SAMKissa tuetaan satakuntalaisten yritysten kasvua verkossa

SAMKilla on merkityksellinen rooli alueen yrityselämän vaikuttajana. SAMKissa on muun muassa käynnissä hanke, jonka tarkoituksena on auttaa alueen mikro- ja pk-yrityksiä selviytymään koronakriisistä ja kehittämään monikanavaista, kivijalkakaupan ja verkkokaupan yhdistävää liiketoimintaa.

Mira Syrenius koulutti verkkokauppiaita Villilän Kartanolla.

Mika Syrenius koulutti verkkokauppiaita Villilän Kartanolla.

Miksi tätä toimintaa on lähdetty toteuttamaan, lehtori ja Verkkokauppa 2.0 -hankkeen projektipäällikkö Johanna Ventelä?

– Hanke sai alkunsa vuoden 2021 alussa, kun tuntui, että koronapandemia vain jatkuu ja jatkuu. Kuulimme monesta suunnasta, että haasteita alkoi olla paitsi kivijalkayrityksillä, myös yrittäjillä, hän muistelee.

Asiakkaiden jäätyä kotiin yritykset siirtyivät verkkoon ja perustivat verkkokauppoja. Verkkokaupan perustaminen ei kuitenkaan ole helppoa, ja lisäosaamisen tarve oli todellinen.

– Esimerkiksi Vanhan Rauman alueella on valtavasti hienoja tuotteita myyviä kivijalkakauppoja, jotka voisivat kasvattaa myyntiään todella paljon verkkokaupan avulla.

Tärkeässä osassa hankkeen toimintaa on yrittäjien verkostoituminen keskenään.

– Verkkokaupan pyörittäminen on aika yksinäistä puuhaa. Haluamme auttaa yrittäjiä löytämään yhteistyön mahdollisuuksia, Ventelä sanoo. Hän tietää mistä puhuu, sillä hänellä on itselläänkin pitkä kokemus verkkokaupan pyörittämisestä ennen SAMKissa työskentelyä. Hän kiittelee, että Business Finland on osaltaan kehittänyt valtavasti verkkokauppaosaamista ja siihen liittyvää verkostoitumista.

Ketteryys on toiminnan filosofia

Hankkeen puitteissa tarjotaan mukaan lähteneille yrityksille kymmenkunta koulutusta, joissa on erittäin asiantuntevat, verkkokauppaan erikoistuneet kouluttajat.

Verkkokaupassa merkityksellistä on hyväksyä kaaos, sanoo Mika Syrenius, verkkokauppias, verkkokauppakouluttaja ja verkkokauppojen hallitusammattilainen. Hän on yksi kouluttajista.

Syrenius kannustaa yrittäjiä ajattelemaan, miten ajan saa riittämään. Kaikilla on kuitenkin työpöydällään kiireisiä ja ei-kiireisiä sekä toisaalta tärkeitä ja ei-tärkeitä tehtäviä.

– Usein priorisoidaan tehtävät, jotka ovat kiireisiä, mutta eivät tärkeitä. Jos tehtävä ei ole tärkeä, sitä ei kannata priorisoida. Tätä kannattaa pohtia, ettei keskity liiaksi vääriin asioihin, sanoo Syrenius.

Hän muistuttaa kaupanteon kaavasta. Siinä tulee huomioida kävijät, konversio, keskiostos ja kate.

– Ketteryys on toiminnan filosofia eli ajattelutapa ja kulttuuri, hän muistuttaa.

– Keskiössä on asiakaskeskeisyys. Tulee uskaltaa koko ajan testata ja myös epäonnistua. Ainoastaan epäonnistumisen kautta tulee onnistumisia. Kasvun tulee olla ajattelumallina ja tavoitteena, Syrenius sanoo.

Kestävä kehitys on myös tärkeässä osassa

Verkkokauppatoimintaan liittyvät SAMKissa luonnollisesti myös opiskelijat.

– Raumalla alkoi nyt syksyllä ensimmäinen verkkokaupan viidentoista opintopisteen moduuli. Ajatuksena on, että opiskelijat voisivat saada mukana olevilta yrityksiltä tehtäväksi projekteja tai vaikka opinnäytetöitäkin, Ventelä visioi.

Kivijalkakauppojen siirtyessä verkkoon tulee helposti mieleen, onko ajatus kovin ekologinen. Kaikissa koulutuksissa on kuitenkin mukana myös kestävän kehityksen näkökulma.

– Koulutuskokonaisuudessa on tärkeänä teemana vihreät arvot. Yksi koulutuksista liittyy kokonaan hiilijalanjäljen minimoimiseen, Ventelä sanoo.

Mikä sitten on Ventelän mielestä kaikkein tärkeintä, jos lähtee perustamaan verkkokauppaa?

– Tärkeintä on suunnitelmallisuus, eteenpäin pyrkiminen ja asiakaslähtöisyys. Me suomalaiset pohdimme helposti asioita omista tuotteista lähtöisin ja olemme vähän liian nöyriä. Kannattaa ihan ylpeänä pohtia sitä, miksi asiakas ostaisi tuotteen juuri meiltä ja uskaltaa kertoa se, hän kiteyttää.

Lue lisää Business Finlandin toiminnasta Lue lisää Verkkokauppa 2.0 -hankkeesta Johanna Ventelä istuu tuolilla.

Verkkokauppa 2.0

Hankkeen tavoitteena on auttaa Satakunnan alueen verkkokaupan aloittaneita mikro- ja pk-yrityksiä selviytymään koronakriisistä ja kehittämään monikanavaista, kivijalkakaupan ja verkkokaupan yhdistävää liiketoimintaa.

Kuvassa hankkeen projektipäällikkö Johanna Ventelä Villilän Kartanolla.

Jaa tämä sivu

Kumppanuussopimuksen allekirjoitustilaisuudessa olivat mukana (vas.) kumppanuuspäällikkö Tanja Vaitiniemi ja tutkimuksen vararehtori Heikki Haaparanta SAMKista sekä palvelupäällikkö Jouni Stenfors ja toimitusjohtaja Tiina Äijälä Karhulinnasta.

Karhulinnan ja SAMKin kumppanuus tukee aluekehitystä ja osaajien kasvua Satakunnassa

Lääkärikeskus Karhulinnan ja SAMKin kumppanuus rakentaa osaamista, tukee aluekehitystä ja avaa opiskelijoille uusia mahdollisuuksia terveydenhuollon kentällä.

Pirita Huhtasalo (vas.) työyhteisönsä tapaamisessa. Kuvassa oikealla yritysasiantuntija Mari Raukola Kankaanpään kaupungilta ja kehittämisasiantuntija Leena Saloniemi Leader Pohjois-Satakunnasta.

Pirita Huhtasalon YAMK-opinnot ovat loppusuoralla – työelämä ja opiskelu kulkevat käsi kädessä

Pirita Huhtasalo on valmistunut SAMKista aikanaan tradenomiksi ja on vuosien aikana täydentänyt osaamistaan monipuolisesti. Työn ohella Pirita suorittaa nyt SAMKin Tulevaisuuden johtamisen YAMK-tutkintoa, opinnot ovat nyt loppusuoralla.

Annika Elo lähikuvassa talvisen pellon laidalla.

Opiskelijamme työllistyvät: SAMKista monipuolisiin taloushallinnon tehtäviin

Annika Elo valmistui SAMKista vuoden 2004 keväällä ja työskentelee nyt porilaisessa henkilöstövuokrauksen ja taloushallinnon yrityksessä.