Senior Fellow Harri Ketamo: Tekoälystä opettajan assistentti

SAMKin Senior Fellow'ksi valittu oppivien tekoälysovellusten kehittäjä Harri Ketamo tekee parhaillaan Headai-yrityksensä kanssa kehitystyötä parantaakseen työmarkkinoiden ja koulutuksen kohtaamista. SAMKin kanssa testataan tekoälyä opettajan assistenttina.

Lecturer Harri Ketamo in front of SAMK Campus Pori.
After a long break, Harri Ketamo is returning to teacher´s role again.

Harri Ketamo palaa pitkän tauon jälkeen myös opettajan tehtäviin.

Aloitetaan Headaista ja työmarkkinoista. Satakunnan automaatioala on jo pitkään huutanut apua osaavan työvoiman saamiseksi. Työmarkkinoiden ja työvoiman kohtaaminen on kuitenkin laaja ja monisyinen kysymys.

– Olemme rakentaneet koneen, joka pystyy hakemaan tietoa siitä, mitä osaamista tarvitaan milläkin alalla. Tämä on peruslähtökohta sille, että tiedetään, mitä pitää kouluttaa tai mitkä ovat niitä taitoja, joilla on tällä hetkellä kysyntää työmarkkinoilla, Ketamo kertoo.

Maailma on täynnä hyödynnettävää tietoa: työpaikkailmoitukset, talousuutiset, erilaiset paikalliset ja kansainväliset ennustusraportit.

– Koneelle on opetettu perusasiat työmarkkinakielestä ja tiettyjen algoritmien avulla se oppii koko ajan lisää. Tekoäly vaatii ihmisen ohjausta, mutta on äärimmäisen tehokas. Koneellisen työmarkkinatutkijan etu ihmiseen verrattuna on siinä, että sen tuottamasta tiedosta puuttuu ihmisen tekemät omat päätelmät ja mielipiteet. Kun meillä on riittävästi tietoa pidemmältä aikajaksolta, voimme ruveta seuraamaan nousevia ja laskevia trendejä. Myös alueita voidaan verrata: mikä on esimerkiksi Porin tai Helsingin juttu.

Ketamo pitää tiedonkeruuta oleellisena, jotta voidaan tehdä opetussuunnitelmia, jotka täsmäävät eri alueiden tarpeisiin. Lisäksi saadaan selville, missä on akuuttia osaamisvajetta, johon voidaan vastata tutkintoa lyhyempikestoisella täydennyskoulutuksella.

– Työttömyysongelmaa ei ratkaista sillä, että yritettäisiin maksimaalisesti löytää työttömille töitä, vaan on pidettävä maksimaalisesti huolta siitä, että yrityksillä on jokainen osaamistyöpaikka täytettynä. Tästä saadaan runsaasti lisähyötyä, sillä tilastojen mukaan yksi korkean jalostusasteen työpaikka tuottaa ympärilleen 1–5 muuta työpaikkaa.

Headai on tulossa lyhytkurssimarkkinoille omalla Fast Degree -tekoälytuotteellaan. Tietokone rakentaa kursseja vaativille osaamisalueille.

– Tekoälyyn pohjautuva appi hakee oppijan tarvitsemaa materiaalia eri lähteistä, opiskelija opiskelee ja tietokone testaa opittua. Kursseja voidaan myydä sekä yksityisille henkilöille että työvoimahallinnolle. Olemme neljä vuotta tehneet osakokeiluja, ja pilotoitava sovellus tulee käyttöön ensi kesänä, Ketamo lupaa.

Tekoälystä tulee arkipäivää

Entä mikä nousee trendinä älykkään automaation jälkeen?

– Se mikä tänään on tekoälyä, on viiden vuoden kuluttua arkipäivää ohjelmistoteknologiassa. Tekoälyyn liittyvät asiat ovat yleissivistystä, jota käytetään aivan kuin mitä tahansa mekaanista komponenttia. Sen sijaan esimerkiksi tiimityöskentelytaidot, tiedon omaksumisen taidot ja oppimisen taidot alkavat korostua. Lisäksi työelämässä ei ole enää vain yhtä trendiä, vaan kokonaisuus muuttuu koko ajan moniulotteisemmaksi.

Miten tekoäly voi auttaa opettajaa?

Kone on hyvä käsittelemään laajoja tietomääriä ja tekemään niistä testejä, mutta vaativamman ajattelun prosesseihin tarvitaan edelleen ihmistä.

– Mietimme yhdessä samkilaisten kanssa, miten kursseja pitävästä tekoälystä kehitetään opettajan assistentti, Harri Ketamo kertoo.

Kone voi hoitaa määrättyjä asioita kuten ammattisanaston opettamisen ja testaamisen. Sanaston soveltamiskykyä kone ei vielä pysty mittaamaan. Tässä menee assistentin ja opettajan työnjako.

– Tutkimme sitä, mitä kaikkea asioita tekoäly voi hoitaa niin, että opettaja voi keskittyä opiskelijan kohtaamiseen. Tällöin kontaktitunnit voidaan käyttää tehokkaasti niihin asioihin, joissa tarvitaan ihmisten välistä vuorovaikutusta, kuuntelua, kysymyksiin vastaamista ja urasuunnittelua. Juuri niitä asioita, joista syntyy opetuksen laatu.

Näitä asioita testataan jo muun muassa hyvinvointitekonogian ja liiketalouden aloilla. Harri Ketamo on ollut kehittämässä muun muassa tekoälyyn pohjautuvaa yrittäjyyden koulutuksen valintakurssia.

Nyt hän on kymmenen vuoden tauon jälkeen palaamassa myös opettajan tehtävään.

– Samalla, kun tehdään teknologista tutkimusta, on tärkeä saada kenttäpalautetta. Olemme jo keränneet palautetta yrittäjyyden verkkokursseista. Tarkoituksena on nyt enenevässä määrin ottaa opettajia mukaan ja kehittää tekoälykursseja eteenpäin opettajuuden näkökulmasta.

 

Lisätietoa SAMKin Senior Fellow -ohjelmasta:

SAMK Senior Fellowship

SAMK TWITTERISSÄ

Jaa tämä sivu

Teoskuva Jesse Kitinojan teoksesta Kuvanveistäjän koti.

Samkilainen kasvo: Arkkitehti, tutkija ja kuvataiteen opiskelija Jesse Kitinoja mukana Mäntän kuvataideviikoilla

Jesse Kitinoja, joka on sekä arkkitehti että SAMKin tutkija ja kuvataiteen opiskelija, on tänä kesänä mukana yhdessä Suomen merkittävimmistä kuvataidetapahtumista, Mäntän kuvataideviikoilla.

SAMK on järjestänyt SuomiAreena-keskusteluja myös aiempina vuosina.

SAMK on mukana SuomiAreenassa

SAMK osallistuu 24.–27.6.2025 järjestettävään SuomiAreenaan. SAMKilla on Kansalaistorilla teltta, jossa on päivittäin vaihtuvia teemoja. Lisäksi SAMK on mukana järjestämässä keskustelua "Suomi elää Länsirannikosta".

Stella kokee, että on löytänyt tapahtuma-alalta oman juttunsa.

Tapahtuma-ala vei mennessään – Tapahtumakoordinaattoriksi restonomikoulutuksella

Stella Laiho valmistui joulukuussa 2022 restonomiksi (AMK) SAMKista ja toimii nykyään tapahtumakoordinaattorina SAMKissa. Restonomikoulutus loi hyvän pohjan työskennellä tapahtuma-alalla.