SAMKin dosentit Satakunnan asialla

SAMKissa työskentelevät Sari Merilampi (vas.), Minna Keinänen-Toivola ja Anu Holm käyttävät kukin oman alansa vahvaa asiantuntemusta koko maakunnan hyväksi. Kuva: Tomi Glad / Glad Media Oy

Neljä dosenttia kolmesta eri yliopistosta, yhdistävänä tekijänä Satakunnan ammattikorkeakoulu. SAMKin dosenttien työnkuvat ja nimikkeet eroavat toisistaan, ja he kaikki paneutuvat tutkimus- ja kehittämistyöhön omalla alallaan. Heitä kuitenkin yhdistää innostus työnsä monipuolisuudesta sekä dosentuurin suomat yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuudet.

Tiedeosaamista ja käytännön tutkimustyötä

Tiedekunnasta ja tieteenalasta riippuen dosentuuri tarkoittaa vähintään kahden tohtorin väitöskirjan ja kymmenien tieteellisten artikkeleiden verran tietoa ja osaamista. Dosentuurin tuoma kokemus ja osaaminen mahdollistavat laadukkaan tutkimuksen tekemisen.

– Väitöksen jälkeen tohtorilla on syvällinen näkökulma omasta osaamisalueestaan. Matkalla dosentiksi näkökulmaa ja ymmärrystä laajennetaan ja eri aihealueet pääsevät linkittymään toisiinsa. Dosentti pystyy ohjaamaan moniammatillisia väitöskirjoja ja ymmärtämään laajoja kokonaisuuksia ja vaikuttavuutta. Olen ohjannut tähän asti väitöskirjoja monilta tieteenaloilta liikuntatieteistä farmasiaan, kertoo neljä vuotta sitten dosentuurin Turun yliopistosta saanut, SAMKissa erikoistutkijana työskentelevä Anu Holm.

SAMKin neljästä dosentista kolme on saanut dosentuurinsa työskennellessään SAMKissa. Dosentuuriprosessille olennaisia tutkimustuloksia ja julkaisuja on syntynyt käytännön tutkimustyön tuloksena.

– Olemme etuoikeutetussa asemassa, sillä pystymme viemään tiedettä osaksi käytäntöä ja hyödyntämään uusimpia tutkimustuloksia. Toisaalta vastaamme aina aitoon tarpeeseen, eli tutkimusta ei tehdä vain tutkimuksen tekemisen ilosta. Näin tieteellinen löydös päätyy nopeammin hyödyttämään asiakasta tai yritystä, kertoo noin vuosi sitten dosentuurin Tampereen yliopistosta saanut Sari Merilampi.

Merilampi toimii SAMKissa tutkijayliopettajana ja vaikuttaa hyvinvointi- ja terveysteknologian alalla tuoden perinteisesti teollisuudessa hyödynnettävää teknologiaa myös terveysalan hyödyksi.

– Satakunnasta puuttuu oma yliopisto, joten dosenttien avulla tiedeosaamisen saaminen ja linkittyminen alueen kehittämishankkeisiin on ehdottoman tärkeää, Merilampi muistuttaa.

Dosentti on henkilö, jolla on dosentin arvo eli dosentuuri jossakin yliopistossa. Dosentiksi voidaan hakemuksesta nimittää henkilö, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muilla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito. Perinteisesti dosentiksi nimittämisen minimivaatimuksena on pidetty tieteellistä tuotantoa, joka vastaa laajuudeltaan ja laadultaan vähintään kahta hyvää väitöskirjaa. Opetustaidon arviointitavat vaihtelevat eri yliopistoissa. Muodollisesti dosentin arvoon kuuluu oikeus antaa omalla alallaan opetusta yliopistossa kaikilla tasoilla.

Lähde: Wikipedia

Itä-Suomen yliopiston ympäristömikrobiologian dosentuurin vuoden 2021 syyskuussa saaneelle Minna Keinänen-Toivolalle dosentuuri oli 20 vuoden haave. SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkönä työskentelevä Keinänen-Toivola korostaa alueellista hyötyä ja uskoo hyödyntävänsä dosentuuriaan laaja-alaisemmin SAMKissa kuin vaikkapa akateemisella uralla yliopistomaailmassa.

– Satakunta, SAMK ja Tutkimuskeskus WANDERissa tehty globaalisti merkittävä vesitutkimus mahdollistivat tutkimusurani ja sitä kautta dosentinpolkuni. Dosentuuri on minulle työkalu, jota voin käyttää työssäni koko maakunnan parhaaksi. Verkostojen luominen ja suurien kokonaisuuksien hahmottaminen on näistä tärkeimpiä. Titteli tuo kansainvälisesti ja kansallisestikin uskottavuutta ja yhteistyöpyyntöjä. Sitä jopa vaaditaan tiettyjen hankerahoitusten kohdalla, Keinänen-Toivola muistuttaa.

– Minulle tarve dosentuurille tuli nimenomaan käytännön kautta, kun haastavammat hankehaut vaativat sitä. Dosentin osaaminen on jo valmiiksi validoitu, Merilampi lisää.

Sillanrakentajina akateemisen ja soveltavan tutkimuksen välillä

AMK-kentällä toimivan dosentin rooli on yliopistossa toimivaa kollegaa käytännönläheisempi, tavoitteena on ratkaista käytännön ongelmia ja tuottaa uusia toimintamalleja, tuotteita, palveluita ja laitteita. Yhteys kentälle on vahva, ja yritysten, asiakkaiden ja julkisen puolen tarpeet ovat hyvin tiedossa.

Dosentit kokevat, että ammattikorkeakouluille ominainen soveltava näkökulma on ollut heidän työssään arvokas ja tervetullut lisä. Akateemiseen, pääosin teoreettiseen tutkimukseen verrattuna ammattikorkeakoulun työskentely-ympäristö on käytännönläheinen ja kokeileva. He näkevät ammattikorkeakouluympäristön nimenomaan mahdollistajana – tieteellinen toiminta ja käytännön tutkimustyö kulkevat käsi kädessä.

– Meillä on mahdollisuus toimia sillanrakentajina akateemisen ja soveltavan tutkimuksen välillä. Tietystä tutkimusasetelmasta voidaan kirjoittaa tieteellinen julkaisu, ja samalla kehittää myös esimerkiksi tuote tai toimintatapa, joka hyödyttää esim. teollisuutta, terveydenhuoltoa tai ympäristönsuojelua, Merilampi tiivistää.

– Ammattikorkeakoulu yhdistää korkeatasoisen tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden. Yritysten liiketoiminnan tukeminen tutkimuksen ja kehittämistoiminnan avulla on malliesimerkki TKI-työn ja vaikuttavuuden yhteishyödystä, Keinänen-Toivola lisää.

Osaamisen kasvattaminen on SAMKin dosenttien yhteinen intressi. Väitöskirjojen ohjaamisen myötä syntyvä asiantuntemuksen laajentuminen ja ohjausosaaminen antavat mahdollisuuden tukea myös SAMKissa toimivia asiantuntijoita kokonaisvaltaisemmin tutkimuksessa, hankerahoitushauissa tai vaikkapa jatko-opintosuunnitelmissa.

Laaja-alaista yhteistyötä ja verkostoitumista

SAMKin dosenttien mielestä ammattikorkeakoulussa työskentelyn etuna ovat myös hyvät työelämäverkostot. Toimivien ja laajojen verkostojen olemassaolon johdosta SAMK on haluttu yhteistyökumppani sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Ammattikorkeakouluna myös hankerahoitushakuihin osallistuminen on joustavampaa ja valinnanvaraa on monipuolisemmin.

– Etunamme on dosentuurit yhteensä kolmesta eri yliopistosta. Tämä mahdollistaa laaja-alaisen yhteistyön ja verkostoitumisen. Yliopistossa toimiva dosentti harvoin tekee yhteiskunnallisesti näin vaikuttavaa työtä, sillä siellä tavoitteena on useimmiten professuuri ja työ painottuu henkilökohtaisen urapolun kehittämiseen, muistuttaa Nurmi.

Dosenttien yhteistyöverkostot hyödyttävät myös SAMKia lisäämällä näkyvyyttä ja houkuttelevuutta – uusien lahjakkuuksien rekrytointi ja oman talon tohtori- ja dosenttipotentiaalin kartoittaminen on luonnollinen osa dosenttien työtä.

Satakunnan kasvua tukemassa

Millainen sitten on SAMKin dosenttien merkitys Satakunnan alueen kehitykselle, millä aloilla heidän kädenjälkensä näkyy? Sari Merilampi kehittää uusia innovaatioita hyvinvointiteknologian alalla, jonka tarpeet ulottuvat esimerkiksi vanhustyöstä aina analytiikkaan asti. Anu Holm työstää terveydenhuollon lääketieteellisiä teknologiatuotteita, sekä kehittää Satakuntaa sosiaali- ja terveystiedon toisiokäytön mallimaakuntana. Minna Keinänen-Toivolan työssä puolestaan yhdistyvät merilogistiikan tehostaminen ja ympäristönäkökulmat, kuten hiilineutraalius. Cimmo Nurmi nostaa tutkimuksen vararehtorin työssään SAMKin toimintaa vastaamaan maakunnan yhteisiä strategisia tavoitteita.

Kaiken kaikkiaan SAMKin dosenttien alat ovat jokseenkin erilaisia, mutta ratkaistavat ongelmat nivoutuvat yhteen useammallakin eri tasolla. Yhteisinä nimittäjinä voidaan nähdä mm. digitalisaatio ja kestävä kehitys. SAMKin viisi tutkimus- ja kehittämiskeskusta tarjoavat raamit näiden teemojen parissa tehtävää tulevaisuuden soveltavaa tutkimusta varten.

SAMKin tutkimus- ja kehittämiskeskukset

RoboAI
Tutkimuskeskus WANDER
Merilogistiikan tutkimuskeskus
Matkailun kehittämiskeskus
Tiedolla johtamisen keskus BIC