KOLUMNI: Kansainvälisyys on arkea – sitä ei tarvitse pohdiskella
Miksi olen joka vuosi motivoitunut järjestämään opettamani opintojakson tällä tavalla? Lehtori Daniela Tanhua kertoo kolumnissaan opintojaksoista, jotka ovat monipuolisesti kansainvälisiä, ja joilla opiskelee sekä insinööri- että tradenomiopiskelijoita.
Daniela Tanhua
Maaliskuinen keskiviikko Rauman-kampuksella Satamakadun toisessa kerroksessa: Suurluokassa on 60 opiskelijaa ratkaisemassa tuotantoon, jakeluun ja hankintaan liittyvää peliä. Puolet ovat Ranskan yhteistyökorkeakoulusta Vesoulista ja puolet SAMKin opiskelijoita – sekä logistiikan insinööriopiskelijoita että International Business -tradenomiopiskelijoita.
Jossain ryhmässä kaikki saattavat olla eri maiden kansalaisia: luokassa on 13 eri kansallisuutta. Opiskelijat vahvistavat neljän päivän aikana vieraskielisiä viestintätaitoja, harjoittavat ongelmanratkaisua ryhmässä ja kohtaavat stressiä, mutta kokevat myös iloa, riemua ja menestystä – ja tämä kaikki tuo heille kaksi opintopistettä Logistics Strategy tai International Transport -kurssista.
Se, että toiminta on aidosti kansainvälistä, lämmittää omaa sydäntäni kovasti. Nykyään kansainvälisyys on myös yksi rahoituslähteistämme. Kansainvälisyys on arkea, tavanomainen osa opetusta – ja tuottaa opintopisteitä ammattiaineista.
Tämä esimerkki on vain yksi tapa sisällyttää opintojaksoon kansainvälistä toimintaa, jonka voi mitata ja tilastoida. Vuodesta 2008 jokainen raumalainen International Business -opiskelija on suorittanut tilaus- ja toimitusketjun moduulissa (Supply Chain Management) yritysprojektin, jossa yhdessä saksalaisten ja yhdysvaltalaisten opiskelijoiden kanssa ratkaistaan logistiikkaan liittyvää toimeksiantoa. Pääosin on ratkaistu suomalaisten yritysten ongelmia, mutta myös saksalaisten. Opiskelijat työskentelevät aloitustapahtuman jälkeen – joka järjestetään vuorotellen Raumalla ja Saksassa – virtuaalitiimeissä.
Haastetta riittää: kielimuurit, aikaerot ja tietysti eri kulttuurien tuomat vivahteet.
Haastetta riittää: kielimuurit, aikaerot ja tietysti eri kulttuurien tuomat vivahteet. Silti tämä konsepti on viime vuosina toteutettu myös kansainvälisen kaupan koulutusohjelman markkinointiviestinnän kurssilla ja logistiikan jakelusuunnittelun kurssilla.
Miksi olen joka vuosi motivoitunut järjestämään opettamani opintojakson tällä tavalla? Koska joka kerta saan jonkin onnellisen opiskelijapalautteen, jonkin onnistuneen yritysratkaisun tai partnerikoulusta mukaan jonkun uuden kollegan – se tuottaa opetuksessa suurta mielihyvää.
Daniela Tanhua
Kirjoittaja on kansainvälisen liiketoiminnan lehtori, joka työskentelee Logistiikan ja meriteknologian osaamisalueella Raumalla.
SAMK TWITTERISSÄ
Lue lisää
Lue lisää
Kevään yhteishaku päättyi − SAMKin hakijamäärä kasvoi
Yhteishaku ammattikorkeakouluihin on päättynyt. SAMKiin oli ensisijaisia hakijoita 3 856 ja hakemuksia yhteensä 12 067. Aloituspaikkoja kohti vetovoima oli keskimäärin 2,86 ensisijaista hakijaa.
Karhulinnan ja SAMKin kumppanuus tukee aluekehitystä ja osaajien kasvua Satakunnassa
Lääkärikeskus Karhulinnan ja SAMKin kumppanuus rakentaa osaamista, tukee aluekehitystä ja avaa opiskelijoille uusia mahdollisuuksia terveydenhuollon kentällä.
Pirita Huhtasalon YAMK-opinnot ovat loppusuoralla – työelämä ja opiskelu kulkevat käsi kädessä
Pirita Huhtasalo on valmistunut SAMKista aikanaan tradenomiksi ja on vuosien aikana täydentänyt osaamistaan monipuolisesti. Työn ohella Pirita suorittaa nyt SAMKin Tulevaisuuden johtamisen YAMK-tutkintoa, opinnot ovat nyt loppusuoralla.