haluan suunnata osaamis- ja kokemuspääomani työhyvinvointia, työelämän laatua ja johtamista sekä organisaation henkilöstötuottavuutta, kilpailukykyä ja tulosta edistäviin ja kehittäviin tehtäviin.”