Seitsemän SAMK-vuoden jälkeen aiemmin tietopalveluneuvojana toiminut Savinainen aloitti tänä syksynä aineistojen kuvailun ja metadatan tuottamisen tehtävissä. Uusi työ tarkoittaa paljon perehtymistä uuteen. Aiemmista vastuualueista työ Justus-julkaisujen parissa jatkuu.
– Asiakaspalvelu on aiemmin ollut työni ydin. Uusi rooli tuo sopivasti uutta opittavaa, mutta haluan olla jatkossakin lähellä opiskelijoita ja henkilökuntaa, Savinainen sanoo.
Kynnystä madaltavaa palvelua
Arjessa apu on usein konkreettista: aineistojen löytämistä, verkkoaineistojen avaamista, lähdemerkintöjä, tulostusta tai pienten haasteiden ratkomista yhdessä tietokoneella. Jos vastaus ei synny heti, Savinainen selvittää ja palaa asiaan.
Kansainvälisiä opiskelijoita hän tukee selkosuomeksi ja tarjoaa tilaisuuksia harjoitella kieltä kirjastokäyntien lomassa. Kirjasto on monelle myös paikka kysyä kampusarkeen liittyvistä käytännöistä.
– Moni pahoittelee, että häiritsee, kun tulee juttelemaan. Sanon aina, ettei häiritse – sitä varten me olemme täällä. Tavoite on, ettei kukaan jää yksin pientenkään asioiden kanssa.
Kirjastot ovat muuttuneet kirjojen lainaamoista digitaalisiksi tiedon solmukohdiksi: painettu kokoelma on kutistunut. Verkkoaineistot, e-kirjat ja tietokannat ovat arkea.
– Älyhyllyt mahdollistavat itsepalvelun, kun taas henkilökunnan työ on entistä enemmän neuvontaa ja opastusta verkkoaineistojen käyttöön – samalla kirjasto on säilynyt tärkeänä opiskelun ja yhdessäolon tilana, hän toteaa.
Miksi kirjastotyö ja miksi SAMKissa?
Savinainen on tehnyt urallaan kirjakaupan, kaupan alan toimistotöiden ja kirjastoalan kierroksen. Ammattikorkeakoulukirjasto veti puoleensa jo opintojen aikana.
– Työskentely ammattikorkeakoulun kirjastossa on näköalapaikka opetukseen ja tutkimukseen. Työ on monipuolista ja tiimissämme on paljon osaamista, josta on hyötyä asiakkaalle.
Susanna Savinaisen avaimet palautumiseen löytyvät arjesta.
– Kävelen työmatkat, ja siinä samalla ajatukset selkiytyvät – usein ratkaisu pulmaan löytyy jo matkalla.
Savinainen on kirjojen ystävä itsekin. Hän kertoo olevansa enemmän tietokirjallisuuden kuin viihdekirjojen ystävä. Erityisesti elämäkerrat sekä psykologiaan, hyvinvointiin ja aivoterveyteen liittyvä kirjallisuus kiinnostavat. Hän lukee mielellään perinteisiä kirjoja, koska on niin paljon ruudun ääressä päivän aikana.
– Kirja ei värise eikä tärise, eikä siihen tarvita verkkoyhteyttä – se on jotenkin helpompi mieltää, hän naurahtaa.