Samkilainen kasvo: Heli Ryhänen – Monipuolinen kuvanveistäjä ja kuvataiteen opettaja

Kuvanveistäjä Heli Ryhänen on tuore Pirkanmaan taidepalkinnon saaja. Hän toimii SAMKissa kuvataiteen lehtorina ja on monipuolinen taiteilija.

22.12.2021 | Teksti: Inna Saarinen | Kuva: Katri Kovasiipi (Kulttuuritoimitus), Tomi Glad ja Heli Ryhänen

Heli Ryhänen istuu maassa seinän vieressä, hänen vieressään on istuvassa asennossa ihmisfiguuri.

Kuvanveistäjä Heli Ryhänen Tampereen taidemuseon alakerrassa, teoksensa rinnalla kuvattuna.

Heli Ryhänen on aikoinaan opiskellut itsekin Kankaanpäässä kuvataidetta. Aika pian valmistumisen jälkeen hän siirtyi opetustöihin.

– Ensin opetin Tampereella ja Pirkkalassa kuvataidekouluissa. Aika pian tulin Kankaanpäähän jonkin yksittäisen kurssin vetäjäksi ja pikkuhiljaa opetustyötä tuli lisää. Olen myös opettanut ja ollut opinnäytetyön tarkastajana esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakoulussa ja Helsingin Kuvataideakatemiassa, Ryhänen kertoo.

SAMKissa hän opettaa kuvanveistoon liittyviä opintojaksoja AMK- ja YAMK-opiskelijoille. Hän sanoo, että opettamisessa kiinnostavinta on opiskelijoiden kanssa vaihdetut ajatukset.

– Meillä on eri ikäisiä ja erilaisia opiskelijoita. Tykkään tosi paljon siitä, että ryhmissä on ihan nuoria ja toisaalta itseänikin iäkkäämpiä opiskelijoita. Yhdessä pohdimme asioita ja keskustelun kautta löydämme aina uusia näkökulmia.

Vapaa ilmaisu säilyy opiskelun kivijalkana

Kankaanpään Taidekoulun kampuksen opiskeluyhteisö on pieni. Ryhäsen mielestä on hienoa nähdä opiskelijoiden kehittyminen opintojen aikana.

– Seuraan valmistuneiden kuvataitelijoiden toimintaa ja pidämme opiskelijoiden kanssa valmistumisen jälkeenkin yhteyttä. Joskus joku kyselee vaikka jonkin materiaalin käytöstä taiteessa.

Heli Ryhänen opettaa julkisen taiteen opintoja, pronssivalua, tilataiteen tekemistä ja ympäristötaidetta. Harvinaisuutena on mallimuovailu, jossa tehdään alastonmallista yhden suhde yhteen malli. Tätä ei juuri muualla enää opeteta.

–  Teemme erilaisia teoksia myös esimerkiksi kaupungille. Esimerkiksi metalliveistoskurssilla työt on viety kaupungille esille. Opiskelijat ovat itse etsineet teoksille jonkin esittelypaikan, esimerkiksi kukkakaupan tai kirjaston. Olen joskus saanut tästä palautetta, että ”Apua, ihan kamala ajatus, että ensimmäinen tekeleeni on heti julkisesti nähtävillä”. Tehtävään asennoituu kuitenkin ihan eri tavalla, kun teos tulee julkisesti nähtäväksi, Ryhänen kertoo.

Oman taiteen teemat arjesta ja ihmisyydestä

Kankaanpäässä aikanaan opiskellut taiteilija sanoo, että taiteen opiskelu on muuttunut paljon vuosien saatossa. Opiskelun syvin olemus, vapaa ilmaisu, on kuitenkin säilynyt.

– Kyllä me olemme säilyttäneet sen vapaan ilmaisun pohjan. Toki taiteilijuus on muuttunut kuluneiden vuosikymmenten aikana paljon. Kun itse opiskelin, kävimme lähinnä läpi eri tekniikoita. Nyt taiteen tekeminen on vain yksi osa työtä. Taiteilijan täytyy osata markkinoida itseään, käsitellä kuvia, kirjoittaa hyviä tekstejä ja hakemuksia. Täytyy myös osata tehdä kompromisseja ja työskennellä työryhmässä.

Heli Ryhäsen oman taiteen teemat nousevat ympärillä olevasta elämästä ja ihmisten elämäntilanteista.

– Olen aina ollut kiinnostunut ihmisyydestä ja esimerkiksi lapsena muistan tarkkailleeni paljon muita ihmisiä, vaikka olin aika syrjäänvetäytyvä ja hiljainen, hän muistelee.

Taiteilijana hän haluaa ottaa kantaa myös globaaleihin maailman tapahtumiin.

– Globaaleihin teemoihin on vaikea puuttua muuten kuin omilla teoilla. Taiteilijana voin ottaa näitä teemoja mukaan teoksiini. Minulle se on tapa kommentoida ja olla osana yhteiskuntaa.

Heli Ryhäsen teos Pistokas

Heli Ryhäsen installaatio Pistokas, SAMKin Porin kampuksen aulan ilmatilassa. Pellavapaperista ja teräksestä valmistettu teos on vuodelta 2017.

Elämän haurautta ja merkkejä menneistä hetkistä

Heli Ryhänen valittiin marraskuussa Pirkanmaan taidepalkinnon saajaksi. Palkintoperustelujen mukaan hänen teoksissaan voi nähdä elämän haurauden ja merkit menneistä hetkistä, jotka ovat muuttuneet osaksi elämän kiertokulkua. Hänen teostensa materiaaleina ovat usein keramiikka, kangas ja paperi.

Tamperelainen Heli Ryhänen on innostunut palkitsemisesta.

– Se oli ihan huikea juttu. Se tuntui erityisen merkittävältä, kun sain sen täältä Pirkanmaalta.

Ryhäsellä ei vielä ole julkisia teoksia Tampereella, mutta hän on juuri tekemässä Taysille vuonna 2023 julkaistavaa ulkotaideteosta ”Lentoratoja”. Häneltä on tulossa julkinen teos myös Kuopion Puijon urheilulaakson saapumisaukiolle. Seitsemänmetrinen teos ”Energiaa etsimässä” julkaistaan todennäköisesti vuonna 2024. Se on kierteinen abstraktia muotoa ja esittävää ihmisfiguuria yhdistelevä pronssiteos, joka kuvaa liikkumisen iloa ja riemua.

Tällä hetkellä Heli Ryhäsellä on Tampereen taidemuseossa näyttely ”Kylmä maa”. Näyttely on yhteinen Magnus Enckellin suurnäyttelyn kanssa.

– Mielestäni näyttelymme sopivat yhteen. Enckellin töissä ihmisen läsnäolo on niin vahva. Tosin ihmiset ovat vähän enemmän hengissä kuin minun töissäni, hän naurahtaa.

– Näyttelyn piti alun perin olla enemmän retrospektiivinen, mutta kun se koronasta johtuen viivästyi, teinkin sinne vielä useamman uuden teoksen. Viimeisin, Rukous-niminen teos, valmistui muutamaa päivää ennen ripustusta, hän kertoo.

Heli Ryhänen, kasvokuva

Heli Ryhänen

Heli Ryhänen on kuvanveistäjä ja kuvataiteen lehtori. Hän asuu Tampereella miehensä ja kahdeksanvuotiaan poikansa kanssa. Hän on tehnyt useita julkisia taideteoksia ja hänellä on tällä hetkellä Tampereen taidemuseossa näyttely ”Kylmä maa”. Näyttely on avoinna tammikuun loppuun asti.

22.12.2021 | Teksti: Inna Saarinen | Kuva: Katri Kovasiipi (Kulttuuritoimitus), Tomi Glad ja Heli Ryhänen

Lisää aiheesta

Kaksi kuvataiteen opiskelijaa seisoo sinisävyisen muraalin edessä.
| Kuvataide

Kuvataiteen opiskelijat tekivät nuorisotaloon julkisia seinätaideteoksia

Kuvataiteen opiskelijoilla oli keväällä seinämaalauksen opintojakso, jonka päätteeksi Kankaanpään Keltainen talo sai kaksi uutta seinämaalausta. Niin nuorisotilana toimivan Keltaisen talon väki kuin taiteilijatkin ovat tyytyväisiä yhteistyöhön.
Kuvajainen
| Kuvataide

SAMKin kuvataiteen opiskelijoita mukana Finlayson Art Arean ryhmänäyttelyssä

Suuren taidetapahtuman taustatekijöiden omaa tuotantoa esillä monipuolisessa Finlayson Art Arean kesätiimin ryhmänäyttelyssä Galleria Himmelblaun Kutomosalissa 9.1.2022 asti.

Uusimmat uutiset

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA

Ulkoisen palomuurin vaihto aiheuttaa katkoksen SAMKin palveluissa torstaina 20.1. klo 14–21.SAMK services will not be available on 20 January 2022 from 2 pm to 9 pm due to changing the SAMK external firewall. ... See MoreSee Less
View on Facebook

Kaikille ammattikorkeakoulututkinnon saaville vahvat taidot pärjätä muuttuvilla työmarkkinoilla. Osaamisessa korostuvat kestävään kehitykseen, digitalisaatioon ja monikulttuurisuuteen liittyvät taidot. @Arene_ry @SatakunnanAMK https://www.arene.fi/julkaisut/raportit/suositus-ammattikorkeakoulujen-yhteisista-kompetensseista-ja-niiden-soveltamisesta-2022/

Ulkoisen palomuurin vaihto aiheuttaa katkoksen SAMKin palveluissa torstaina 20.1. klo 14–21.

SAMK services will not be available on 20 January 2022 from 2 pm to 9 pm due to changing the SAMK external firewall.

Miten #merellinenmatkailu käsitetään Euroopan pohjoisilla merialueilla? Lue näkökulmia aiheeseen blogistamme https://www.skills4cmt.eu/blog/ @EDUFI_HigherEd @SatakunnanAMK #matkailunkehittämiskeskus

#Hyvinvointiteknologia #YAMK koulutuksemme uudistuu ja hakuaika lähenee! Suuntautua voi hyvinvointianalytiikkaan tai laite- ja teknologiapuoleen. Analytiikkasuuntaus tuo mukanaan Hyvinvointianalyytikon pätevyyden. @SatakunnanAMK @SataDigiHealth @RoboAI2

https://www.sitra.fi/uutiset/uusi-ammattiryhma-sote-alalle-suomessa-aletaan-kouluttaa-hyvinvointianalyytikoita/

SAMKissa on unelma maakunnallisesta hyvinvointiverkostosta, jossa rakennetaan korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten yhteistyössä vahva verkosto opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi. @SatakunnanKansa
#hyvinvointi #katsetulevaisuuteen
https://www.satakunnankansa.fi/lukijalta/art-2000008551742.html