Yrjönkoskella on oma opiskeluhistoria SAMKissa sekä vuosien kokemus yhteistyöstä korkeakoulun kanssa muissa tehtävissä.
– SAMK on jo pitkään näyttäytynyt minulle rohkeana korkeakouluna, “tuhansien tarinoiden talona”, joka tekee uusia avauksia ja kokeilee asioita. Täältä on välittynyt vahva tekemisen meininki, ja samalla sellainen ylpeys omasta samkilaisuudesta, hän sanoo.
Jo muutamassa kuukaudessa vastaan on tullut tuttuja ihmisiä eri elämänvaiheista.
– Alku on ollut vauhdikas, mutta olen saanut paljon tukea. Ihmiset ovat olleet poikkeuksellisen avuliaita, ja olen tuntenut itseni tervetulleeksi.
Ketteryys näkyy arjessa
Yrjönkosken mukaan SAMKin vahvuus on kyky saada asioita liikkeelle.
– Minua on aidosti hämmästyttänyt se, miten isoja asioita täällä voidaan tehdä ketterästi yhteistyössä.
Hänen mukaansa koulutuksen ajantasaisuus perustuu jatkuvaan vuoropuheluun työelämän kanssa.
– SAMK on maakunnalle keskeisen tärkeä organisaatio. Kyse ei ole vain siitä, että täällä halutaan tehdä asioita maakunnan eteen, vaan siitä, että täällä myös oikeasti pystytään tekemään niitä.
Yrjönkoski muistuttaa, että yhteistyö ei tarkoita vain työelämän tarpeiden kysymistä.
– Usein ajatellaan, että korkeakoulun pitää kysyä työelämältä, millaista osaamista se tarvitsee. Se onkin tärkeää. Mutta on hyvä muistaa, että tilanne voisi joskus olla toisin päin: korkeakoulun pitäisi myös olla se, jolta työelämä voi kysyä, mitä sen pitäisi seuraavaksi oppia. Korkeakoulun tehtävä on myös olla se, jolla on kyky katsoa pidemmälle kuin tämän päivän ja lähiajan tarpeisiin.
Teknologia muuttaa koulutusta
Yrjönkosken mukaan tekoäly ja digitalisaatio vaikuttavat laajasti teollisuuden aloihin ja yhteiskunnan sektoreihin. Hän korostaa teknologian vastuullista käyttöä.
– Meidän pitää kasvattaa myös opiskelijoista vastuullisia tekoälyn käyttäjiä. Se ei ole itsestäänselvä asia, vaan vaatii koulutukselta paljon.
Hänen mukaansa tekniikan alalla tarvitaan myös kulttuurin muutosta, ”insinööri-identiteetin renessanssia”.
– Opiskelijoiden elämäntilanteiden kirjo on paljon suurempi kuin aikaisemmin. Meidän pitää miettiä entistä enemmän, miten tämä hyvin heterogeeninen joukko opiskelijoita oppii, motivoituu ja valmistuu osaaviksi ammattilaisiksi.
Tulevaisuus rakennetaan kumppanuuksilla
Johtamisessa Yrjönkoski korostaa kuuntelemista. Johtamistyössä täytyy hänen mukaansa pystyä yhdistämään organisaation tavoitteet siihen, millaista ihmisten arki on.
– Kaikkien täytyy tulla kuulluiksi. Yhteinen suunta syntyy siitä, että ymmärretään, miten ihmiset näkevät ja kokevat oman työnsä, ja kytketään se siihen, mitä kokonaisuutena tavoittelemme. Koen SAMKin keskustelukulttuurin avoimeksi ja suorapuheiseksi. Kriittisistäkin asioista voidaan puhua rakentavasti. Se on vahvistanut mielikuvaa hyvinvoivasta yhteisöstä.
Myös korkeakouluyhteistyö on Yrjönkosken mukaan tärkeää, koska tulevaisuuden vahvuus löytyy kumppanuuksista.
– Itsenäinen maakunnallinen korkeakoulu on keskeinen, mutta se ei sulje pois yhteistyötä. Päinvastoin: syvä yhteistyö mahdollistaa opiskelijoille uusia, monipuolisempia mahdollisuuksia ja vahvistaa koko alueen tulevaisuutta.
Muutamassa kuukaudessa Katariina Yrjönkoski on ehtinyt nähdä paljon. Hänen mukaansa SAMKissa on vahva tekemisen kulttuuri, aito yhteys työelämään ja kyky uudistua. Yhdessä ne vahvistavat SAMKin roolia alueen suunnannäyttäjänä.
