Tommi Ojala kehitti taidelähtöisen työnohjauksen syöpäpotilaiden tueksi

Työnohjaus haastaa pohtimaan, missä kulkee terapian, opetuksen ja ohjaamisen rajat ja miten niitä sovelletaan. Taustakoulutus näkyy aina työnohjaamisessa, samoin oma persoona. Oma missioni on saada taidelähtöisyys mukaan kaikkeen ohjaustyöhön, Tommi Ojala kertoo.

Tommi Ojala toimii Satakunnan Syöpäyhdistyksessä ryhmätaideterapeuttina ja työnohjaajana.
Tommi Ojala toimii Satakunnan Syöpäyhdistyksessä ryhmätaideterapeuttina ja työnohjaajana.

Tommi Ojala toimii Satakunnan Syöpäyhdistyksessä ryhmätaideterapeuttina ja työnohjaajana.

Viime vuonna työnohjaajaksi valmistunut Tommi Ojala toimii Satakunnan Syöpäyhdistyksessä Porissa ryhmätaideterapeuttina ja työnohjaajana.

Työnohjauksen ja taideterapian suhdetta Tommi käsitteli myös opintoihin kuuluvassa kehittämistehtävässä, jonka aiheena oli taidelähtöiset menetelmät vapaaehtoistyöntekijöiden työnohjauksessa.

Ojala suoritti työnohjaajakoulutuksen työn ohessa.

– Työnantaja tuki niin, että sain osallistua koulutukseen työajalla. Tein myös opintoihin liittyvän kehittämistyön työnantajalle.

Lisäksi koulutukseen kuului laaja harjoitteluosuus.

– Tein harjoitteluni syöpäjärjestöjen sisällä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä ohjasin ammattilaisten ryhmää, Pirkanmaalla vapaaehtoistyöntekijöiden ryhmää ja Satakunnassa sidosryhmistä koostuvaa ryhmää. Lisäksi minulla oli yksilöohjattava.

– Työnohjaajalta vaaditaan oman viitekehyksen ja tyylin pohdintaa asiakkaan tarpeisiin peilattuna. Järjestöpuolella työnohjaus ei ole vielä samalla tavalla vakiintunutta kuin yritysmaailmassa.

Taideterapian osalta Tommi painottaa, että se on muutakin kuin toiminnallista tekemistä.

– Se voi olla myös katselua tai havainnointia. Kävellään esimerkiksi ulkona ja havaitaan ulkomaailmaa kaikilla aisteilla; havaitaan ulkoinen tila ja sitä kautta myös mitä sisäisessä maailmassa tapahtuu. Havaintojen tekeminen ja asioiden hoksaaminen ovat mielestäni pitkä kasvamisen prosessi. En itse ole pikaohjausten kannattaja.

– Ohjattavani tietävät jo etukäteen, että käytän taideterapian keinoja ohjauksissa. Yksinkertaistettuna vaiheet ovat alkukeskustelu eli virittäytyminen, taideprosessi ja reflektointi eli keskustelu siitä, mitä prosessissa tapahtui.

Terapian ja ohjauksen tarve vaihtelee yksilöllisesti

Tommi Ojalan mukaan syöpäpotilaat tulevat taideterapiaan hyvinkin eri vaiheessa. Toiset tulevat diagnoosin saatuaan, jotkut hoitojen jälkeen ja jotkut vasta saatuaan niin sanotusti puhtaat paperit.

– Ihmiset kokevat kriisit hyvin yksilöllisesti. Joillakin se voi olla shokkivaiheessa tai sairauden aikana, joillakin vasta työhön paluun lähestyessä.

Satakunnan Syöpäyhdistyksessä apua tarvitsevien tukena on seitsemän vakituista työntekijää, joista neljä on syöpäsairaanhoitajia. Lisäksi toiminnassa on mukana vapaaehtoisia sekä kirpputoria pyörittävää henkilökuntaa.

– Lisäksi meillä on mahdollisuus ostaa psykoterapia- ja tanssiterapiapalveluja, Tommi kertoo.

Koulutus on kantanut – ja johtanut asiasta toiseen

Tommi kertoo aloittaneensa kouluttautumisen vasta aikuisiällä oltuaan ensin töissä yrittäjänä perheyrityksessä.

– Mietin, että elämässä voisi tehdä myös jotain omaa ja itseä kiinnostavaa. Sattuman kautta löysin kuvataideterapian ja opiskelin ensin taideterapian perusopinnot ja sitten kolmivuotisen ryhmätaideterapian opintokokonaisuuden Aalto Pro:ssa.

– Koulutus kannattaa, koskaan ei voi tietää mihin se vie mennessään ja mitä kaikista asioista lopulta tulee. Nyt työnohjaajakoulutuksen jälkeen minua on ruvennut kiinnostamaan opetustyö. Olen aloittanut kasvatustieteen opinnot ja kokeilen opetustyötä kuvataiteen opettajana.

Mitä ohjeita työnohjaajaksi haaveileville?

– Minusta siihen pätee sama ohje kuin mihin tahansa koulutukseen hankkiutumisessa: Mihin tarpeeseen ja tarkoitukseen olen koulutusta hankkimassa? Haluanko itse lähteä kasvamaan. Jaksanko osallistua ryhmäprosesseihin, harjoitteluihin ja riittääkö motivaatio.

– Työnohjaajan ei tarvitse olla erityisen ulospäin suuntautunut persoona, mutta vuorovaikutustaitoja tehtävä vaatii. Työnohjaus on vuorovaikutteista oppimista, siinä itse vastaanottaa ja oppii myös koko ajan.

 


Kiinnostaako työnohjaajakoulutus?

SAMKissa alkaa työnohjaajakoulutus (60 op) seuraavan kerran maaliskuussa 2020. Koulutus on rakennettu Suomen työnohjaajat ry:n suositusten mukaisesti ja se sisältää teoreettista opetusta, harjoituksia, vertaisryhmätyöskentelyä, tutkivaa oppimista, työnohjaajana toimimista sekä yksilöille että ryhmille ja koulutustyönohjausta.

Hakuaikaa on 30.4.2020 asti.

Tutustu koulutukseen ja hae

SAMK TWITTERISSÄ

Jaa tämä sivu

Kumppanuussopimuksen allekirjoitustilaisuudessa olivat mukana (vas.) kumppanuuspäällikkö Tanja Vaitiniemi ja tutkimuksen vararehtori Heikki Haaparanta SAMKista sekä palvelupäällikkö Jouni Stenfors ja toimitusjohtaja Tiina Äijälä Karhulinnasta.

Karhulinnan ja SAMKin kumppanuus tukee aluekehitystä ja osaajien kasvua Satakunnassa

Lääkärikeskus Karhulinnan ja SAMKin kumppanuus rakentaa osaamista, tukee aluekehitystä ja avaa opiskelijoille uusia mahdollisuuksia terveydenhuollon kentällä.

Pirita Huhtasalo (vas.) työyhteisönsä tapaamisessa. Kuvassa oikealla yritysasiantuntija Mari Raukola Kankaanpään kaupungilta ja kehittämisasiantuntija Leena Saloniemi Leader Pohjois-Satakunnasta.

Pirita Huhtasalon YAMK-opinnot ovat loppusuoralla – työelämä ja opiskelu kulkevat käsi kädessä

Pirita Huhtasalo on valmistunut SAMKista aikanaan tradenomiksi ja on vuosien aikana täydentänyt osaamistaan monipuolisesti. Työn ohella Pirita suorittaa nyt SAMKin Tulevaisuuden johtamisen YAMK-tutkintoa, opinnot ovat nyt loppusuoralla.

Annika Elo lähikuvassa talvisen pellon laidalla.

Opiskelijamme työllistyvät: SAMKista monipuolisiin taloushallinnon tehtäviin

Annika Elo valmistui SAMKista vuoden 2004 keväällä ja työskentelee nyt porilaisessa henkilöstövuokrauksen ja taloushallinnon yrityksessä.