Konsta Räsänen tähtää insinööritutkinnolla työhaalareista esimiesfarkkuihin

Konsta Räsänen, 22, opiskelee toista vuotta rakennus- ja yhdyskuntatekniikkaa. Toisena opiskelu-vuotenaan perusopinnot jäävät taakse ja opinnoissa pääsee suuntautumaan oman kiinnostuksen mukaan.

Konsta poseeraa lähikuvassa SAMKin laboratoriotiloissa.
Konsta on valinnut erikoistumisekseen LVI-suunnittelun, johon erikoistunut insinööri suunnittelee rakennuskohteen vesi-, viemäri- ja ilmastointijärjestelmät.

Konsta on valinnut erikoistumisekseen LVI-suunnittelun, johon erikoistunut insinööri suunnittelee rakennuskohteen vesi-, viemäri- ja ilmastointijärjestelmät.

Opintoihin sisältyy myös laboratoriotyöskentelyä, johon kuuluu erilaisia mittauksia sekä fysiikan lakien testaamista. Tutkinnon sisällä on mahdollista valita kolmesta erikostumisvaihtoehdosta: LVI-suunnittelu, rakennesuunnittelu ja tuotantopainotteinen työnjohto. Konsta on valinnut LVI-suunnittelun, johon erikoistunut insinööri suunnittelee rakennuskohteen vesi-, viemäri- ja ilmastointijärjestelmät.

– Haalarihommat eivät enää kiinnostaneet, joten oli aika kouluttautua eteenpäin, Konsta sanoo.

Työhaalareista esimiesfarkkuihin

Konstalla on kokemusta saman alan työtehtävistä jo kolmen ja puolen vuoden ajalta. Hän on peruskoulun jälkeen käynyt ammattiopiston ja valmistunut LVI-asentajaksi Raumalta. Jo hankittu kokemus alalta auttaa hahmottamaan käsiteltäviä aiheita ja järjestelmiä nopeasti. Hän uskoo, että monet aineet ovat haastavampia esimerkiksi lukiopohjaisille. Lukiolaisten vahvuus opinnoissa näkyy sen sijaan matematiikassa.

– Meillä on paljon laskemista. Kaikki liittyy kaikkeen, mutta joskus on vaikeaa ymmärtää, mistä luvut tulevat ja mitä itseasiassa lasketaan, Kosta kertoo.

Toiselta opiskeluvuodeltaan Konsta odottaa eniten kevään harjoittelujaksoa. Harjoittelun tulee sisältää jo työnjohtotehtäviä tai LVI-suunnittelua. Harjoittelupaikka ei ole vielä tiedossa, mutta Konsta toivoo sen löytyvän Porista. Nykyisessä työpaikassa hyödyllisen harjoittelukokemuksen hankkiminen ei ole mahdollista. Tutkintoon kuuluu kokonaisuudessaan neljä harjoittelua, mutta Konsta on hyväksilukenut aiemmalla työkokemuksellaan niistä kaksi. Kolmas ja neljäs harjoittelujakso sisältävät jo esimiestason tehtäviä.

Tulevaisuudessa Konsta haluaisi työskennellä jonkin ison yrityksen LVI-suunnittelijana. Hänellä on kokemusta jo UPM:llä työskentelystä, mikä voisi olla uran kannalta erinomainen vaihtoehto. Tähän asti Konsta on toiminut rivityöläisenä, mutta valmiina insinöörinä hänen paikkansa olisi työnjohdossa. UPM mahdollistaisi myös ulkomailla työskentelyn erilaisissa projekteissa. Konstalla on englannin kieli hallussa, joten ura ulkomailla ei ole pois suljettu. Jatkoa ajatellen omien työaikojen määrittäminen olisi ihanteellista, mutta yrittäjyyttä hän ei vielä näe potentiaalisena vaihtoehtona. Liikaa Konsta ei kuitenkaan suunnittele tulevaa.

– Olen sellainen päivä kerrallaan eläjä, Kosta toteaa.

SAMK – se ainoa oikea valinta

Kun jatkokoulutustapaikkaa oli ajankohtaista hakea, Konsta valitsi SAMKin opintotarjonnan ja sijainnin vuoksi. Valinta koulutusohjelmasta oli selkeä, mutta myös tradenomin opinnot voisivat kiinnostaa jatkossa. Jatko-opintoja suunnitteleville kollegoille ja kavereille Konsta on suositellut jo SAMKiin opiskelemaan lähtemistä.

Parasta SAMKissa on ollut uusi kampus, yhteisöllisyys ja hyvä ryhmähenki. Hän on saanut paljon uusia kavereita ja kokee aiemmassa kaveripiirissä tapahtuneen opiskelujen myötä suuria muutoksia. Korona on muuttanut paljon opiskeluarkea, mutta normaalitilanteessa Konsta koki opiskelun mieluisaksi ja kävi mielellään tunneilla.

Opetukseen Konsta on ollut tyytyväinen ja kokee opintojen etenevän loogisessa järjestyksessä, mutta ajoittain opettajat olettavat asian olevan ymmärretty liian nopeasti. Konstan mielestä joidenkin aiheiden kohdalla vaaditaan enemmän rautalangasta vääntämistä ja asioiden yksinkertaistamista. Parhaiten Konstaa palkitsee tunne, kun jonkin projektin saa vietyä loppuun. Jokainen palautettu tehtävä tuntuu aina askeleelta kohti tulevaisuutta.

– Tiedät olevasi askeleen lähempänä sitä, että pääset lähtemään farkut jalassa töihin, Konsta naurahtaa.

Kosnta kävelee rappusia yhdessä koulutoverinsa kanssa.

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusohjelma

  • Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka koulutusohjelmasta valmistuu nimikkeellä Insinööri (AMK).
  • Koulutusohjelman aloittaa vuosittain 60 hakijaa.
  • Opinnot kestävät neljä vuotta.

Jaa tämä sivu

Jari Multisilta (vas.), Marjo Kaartinen ja Lauri Inna allekirjoittivat aiesopimuksen.

Porin kaupunki, Turun yliopisto ja SAMK käynnistävät avaruusteknologiayhteistyön

Porin kaupunki, Turun yliopisto ja SAMK allekirjoittivat perjantaina aiesopimuksen, jonka tavoitteena on kehittää Satakunnassa avaruusteknologiaa hyödyntävää koulutusta, tutkimusta ja innovaatiotoimintaa. Yhteistyön nimeksi tulee PoriSat.

Pia Lamminen (vas.) ja Anu-Mari Elohaka pitävät polkuopintoja hyvänä väylänä hakeutua tutkinto-opiskelijaksi.

Polkuopinnot – vaihtoehtoinen reitti tutkinto-opiskelijaksi

Polkuopinnot ovat avoimen ammattikorkeakoulun opintoja, joiden ideana on päästä tutkinto-opiskelijaksi tietyn opintokokonaisuuden suorittamisen jälkeen.

Neea Setälä halusi jatkaa merkonomiopintojen jälkeen tradenomiksi kotikaupungissaan Porissa.

Neea Setälän matka merkonomista tradenomiksi

Neea Setälä on ensimmäisen vuoden tradenomiopiskelija. Neean polku alkoi peruskoulun yhdeksännellä luokalla, kun piti ajatella jatko-opintoja. Hänellä oli kaksi vaihtoehtoa, joko jatkaa lukioon tai suunnata ammatillisten opintojen suuntaan. Hän valitsi merkonomiopinnot.