SAMKissa tehdään pitkäjänteistä liikuntapaikkojen esteettömyys- ja saavutettavuustyötä

SAMK on tehnyt alueellista yhteistyötä Porin kaupungin liikuntapaikkojen esteettömyyden edistämiseksi. Kuvassa hankkeiden vastuuvetäjät Reetta-Kaisa Kuusiluoma, Kati Karinharju ja Riikka Tupala tarkastelevat keskustan uimahallin esteettömyysratkaisuja.

Liikuntapaikkojen esteettömyys on yksi yhdenvertaisen liikunnan harrastamisen perusedellytyksistä. Valtiolla ja kunnilla on tärkeä rooli yhdenvertaisen liikunnan harrastamisen mahdollistajina. Kuntien vastuulla on luoda edellytykset aktiiviselle ja säännölliselle liikkumiselle rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntapalveluja eri kohderyhmille.

Suomen liikuntapaikkojen esteettömyyteen kohdistuneet tutkimukset ja kartoitukset ovat osoittaneet liikuntapaikkojen olevan puutteellisia. Lisäksi Suomesta puuttuu valtakunnallinen liikuntapaikkojen esteettömyyden tilaa luotettavasti kuvaava ja ylläpitävä tietopohja.

– Ennen liikuntapaikkoja rakennettiin rakennusmääräysten mukaan. Määräyksissä on säädetty esimerkiksi kynnyksen korkeus tai luiskan kaltevuus. Määräysten noudattaminen ei kuitenkaan ole vielä tae kohteen käytettävyydestä. Olemme olleet mukana kehittämässä kulttuuria sellaiseksi, että jo suunnitteluvaiheessa liikuntapaikoista rakennetaan mahdollisimman toimivia ja esteettömiä, kertoo lehtori Kati Karinharju.

Käyttäjien moninaisuus tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa

SAMKin esteettömyys ja saavutettavuus -tutkimusryhmä on toteuttanut vuosien kuluessa useita liikuntapaikkojen esteettömyyden edistämiseen tähdänneitä hankkeita. Esteettömyyteen liittyvän tietopohjan kehittäminen on edellyttänyt uusia innovaatioita esteettömyyden arviointiin, raportointiin ja rekisteröintiin sekä avoimuutta tiedonvälitykseen.

– Voisi sanoa niin, että ympäristö, joka on täysin tyhjä, on esteetön. Kun lähdemme rakentamaan yhteiskuntaa, oli se palvelu, järjestelmä tai mikä tahansa, meidän tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa käyttäjien moninaisuus ja erilaisuus, Karinharju sanoo.

Yksi merkittävä askel kohti esteettömiä liikuntapaikkoja otettiin vuonna 2015, josta lähtien opetus- ja kulttuuriministeriö on edellyttänyt SAMKin kehittämän esteettömyysselvityslomakkeen sisällyttämistä osaksi liikuntapaikkarakentamista. Tällä varmistetaan esteettömyyden toteutuminen tulevaisuudessa uusien rakennettavien liikuntapaikkojen osalta. Tämänhetkisessä hanketyössä keskitytään valtakunnallisen esteettömyyssovelluksen ja yhteismitallisen esteettömyystiedon rekisterin kehittämiseen yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön, ympäristöministeriön, Helsingin kaupungin, Suomen Paralympiakomitean ja Digi- ja väestötietoviraston kanssa.

Aiheeseen liittyviä hankkeita SAMKissa

• Liikuntapaikkojen esteettömyyskartoitus päätöksenteon tueksi (LIEKA-hanke) Välineitä esteettömyyden arviointiin ja kehittämiseen liikuntapaikkarakentamisessa
  (LIEKA II -hanke)
• Esteettömyyden tason suunta liikuntapaikkarakentamisessa
  (LIEKA III -hanke)
• Malli liikuntapaikkojen esteettömyystiedon keräämiseen -hanke
• Yhteismitallinen esteettömyystieto Suomen liikuntapaikoissa -hanke

Kuvassa hankkeiden vastuuvetäjinä toimineet Reetta-Kaisa Kuusiluoma, Kati Karinharju ja Riikka Tupala.