Opiskelijamme työllistyvät: Fiia valmistui merikapteeniksi ja nauttii työskentelystä laivoilla

Alun perin Kaarinasta kotoisin oleva Fiia Erkkilä valmistui kesäkuun alussa merikapteeniksi (AMK). Meri on ollut hänelle lapsesta alkaen tuttu elementti.

Fiia Erkkilä laivan kannella.

Fiia Erkkilä viihtyy laivalla. Työpaikalla riittää tekemistä ja toisaalta työasiat eivät seuraa kotiin.

Yhdeksättä luokkaa käyvä Fiia oli kuullut kaverinsa kaverin opiskelevan Raumalla laivakokiksi. Myös omassa mielessä alkoi pyöriä, voisiko työpaikkana olla laiva. Päätös syntyi lopulta helposti.

– Äiti ja isäkin olivat vain, että lähde vaan, kuulostaa hyvältä. Peruskoulun päätyttyä, vuonna 2016 muutin sitten Raumalle ja menin WinNovaan vahtiperämieskoulutukseen. Sieltä siirryin suoraan polkuopintojen avulla SAMKiin merikapteeniopiskelijaksi.

Meri oli elementtinä tuttu, koska Fiia oli purjehtinut perheensä kanssa lapsesta asti.

– Onhan se aivan erilaista olla laivalla töissä. Mutta se auttoi, kun meri sinänsä oli tuttu ja turvallinenkin, kunhan sitä osaa kunnioittaa.

Harjoittelut opiskelun parasta antia

Merenkulun alalla opiskellaan muun muassa laivan teknisiä järjestelmiä, merilakia, navigointia, sääoppia, turvallisuuteen liittyviä asioita ja johtamista. Merkittävässä roolissa ovat harjoittelut, joita on yhteensä opinnoista noin vuosi ja ne kestävät kerralla kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. HarjoitteluMylly toimii laivaharjoittelupaikkojen koordinoijana.

– Kun lähdin ensimmäiseen harjoitteluun, en tiennyt mitä odottaa. Menin vain, ja ajattelin sitten, että okei, tämä on tällaista. Itselläni seitsemän viikkoa oli lopulta pisin harjoittelu, hän muistelee.

Fiian mielestä opintojen parasta antia olivat juuri harjoittelut. Merenkulun alalla ennen laivalla tapahtuvia harjoitteluja tehdään simulaattoriharjoitteita. Vastaako simulaattori merenkulun olosuhteita?

– Joo ja ei. Siinä on hyvä käydä läpi perusrutiineja. Se helpottaa aluksi, kun lähtee laivalle, vaikkakaan se ei vastaa todellisuutta, hän pohtii.

Opinnäytetyön Fiia teki merenkulkualan harjoittelukokemuksen kehittämisestä. Siinä perehdyttiin suomalaiseen merenkulkualan laivaharjoittelujärjestelmään ja opiskelijoiden näkemyksiin järjestelmän toimivuudesta. Kehittämiskohteeksi nousi esimerkiksi laivan tietopaketti, jota voisi jakaa harjoitteluun menevälle opiskelijalle. Hänestä tämä oli hyvä kehittämisidea.

– Muistan vieläkin, kuinka jännittävää oli mennä ensimmäistä kertaa laivalle, kun ei tiennyt mitään. Olisi helpottanut, kun olisi vähän tiennyt laivasta, esimerkiksi sen reitistä ja miehistöstä jotain perusasioita, hän sanoo.

Alalla työntekijän markkinat

Alalla on nyt paljon työpaikkoja tarjolla. Fiia on tällä hetkellä töissä matkustajalaivalla, Helsingin ja Tallinnan väliä kulkevalla M/s Finlandialla. Myös Fiian mies on merillä töissä. Hän tekee laivatöitä keikkaluontoisesti.

– Me molemmat olemme yleensä kaksi viikkoa töissä ja kaksi kotona. Tämä sopii hyvin meille, hän sanoo.

Merenkulun ala on miesvoittoinen. Fiialla oli yksi naispuolinen opiskelukaveri, rahtilaivoilla hän on yleensä ollut ainut nainen. M/s Finlandialla naisia on ollut enemmän. Hänestä on alusta asti ollut selvää, että alalla on enemmän miehiä.

– Tärkeintä on se, että työkavereina on hyviä tyyppejä. Olemme niin paljon yhdessä.

Vaikka laivalla viettäisi jonkun ihmisen kanssa paljon aikaa, häntä ei välttämättä tunne kunnolla. Fiia sanoo, että hän ei aina tiedä, missä työkaveri esimerkiksi asuu tai onko hänellä perhettä.

– Toiset helpottavat koti-ikävää sillä, että eivät puhu kotiasioista. Toiset taas puhuvat paljon perheestä ja soittelevat videopuheluita päivähuoneesta niin että koko miehistö vilkuttaa taustalla, hän naurahtaa.

Fiia sanoo, että ei itse koe koti-ikävää.

– En tiedä, onko tilanne eri, jos minulla on joskus lapsia, hän pohtii.

Fiian mielestä ammatinvalinta on ollut oikea. Työskentely laivan tapahtumarikkaassa arjessa sopii hänelle hyvin.

– Ja on niin helppoa, kun työasiat jäävät laivalle. Niitä ei saa tuotua kotiin, hän sanoo.

Viiden vuoden päästä Fiia näkee itsensä perämiehenä tai yliperämiehenä. Tai perhetilanteesta riippuen ehkä maissa jossain merenkulkualaan liittyvässä työssä.

Vapaa-ajalla Fiia harrastaa kavereiden kanssa oleilua, koiran kanssa lenkkeilyä ja Virolahdella sijaitsevan omakotitalon remontointia omaksi kodiksi.

Tutustu Fiia Erkkilän opinnäytetyöhön

Jaa tämä sivu

Sopimuksen allekirjoitustilaisuuteen osallistuivat Satakunnan Osuuskaupasta HR- asiantuntija Marika Smrha (vas.) sekä henkilöstöjohtaja Päivi Huhtamaa ja SAMKista osaamisaluejohtaja Jari Iisakkala sekä kumppanuuspäällikkö Tanja Vaitiniemi.

Sopimuskumppanit Satakunnan Osuuskauppa ja SAMK: Sydämen asiana Satakunnan tulevaisuus

Satakunnan Osuuskauppa ja SAMK ovat solmineet kumppanuussopimuksen, joka vahvistaa jo pitkään jatkunutta yhteistyötä. Sopimuksen myötä syvennetään erilaisia hyötyjä opiskelijoille sekä tuetaan koko Satakunnan elinvoimaisuuden edistämistä.

Taidemaalari Juhani Tarna kukitettiin tilaisuudessa. Kukittajana oli Kankaanpään Taideyhdistyksen puheenjohtaja Saija Mustaniemi.

Kankaanpää juhlii taiteen monipaikkaista ja vaikuttavaa historiaa – juhlavuoden kohokohtana Sidos-seminaari

Kankaanpää viettää vuonna 2025 taiteen ja kulttuurin juhlaa. Kaupunki ja sen taideyhteisö juhlistavat 60 vuotta täyttävää Kankaanpään Taideyhdistystä sekä SAMKin Taidekoulun kampusta.

Syksyllä haussa olevat koulutukset alkavat vuoden 2026 alussa. Arkistokuvassa opiskelutilanne Porin kampukselta.

Syksyn yhteishaku alkaa maanantaina – SAMKissa tarjolla monipuolisia tutkinto-ohjelmia suomeksi ja englanniksi

Korkeakoulujen syksyn haut järjestetään 1.–11.9.2025. SAMKissa on haettavana monipuolinen valikoima tutkinto-ohjelmia niin suomeksi kuin englanniksi. Opinnot käynnistyvät vuoden 2026 alussa.