Työelämäjaksolta päivitystä opettajan työhön

Ideana työelämäjaksossa on päivittää osaamista ja varmistaa, että opettaja on edelleen tietoinen kaikesta siitä, mitä kentällä tapahtuu.

Lehtorit Heini Korvenkangas ja Minna Kahala olivat vastikään ensimmäisillä viikon kestävillä työelämäjaksoillaan. Kokemus oli molempien mielestä todella hyvä.

Matkailualan lehtori Korvenkangas suoritti jakson Suomenlinnan hoitokunnassa.

– Oma toiveeni ja tavoitteeni oli löytää sellainen paikka, josta saan mahdollisimman erilaisia näkökulmia. Se toteutui. Pääsin tutustumaan turvallisuus-, asiakaspalvelu-, viestintä-, perehdytys- ja moneen muuhunkin näkökulmaan, hän sanoo.

Korvenkankaan kimmoke lähteä työelämäjaksolle oli päästä katsomaan, vastaako SAMKin opetus työelämän vaatimuksia.

– Oli hienoa huomata, että kyllä meidän opetuksemme vastaa työelämän tarpeisiin. Varsinkin nyt, kun opetussuunnitelmamme on uudistettu, hän sanoo.

Työpaikalla opitaan organisaation käytännöt

SAMK on tehnyt Suomenlinnan kanssa yhteistyötä ennen Korvenkankaan työelämäjaksoakin. Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun Suomenlinnassa oli opettaja työelämäjaksolla.

– Olin tuomassa omia näkemyksiäni ja ideoitani esiin esimerkiksi interpretaatiotyöpajassa. Pääsin myös mukaan Helsingin matkailuseminaariin, osallistuin kesätyöntekijöiden perehdyttämiseen ja olin toisen asteen opiskelijaryhmän vierailulla matkassa mukana, hän kertaa monipuolista viikkoaan.

Korvenkangas sanoo haluavansa myös lisätä restonomien tunnettuutta; keitä nämä restonomit ovat ja mikä on heidän osaamisensa. Vaikka restonomeja on jo pitkään valmistunut, nimike on silti edelleen suhteellisen tuntematon.

Millaisia työelämätaitoja opiskelijat nykyään tai jatkossa sitten erityisesti tarvitsevat?

– Siihen on tylsä vastaus, mutta se vain pitää paikkansa. Täytyy olla ongelmanratkaisukykyä, kykyä hahmottaa kokonaisuuksia sekä vuorovaikutus, viestintä- ja empatiataitoja. Työpaikalla pystytään käytännön asioita opettamaan. Meidän tehtäväämme on valmentaa opiskelijat työskentelemään tietyllä alalla, Korvenkangas pohtii.

Osastotöihin sairaanhoitajaksi

Minna Kahala toimii SAMKissa hoitotyön lehtorina.

Hoitotyötä opettavan Minna Kahalan tausta on psykiatrisessa hoitotyössä. Hän oli työelämäjaksolla edellisellä työpaikallaan Harjavallan sairaalassa.

– Olin siellä osastotyössä sairaanhoitajana. Olin sekä aikuisten että nuorten akuuteilla vastaanotto-osastoilla, hän kertoo.

Hän sai tehdä erilaisia työtehtäviä todella monipuolisesti ja huomasi ikävöineensä potilastyötä.

– Minua ohjasivat omat entiset opiskelijani. Oli hieno nähdä, että he olivat löytäneet paikkansa työelämässä, hän sanoo.

Kahalan työelämäjaksolla käytiin useita keskusteluja, miten yhteistyö SAMKin ja Satapsykiatrian välillä on sujunut ja miten yhteistyötä voisi kehittää.

– Puhuimme paljon myös alan veto- ja pitovoiman merkityksestä, hän sanoo.

Korkeakoulu siltana työelämään

Hoitotyön kenttä on todella laaja eikä kaikkea siihen liittyvää työelämätietoutta ehdi millään opiskeluaikana opettamaan ja toisaalta omaksumaankaan. Opetussuunnitelma tarjoaa kuitenkin hyvän pohjan ja tulossa olevien täydentävien opintojen avulla voi kasvattaa osaamistaan. Työelämässä taidot ja tiedot karttuvat luonnollisesti lisää.

– Tärkeintä hoitotyössä on ihmisen kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvät taidot. Tulee olla uskallusta kuunnella ja olla läsnä. Ja sopeutua. Resilienssistä puhutaan nyt paljon, ja kyllä siihen liittyviä taitoja työelämässä tarvitaankin, Kahala luettelee.

Hän näkee SAMKin siltana työelämään.

– Meidän tehtävänämme on kuljettaa opiskelijat sinne työelämään. Ja meidän tulee itse tietää, mikä se todellisuus on siellä toisella puolella siltaa, hän sanoo.