Vanhustyö vei Pia Leppäniemen sydämen

Geronomiopiskelija Pia Leppäniemi sanoo olleensa aina kiinnostunut vanhustyöstä. ─ Opiskellessani Hollannissa lähihoitajaksi meitä aina heräteltiin innovatiivisuuteen. Aina on hyvä miettiä, miten asiat voitaisiin tehdä paremmin ikäihmisten hyvinvointia ajatellen, hän pohtii.

Pia Leppäniemi kasvokuva

Tärkeintä perhe-elämän, töiden ja opintojen yhdistämisessä on Pia Leppäniemen mielestä suunnittelu.

Ruskataloilla, Ruskahovissa työskentelevä Pia Leppäniemi kokee, että geronomiopinnot tarjoavat hänelle paljon mahdollisuuksia kehittää vanhustyötä.

– Olen ylpeä työstäni. Tulevaisuudessa toivon vielä pääseväni opiskelemaan vanhustyön YAMK-opintoja, hän haaveilee.

Pia Leppäniemi kertoo koulutuksen sisältävän opintoja laaja-alaisesti erilaisista vanhustyön osa-alueista.

– Käytössä on myös ahotointi, jossa opiskelija voi jo ennestään oppimistaan asioista saada hyväksilukuja tai antaa osaamisen näytön. Minulla on työkokemuksen ja suorittamieni yliopisto-opiskelujen kautta paljon kursseja, joita ei tarvitse enää suorittaa. Joskus teen tehtävän tai pidän luennon jostain aiheesta muille opiskelijoille ja näin näytän opettajalle jo osaavani sen alueen.

Viime syksynä opiskelun aloittaneen Pia Leppäniemen kaikki opinnot on suoritettu koronapandemian vuoksi verkossa.

– Meillä on aivan ihana WhatsApp-ryhmä, jossa jaamme paljon asioita. Joulun aikaan lähetimme kaikki kuvan itsestämme. Oli kiva nähdä, ketä kaikkia nimien takana oli. Odotamme innolla, että pääsemme tunneille ja kahvittelemaan yhdessä. Sitä ennen jatkamme WhatsAppissa yhteydenpitoa. Meitä kaikkia yhdistää innostus vanhustyötä kohtaan, Pia Leppäniemi kertoo.

SAMKin opettajat saavat häneltä kiitosta.

– Useat opettajat kannustavat opiskelijoita jakamaan kokemuksiaan ja mielipiteitään. Tämä antaa mielestäni lisäarvoa opetukselle.

Lämpimät muistot Hollannin vuosilta

”Pesunkestäväksi porilaiseksi” itseään tituleeraava Pia Leppäniemi muutti 19-vuotiaana Hollantiin, jossa asui yli kymmenen vuotta. Hän opiskeli siellä asuessaan hoiva-avustajaksi ja lähihoitajaksi sekä työskenteli kotihoidossa ja palvelukodeissa.

– Hollantilainen hoitomentaliteetti on yksi asia, jota haluaisin Suomessa olevan enemmän. Koen, että siellä ikäihmiset ja vanhukset nähdään oikeasti yksilöinä ja heille mahdollistetaan omannäköisen elämän jatkaminen.

Hän muistelee lämmöllä viimeistä työpaikkaansa Hollannissa, palvelukotia. Siellä oli oma kampaamo, oma kauppa sekä ravintolasali tarjoilijoineen.

– Siellä kävi usein esiintyjiä ja me hoitajatkin järjestimme paljon ohjelmaa. Sieltä löytyi myös vanha hollantilainen baari, jossa asukkaat saivat käydä pelaamassa biljardia ja juomassa oluen. Asukkaille mahdollistettiin harrastaminen ja heidän omaistensa kanssa pidettiin tiiviisti yhteyttä. Asukkaita myös teititeltiin mikä kuuluu maan tapoihin.

Vanhustyö on läsnäoloa, pysähtymistä ja toisen arvostamista

Pia Leppäniemi kertoo ottavansa usein aikaa, jotta ehtii laittaa asukkaiden hiuksia, lakata kynsiä ja vain olla heidän kanssaan.

– Kun muistisairas asukas katsoo itseään peilistä ja näkee itsensä kauniina, hänen kasvoiltaan paistaa tyytyväisyys sekä ilo. Koen että hyvä hoito on paljon muutakin kuin hyvää perushoitoa ja lääkehoitoa. Se on kokonaisvaltaista ikäihmisen näkemistä ja kuulemista. Läsnäoloa, pysähtymistä ja toisen arvostamista.

Pia Leppäniemi on suunnitellut erilaisia työtapoja, kuten virikeviikon, jossa yksi hoitaja kerrallaan on viikon ajan vetovastuussa osastolla järjestettävistä virikkeistä. Näin oma vuoro järjestää virikkeitä osuu noin kerran kolmessa kuukaudessa kohdalle. Se ei tuo paljon lisää työtä hoitajalle, mutta lisää työhyvinvointia.

Suunnittelu kaiken A ja O

Opintoihin sisältyy viisi harjoittelujaksoa. Pia Leppäniemi on tällä hetkellä opintovapaalla päätyöstään.

– Suoritan tällä hetkellä johtamisen ja kehittämisen harjoittelua Koti TV:llä, joka on uusi ikäihmisten oma tv-kanava. Työharjoittelupaikat saamme itse etsiä ja suunnitella. Onhan nämä ihan huikeita mahdollisuuksia oppia uutta ja päästä tutustumaan uusiin paikkoihin! Jotain aivan erilaista mitä olen koskaan tehnyt, vaikka tämä sisältää juuri sitä mitä opiskelenkin.

Tärkeintä perhe-elämän, töiden ja opintojen yhdistämisessä on Pia Leppäniemen mielestä suunnittelu.

– Geronomin monimuoto-opinnot saa kyllä tehtyä työn ohessa. Minulla on ollut suhteellisen helppoa, koska minulla on mies, joka tukee opiskeluja ja osallistuu arkemme pyörittämiseen kanssani. Perheeni aina jaksaa tsempata ja tukea, Pia Leppäniemi kiittelee.

– Jos vanhustyö on sydäntäsi lähellä ja sinulla on halu oppia uutta, niin laita hakupaperit SAMKiin! Jos et ensimmäisellä yrittämällä pääse valituksi niin älä luovuta! Myös avoimen AMKin kautta voi suorittaa geronomikursseja. Tämä on loistava tapa päästä alkuun.

Lue lisää vanhustyön opinnoista

Jaa tämä sivu

Elina Jalonen seisoo tiiliseinän vieressä

SAMKista sairaanhoitajaksi Sydänsairaalaan

Elina Jalonen valmistui viime vuonna sairaanhoitajaksi SAMKista. Valmistuttuaan ylioppilaaksi Rauman Lyseon lukiosta oli sairaanhoitajaksi opiskelu varma valinta, mutta paikkakunta opiskeluille oli vielä epäselvä.

Tiia Kenola seisoo SAMKin Porin kampuksen yhdyskäytävällä.

Yhdes-malli ja monimuotoiset harjoittelut: Tiia Kenolan matka sosionomiksi

Tiia Kenola on kokenut SAMKin sosionomiopinnot monipuolisina ja hyvät eväät tulevaisuuden työelämään antavina.

Ville-Pekka Vihma näyttelyssä Oulussa, Real Deal Yläkerta -galleriassa.

Ville-Pekka Vihma valmistuu kuvataiteilijaksi

Oulusta kotoisin oleva Ville-Pekka Vihma kirjoittaa parhaillaan opinnäytetyötään Kangasniemellä töidensä ohella. Hän opiskelee viimeistä vuottaan kuvataitelijaksi SAMKin Taidekoulun kampuksella Kankaanpäässä.