Näyttelyn nimi viittaa vaihteluun, jota Szilvay näkee myös omissa töissään.
– Tässä on monenlaista vaihtelua. Työt eroavat aikalailla toisistaan, vaikka niissä on myös paljon samaa.
Teosten lähtökohdat löytyvät usein hyvin arkisista asioista, mutta lopputulos voi olla kaikkea muuta kuin arkinen. Morning breath kuvaa aamuista oloa, jolloin peilistä saattaa tuntua katsovan pieni hirviö. Zombi walk puolestaan sai alkunsa tunteesta, kun väsyneenä kävelee kaupungilla lähes zombin tavoin. Eye infection vie silmätulehduksen ja roskan silmässä värikkääseen äärimmäisyyteen.
– Ideat tulevat ihan tavallisista arkisista asioista, mutta teen niistä vähän överimäisiä. Tykkään töistä, joissa on myös huumoria mukana, hän naurahtaa.
Värit ohjaavat työskentelyä
Szilvay luonnostelee paljon erilaisia hahmoja ja käy aktiivisesti näyttelyissä hakemassa vaikutteita. Valmista suunnitelmaa ei kuitenkaan aina ole, kun maalaaminen alkaa.
– Kun saan maalia käteen, värit jotenkin puhuvat minulle. Välttämättä ei ole mitään tarkkaa ideaa, vaan työ lähtee syntymään siinä prosessissa.
Näyttelyn suurin työ, Basilisk’s Kiss, sai alkunsa ajatuksesta liskomaisesta hahmosta ja vihreästä väristä. Työ muuttui matkan varrella useaan kertaan ennen lopullista muotoaan.
Myös muiden taiteilijoiden teokset vaikuttavat Szilvayn työskentelyyn. Vibrant grin syntyi Reidar Särestöniemen taiteen inspiroimana. Hän kertoo kokeneensa onnistumisen hetken, kun historian opettaja tunnisti vaikutteen ilman, että hän oli kertonut siitä.
Nimet avaavat teoksia
Osa katsojista on kuvaillut töitä jopa pelottaviksi. Hän itse näkee niissä enemmän iloa ja huumoria.
– Olen ollut vähän yllättynyt siitä, että töitä on pidetty pelottavina. Minusta ne ovat hauskoja. Toivon, että ihmiset lukevat myös teosten nimet, koska ne avaavat niitä eri tavalla.
Pitkiä selityksiä hän ei teostensa rinnalle kaipaa. Nimi antaa hänen mielestään riittävästi suuntaa, mutta jättää tilaa myös katsojan omalle tulkinnalle.
Väreillä on näyttelyssä erityinen merkitys. Kirkkaat värit tuovat Szilvaylle iloa, ja saman tunteen hän toivoo välittyvän myös ohikulkijoille.
– Vaikka joku vain kävelisi ohi ja näkisi värit silmäkulmastaan, sekin riittää. Olisi kiva, jos niistä tulisi vähän iloa vaikka stressaavan koulupäivän keskelle.
Kolmella sanalla hän kuvailee näyttelyään värikkääksi, iloiseksi ja oudoksi.
Näyttely on avoinna Porin kampuksen Taidekäytävällä kampuksen aukioloaikoina 12.10.2026 asti.
