Yliö: Tehokas konepaja on rohkea ja kehittää tulevaisuuteen katsoen

Tehokas konepaja -hankkeen projektipäällikkö Timo Kermisen sekä automaation tutkimusryhmän vetäjä ja yliopettaja Mirka Leinon kirjoitus konepajateollisuuden digitalisaatiosta julkaistiin Satakunnan Kansan mielipideosaston yliössä 3.toukokuuta. Julkaisemme tekstin tässä alkuperäisessä mitassaan.

5.5.2020 | Teksti: Mirka Leino ja Timo Kerminen | Kuva: Timo Kerminen

Kirjoittajat muistuttavat, että satakuntalaisten konepajayritysten on tärkeä hypätä muutoksen mukaan säilyttääkseen kilpailukykynsä, sillä digitalisaation ja teollisuuden vallankumous on jo meneillään.
Kirjoittajat muistuttavat, että satakuntalaisten konepajayritysten on tärkeä hypätä muutoksen mukaan säilyttääkseen kilpailukykynsä, sillä digitalisaation ja teollisuuden vallankumous on jo meneillään.

Konepajat ovat vuosikymmeniä olleet Satakunnan ja koko Suomen menestyksen kulmakiviä, jotka ovat tuottaneet laadukkaita osia, tuotteita ja palveluita niin muiden yritysten kuin yhteiskunnankin merkittäviin kohteisiin. Teollisuusalojen toisensa perään hävitessä Suomesta konepajateollisuus ylläpitää edelleen osaltaan monen maakunnan hyvinvointia. Vetureina ovat tietysti muutamat suuret konepajayritykset, mutta niiden vanavedessä sadat alihankkijoina leipänsä tienaavat konepajat mahdollistavat kylien ja kaupunkien ihmisille työpaikkoja ja taloudellista turvaa.

Digitalisaatio sanana ja kehittämistapana on tullut jäädäkseen kaikille teollisuudenkin aloille. Myös konepajojen toimintaa ja sitä kautta kilpailukykyä voidaan kehittää digitalisaation keinoin monesta suunnasta. Digitalisaatio kuulostaa usein tietotekniseltä termiltä, mutta konepajan näkökulmasta se tarkoittaa erityisesti uudenlaisia toimia, joilla haetaan energiatehokkuutta, kustannustehokkuutta ja hyvinvointia suunnittelun, myynnin ja johdon tuoleilta aina CNC-koneistajan ja varastotyöntekijän työpisteille.

Pienillä ja keskisuurilla konepajoilla on selkeitä kilpailukyvyn parantamistarpeita liittyen energiankäytön optimointiin, tuotannon kustannustehokkuuden parantamiseen sekä investointien suhteuttamiseen yrityksen kokoon ja takaisinmaksuaikatavoitteisiin. Pysyäkseen mukana yhä vaativamman tuotannon ja digitaalisten ratkaisujen kehityspolulla pienten ja keskisuurten konepajojen tulee tuntea kustannustehokkaiden ja tulevaisuudessa vähähiilistenkin tuotantomenetelmien hyödyntämiseen sekä uuden teknologian käyttöönottoon liittyviä kehittämismahdollisuuksia sekä osata investoida älykkäästi näiden tietojen valossa.

Jotta pk-konepajoilla on valmius vastata tulevaisuuden toimintatavoitteisiin, kuten digitaalisten tuotantomenetelmien hyödyntäminen ja hiilineutraalius sekä niistä aiheutuviin ohjaustoimiin, kannattaa kaikki kehittämistoimet ja investoinnit tehdä uusien teknologioiden ja osaamisen ohjaamana. Digitalisaation ja uusien teknologioiden mahdollistama teollisuuden vallankumous on jo meneillään ja satakuntalaisten konepajayritysten on tärkeä hypätä muutoksen mukaan, jotta ne ovat kilpailukykyisiä tulevaisuudessakin.

Suomalaiset yritykset ovat vuosien ja vuosikymmenien edetessä panostaneet kohtalaisen hyvin pääomaa tuotannon laitteisiin, mutta ollaanko samalla muistettu varmistaa, että laitteet myös tuottavat hyötyjä parhaalla mahdollisella tavalla. Kun tilauskanta on pysynyt hyvällä tasolla ja jokainen päivä vaatii ”hanskat savessa” ahkerointia tilausten toimittamisessa ja uusien tilausten hankkimisessa, voi jatkuva parantaminen unohtua. Jos se unohtuu liian pitkäksi aikaa, mitä pitäisi tehdä? Mistä kannattaa lähteä liikkeelle, kun halutaan kehittää konepajaa vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin? Mitä asioita kannattaa miettiä ensin ja mistä kehittämisestä on eniten hyötyä, kun tavoitteena on tuottaa asiakkaalle entistäkin parempaa laatua ja samalla itselle taloudellista liikkumavaraa paremman kustannustehokkuuden kautta? Pk-konepajoilta vaaditaan rohkeutta ottaa aikaa näiden askeleiden tunnistamiseen ja kehittämisjärjestyksen suunnitteluun.

Satakunnan ammattikorkeakoulussa maaliskuussa alkaneessa Tehokas konepaja -hankkeessa näitä asioita tunnistetaan yhdessä satakuntalaisten konepajojen kanssa. Tunnistettujen kehittämiskohteiden näkökulmasta hankkeessa demonstroidaan, pilotoidaan ja tehdään teknologiaselvityksiä, joiden kautta voidaan konkretian avulla mentroida konepajateollisuuden pk-yrityksiä valitsemaan heille soveltuvia tuotantoautomaatioon ja energiatehokkuuteen liittyviä uusia ratkaisuja, joilla tuetaan konepajojen tulevaisuuteen suuntaavien kustannustehokkuus- ja vähähiilisyysstrategioiden kehittämistä ja toteuttamista. Samalla hankkeessa syntyy malleja investointien toteuttamiseen sekä merkittävimpien kehittämiskohteiden tunnistamiseen. Energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden kautta tavoitellaan konepajojen tuottavuuden kasvua sekä yleisen tehokkuuden nostoa. Energiatehokkuustoimet pitääkin tunnistaa erityisenä kokonaisuutena, jonka tulokset siirtyvät suoraan yrityksen taloudelliseen tulokseen.

Tehokas konepaja -hankkeen tuotantomenetelmiä kehittävät toimet kohdistetaan digitalisaation lisäämiseen konepajoissa hyödyntämällä erityisesti moderneja menetelmiä kuten automaatiota, 3D-konenäköä, robottihitsausta ja offline-ohjelmointia. Yhtenä isona tavoitteena on myös juurruttaa kokeilukulttuuria pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä löytää ratkaisuja, joilla pientenkin yritysten tuotantokustannukset saadaan pidettyä sellaisella tasolla, että toimintaa voidaan kehittää.

Vaikka digitalisaatio tuo mukanaan robotteja ja automaattisia ratkaisuja konepajan arkeen, on ihminen kuitenkin kaikkein tärkein tekijä. Robotit eivät innovoi eivätkä tuota kehittämisideoita, vaan tekevät rutiininomaisia, ihmiselle tylsiä ja monesti ergonomisesti rasittavia työtehtäviä. Työntekijät ovat kaikkein tärkein voimavara myös alati kehittyvässä, tehokkaassa konepajassa.

 

Satakunnan Kansassa julkaistu lyhyempi versio

 

 

 

Lisää aiheesta

| Automaatio ja teollisuus

Simulaatiolla optimoituja toimintoja ja kustannustehokkuutta

Simulointiympäristöllä uusia ulottuvuuksia tuotannon automatisointiin -hankkeen yhteydessä SAMKille luotiin oma simulointiympäristö. Nyt sitä pääsevät hyödyntämään alueen yritykset, jotka voivat sen avulla kehittää toimintojaan. Sinituote Oy on yksi hyötyjistä.
| Automaatio ja teollisuus

Santeri ja Pepper ovat tehneet robotiikkaa tutuksi tuhansille

– Meillä on tässä tällainen laite, keksi sille käyttöä, oli ensimmäinen työtehtäväni SAMKin harjoittelijana, Santeri Saari muistelee. Tämän jälkeen keksimistä on riittänyt ja harjoittelu vaihtunut kokopäiväiseksi projektitutkijan tehtäväksi. Tänä syksynä hänet palkittiin vuoden hanketoimijana.

Uusimmat uutiset

Rakennustekniikan opiskelijat Jari-Petteri Joutsenlahti ja Tomi Ahokas katsovat rakennuspiirroksia rakennustyömaalla.
| SAMK

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksesta hyvät valmiudet työelämään

Opiskelijat Siiri Järvinen, Tomi Ahokas ja Jari-Petteri Joutsenlahti kertovat rakennustekniikan opinnoistaan ja harjoittelustaan sekä tulevaisuudensuunnitelmistaan. Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksessa voi suuntautua rakennustuotantoon, rakennesuunnitteluun tai LVI-suunnitteluun.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA

SAMK - Satakunta University of Applied Sciences
SAMK - Satakunta University of Applied Sciences
Rakennusalalla vaaditaan koko ajan uutta kilpailukykyistä osaamista ja siihen tarpeeseen koulutuksesta valmistuu uutta osaavaa työvoimaa. Opiskelijat Siiri Järvinen, Tomi Ahokas ja Jari-Petteri Joutsenlahti kertovat uudella videolla opinnoistaan ja harjoitteluistaan sekä tulevaisuudensuunnitelmistaan.
#rakennusala #samk #mysamk #ylpeästiamk
SAMK - Satakunta University of Applied Sciences
SAMK - Satakunta University of Applied Sciences
TUKEE!-hankkeen puitteissa on kuunneltu nuoria sekä heittäydytty yhdessä uusiin elämyksiin. Saatujen tulosten perusteella nuoret kokivat merkityksellisinä yhteisöllisyyden, kannustavan ilmapiirin ja osallistumisen vapaaehtoisuuden. #tukee #nuoret #työpajat #mentorointi #yhdessä
SAMK - Satakunta University of Applied Sciences
SAMK - Satakunta University of Applied Sciences
CBSmallPorts-projektissa on kaksi pääteemaa: satamien energiatehokkuus ja satamien yhteismarkkinoinnin kehittäminen. Satamien energiatehokkuuden nykytila kartoitetaan. #CBSmallPorts

Opiskelijat Siiri Järvinen, Tomi Ahokas ja Jari-Petteri Joutsenlahti kertovat uudella videolla rakennustekniikan opinnoistaan ja harjoittelustaan sekä tulevaisuudensuunnitelmistaan. #rakennusala #samk #mysamk #ylpeästiamk
https://t.co/rCMBsXo8lb

TUKEE!-hankkeen puitteissa on kuunneltu nuoria sekä heittäydytty yhdessä uusiin elämyksiin. Nuoret kokivat merkityksellisinä yhteisöllisyyden, kannustavan ilmapiirin ja osallistumisen vapaaehtoisuuden. #tukee #nuoret #työpajat #mentorointi #yhdessä https://t.co/LUbHdZmvuU

CBSmallPorts-projektissa on kaksi pääteemaa: satamien energiatehokkuus ja satamien yhteismarkkinoinnin kehittäminen. Satamien energiatehokkuuden nykytila kartoitetaan. #CBSmallPorts
https://t.co/vVWW5fkcVH

Kari Lilja, Sirpa Sandelin ja Sanna Lindgen pohtivat Osaava yritys – Menestyvä yritys -blogikirjoituksessa, mikä tekee osaajasta asiantuntijan. https://t.co/DLRAzkkZ0Z