Yliö: Tehokas konepaja on rohkea ja kehittää tulevaisuuteen katsoen

Tehokas konepaja -hankkeen projektipäällikkö Timo Kermisen sekä automaation tutkimusryhmän vetäjä ja yliopettaja Mirka Leinon kirjoitus konepajateollisuuden digitalisaatiosta julkaistiin Satakunnan Kansan mielipideosaston yliössä 3.toukokuuta. Julkaisemme tekstin tässä alkuperäisessä mitassaan.

Opiskelijat hitsaamassa konepajassa.
Kirjoittajat muistuttavat, että satakuntalaisten konepajayritysten on tärkeä hypätä muutoksen mukaan säilyttääkseen kilpailukykynsä, sillä digitalisaation ja teollisuuden vallankumous on jo meneillään.

Kirjoittajat muistuttavat, että satakuntalaisten konepajayritysten on tärkeä hypätä muutoksen mukaan säilyttääkseen kilpailukykynsä, sillä digitalisaation ja teollisuuden vallankumous on jo meneillään.

Konepajat ovat vuosikymmeniä olleet Satakunnan ja koko Suomen menestyksen kulmakiviä, jotka ovat tuottaneet laadukkaita osia, tuotteita ja palveluita niin muiden yritysten kuin yhteiskunnankin merkittäviin kohteisiin. Teollisuusalojen toisensa perään hävitessä Suomesta konepajateollisuus ylläpitää edelleen osaltaan monen maakunnan hyvinvointia. Vetureina ovat tietysti muutamat suuret konepajayritykset, mutta niiden vanavedessä sadat alihankkijoina leipänsä tienaavat konepajat mahdollistavat kylien ja kaupunkien ihmisille työpaikkoja ja taloudellista turvaa.

Digitalisaatio sanana ja kehittämistapana on tullut jäädäkseen kaikille teollisuudenkin aloille. Myös konepajojen toimintaa ja sitä kautta kilpailukykyä voidaan kehittää digitalisaation keinoin monesta suunnasta. Digitalisaatio kuulostaa usein tietotekniseltä termiltä, mutta konepajan näkökulmasta se tarkoittaa erityisesti uudenlaisia toimia, joilla haetaan energiatehokkuutta, kustannustehokkuutta ja hyvinvointia suunnittelun, myynnin ja johdon tuoleilta aina CNC-koneistajan ja varastotyöntekijän työpisteille.

Pienillä ja keskisuurilla konepajoilla on selkeitä kilpailukyvyn parantamistarpeita liittyen energiankäytön optimointiin, tuotannon kustannustehokkuuden parantamiseen sekä investointien suhteuttamiseen yrityksen kokoon ja takaisinmaksuaikatavoitteisiin. Pysyäkseen mukana yhä vaativamman tuotannon ja digitaalisten ratkaisujen kehityspolulla pienten ja keskisuurten konepajojen tulee tuntea kustannustehokkaiden ja tulevaisuudessa vähähiilistenkin tuotantomenetelmien hyödyntämiseen sekä uuden teknologian käyttöönottoon liittyviä kehittämismahdollisuuksia sekä osata investoida älykkäästi näiden tietojen valossa.

Jotta pk-konepajoilla on valmius vastata tulevaisuuden toimintatavoitteisiin, kuten digitaalisten tuotantomenetelmien hyödyntäminen ja hiilineutraalius sekä niistä aiheutuviin ohjaustoimiin, kannattaa kaikki kehittämistoimet ja investoinnit tehdä uusien teknologioiden ja osaamisen ohjaamana. Digitalisaation ja uusien teknologioiden mahdollistama teollisuuden vallankumous on jo meneillään ja satakuntalaisten konepajayritysten on tärkeä hypätä muutoksen mukaan, jotta ne ovat kilpailukykyisiä tulevaisuudessakin.

Suomalaiset yritykset ovat vuosien ja vuosikymmenien edetessä panostaneet kohtalaisen hyvin pääomaa tuotannon laitteisiin, mutta ollaanko samalla muistettu varmistaa, että laitteet myös tuottavat hyötyjä parhaalla mahdollisella tavalla. Kun tilauskanta on pysynyt hyvällä tasolla ja jokainen päivä vaatii ”hanskat savessa” ahkerointia tilausten toimittamisessa ja uusien tilausten hankkimisessa, voi jatkuva parantaminen unohtua. Jos se unohtuu liian pitkäksi aikaa, mitä pitäisi tehdä? Mistä kannattaa lähteä liikkeelle, kun halutaan kehittää konepajaa vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin? Mitä asioita kannattaa miettiä ensin ja mistä kehittämisestä on eniten hyötyä, kun tavoitteena on tuottaa asiakkaalle entistäkin parempaa laatua ja samalla itselle taloudellista liikkumavaraa paremman kustannustehokkuuden kautta? Pk-konepajoilta vaaditaan rohkeutta ottaa aikaa näiden askeleiden tunnistamiseen ja kehittämisjärjestyksen suunnitteluun.

Satakunnan ammattikorkeakoulussa maaliskuussa alkaneessa Tehokas konepaja -hankkeessa näitä asioita tunnistetaan yhdessä satakuntalaisten konepajojen kanssa. Tunnistettujen kehittämiskohteiden näkökulmasta hankkeessa demonstroidaan, pilotoidaan ja tehdään teknologiaselvityksiä, joiden kautta voidaan konkretian avulla mentroida konepajateollisuuden pk-yrityksiä valitsemaan heille soveltuvia tuotantoautomaatioon ja energiatehokkuuteen liittyviä uusia ratkaisuja, joilla tuetaan konepajojen tulevaisuuteen suuntaavien kustannustehokkuus- ja vähähiilisyysstrategioiden kehittämistä ja toteuttamista. Samalla hankkeessa syntyy malleja investointien toteuttamiseen sekä merkittävimpien kehittämiskohteiden tunnistamiseen. Energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden kautta tavoitellaan konepajojen tuottavuuden kasvua sekä yleisen tehokkuuden nostoa. Energiatehokkuustoimet pitääkin tunnistaa erityisenä kokonaisuutena, jonka tulokset siirtyvät suoraan yrityksen taloudelliseen tulokseen.

Tehokas konepaja -hankkeen tuotantomenetelmiä kehittävät toimet kohdistetaan digitalisaation lisäämiseen konepajoissa hyödyntämällä erityisesti moderneja menetelmiä kuten automaatiota, 3D-konenäköä, robottihitsausta ja offline-ohjelmointia. Yhtenä isona tavoitteena on myös juurruttaa kokeilukulttuuria pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä löytää ratkaisuja, joilla pientenkin yritysten tuotantokustannukset saadaan pidettyä sellaisella tasolla, että toimintaa voidaan kehittää.

Vaikka digitalisaatio tuo mukanaan robotteja ja automaattisia ratkaisuja konepajan arkeen, on ihminen kuitenkin kaikkein tärkein tekijä. Robotit eivät innovoi eivätkä tuota kehittämisideoita, vaan tekevät rutiininomaisia, ihmiselle tylsiä ja monesti ergonomisesti rasittavia työtehtäviä. Työntekijät ovat kaikkein tärkein voimavara myös alati kehittyvässä, tehokkaassa konepajassa.

Satakunnan Kansassa julkaistu lyhyempi versio

Jaa tämä sivu

Toni Aaltonen palvelinhuoneessa.

Innovaatio SAMKissa – Tekoälypalvelin vauhdittaa oppimista

SAMKin uusi tekoälypalvelin avaa ovia opiskelijoiden syvemmälle oppimiselle. SAMKissa rakennettu ainutlaatuinen tekoälypalvelin on suunniteltu erityisesti opetuksen ja tutkimuksen käyttöön. Mistä oikein on kyse, lehtori Toni Aaltonen?

Etualalla robotti, taustalla tutkijoita.

Vaasan yliopiston Robotics-maisteriohjelma käynnistyy syksyllä Porissa yhteistyössä SAMKin kanssa

Vaasan yliopiston Robotics-maisteriohjelma käynnistyy Porissa syksyllä 2024. SAMKin kanssa yhteistyössä toteutettavaan maisterikoulutukseen voi hakea 2.– 15.5.2024. Sopimus energia-alan robotiikkasovelluksiin liittyvän professuurin perustamiseksi ja maisteriohjelman käynnistämiseksi allekirjoitettiin vuonna 2022.

Kuvassa ryhmä RoboAI:n tutkijoita poseeraa kameralle.

RoboAI juhlii 5-vuotista taivaltaan näyttävällä robottien ohimarssilla 26.4. klo 14

Keväällä 2019 toimintansa aloittanut SAMKin ja Tampereen yliopiston Porin yksikön yhteinen tutkimus- ja tuotekehityskeskus on vakiinnuttanut asemansa alueen teknologisena suunnannäyttäjänä.