SAMKin tutkimuskeskukset Satakunnan kasvun tukena

SAMK haluaa teollisuuskorkeakouluna panostaa teknologiateollisuutta ja yritystoimintaa tukevaan käytännönläheiseen tutkimustoimintaan.

Abstrakti kuva näppäimistöstä
Pixabay/geralt

Viimeisen neljän vuoden aikana perustetut tutkimuskeskukset tukevat yrityksiä liiketoiminnan kasvussa ja uudistamisessa. Keskusten tärkeimpänä tavoitteena on toteuttaa Satakunnan kasvun mahdollisuus -suunnitelmaa. Siinä määritellyt alueen vahvat alat ja kehittymisteemat ovat selkeästi edustettuina SAMKin keskusten toiminnassa. Keskukset vastaavat myös SAMKin strategiassa määriteltyyn tavoitteeseen olla alueen työelämä-, koulutus-, ja tutkimusyhteistyön kokoava voima.

– Nyt meillä on entistä vahvempia työkaluja auttaa yrityksiä sekä tutkimuksessa että tuote- ja palvelukehityksessä, kertoo SAMKin tutkimuksen vararehtori Cimmo Nurmi.

Vahvempi identiteetti keskusten myötä

Erillisten tutkimusryhmien sijaan tutkimustyötä on tiivistetty keskuksiin, jotta tutkimuskokonaisuuksille saadaan parempi näkyvyys yritysten ja kumppanien suuntaan. Toiminta on konkreettisempaa, keskuksilla on taloudellinen vastuunsa ja niissä työskentelevillä asiantuntijoilla esihenkilö sekä selkeät vastuut ja velvollisuudet.

– Identiteetin ja yhteisöllisyyden kokemus on jokaiselle tärkeä asia. On hienoa kuulua porukkaan, jossa on kiva tehdä duunia ja saada yhdessä aikaan tuloksia, Nurmi muistuttaa.

Keskusten perustamiselle on määritelty oma tiukka kriteeristönsä ja ne rakentuvat tunnistetulle tarpeelle.

Hyvistä kokemuksista konseptiksi

Vuonna 2019 perustettu RoboAI-tutkimus- ja tuotekehityskeskus oli keskuksista ensimmäinen. SAMKin ja Tampereen yliopiston yhteinen keskus kerää yhteen strategisesti tärkeät osaamiset: robotiikan ja automaation, älykkäät järjestelmät ja tekoälyn, hyvinvointiteknologian ja terveysteknologian sekä teknologiametallien kiertotalouden. Teknologiametallit tulivat RoboAI-yhteisöön mukaan alan asiantuntijoilta Prizztechistä.

Keväällä 2020 perustetun Merilogistiikan tutkimuskeskuksen taustalla vaikuttaa Satakunnan kasvuohjelman lisäksi tarve kokonaisvaltaisemmalle merenkulun osaamiselle ja tutkimukselle.

– Mereen, satamiin ja logistiikkaan kytkeytyvän tutkimuksen vahvistaminen oli ollut SAMKin intresseissä jo pitkään. Keskus nostaa samalla Rauman tutkimustoiminnan keskiöön entistä vahvemmin, Nurmi kertoo.

Helmikuussa 2022 lanseerattu Tiedolla johtamisen keskus BIC pureutuu erityisesti käytettävissä olevan datan ja faktojen tärkeyteen päätöksenteon tukena.

Kaaviokuva tutkimuskeskuksista

SAMKin tutkimuskeskukset

Kuva: Satakunnan kasvuohjelman teemat ohjaavat SAMKin keskusten toimintaa.

Jaa tämä sivu

Teoskuva Jesse Kitinojan teoksesta Kuvanveistäjän koti.

Samkilainen kasvo: Arkkitehti, tutkija ja kuvataiteen opiskelija Jesse Kitinoja mukana Mäntän kuvataideviikoilla

Jesse Kitinoja, joka on sekä arkkitehti että SAMKin tutkija ja kuvataiteen opiskelija, on tänä kesänä mukana yhdessä Suomen merkittävimmistä kuvataidetapahtumista, Mäntän kuvataideviikoilla.

SAMK on järjestänyt SuomiAreena-keskusteluja myös aiempina vuosina.

SAMK on mukana SuomiAreenassa

SAMK osallistuu 24.–27.6.2025 järjestettävään SuomiAreenaan. SAMKilla on Kansalaistorilla teltta, jossa on päivittäin vaihtuvia teemoja. Lisäksi SAMK on mukana järjestämässä keskustelua "Suomi elää Länsirannikosta".

Stella kokee, että on löytänyt tapahtuma-alalta oman juttunsa.

Tapahtuma-ala vei mennessään – Tapahtumakoordinaattoriksi restonomikoulutuksella

Stella Laiho valmistui joulukuussa 2022 restonomiksi (AMK) SAMKista ja toimii nykyään tapahtumakoordinaattorina SAMKissa. Restonomikoulutus loi hyvän pohjan työskennellä tapahtuma-alalla.