YAMK-opinnäyte: Koulutuksen lisääminen ja avoin keskustelu merkittävimmät tekijät RAI-osaamisen kehittämisessä

Vanhustyön YAMK-tutkinnon kehittämistyönä selvitettiin tekijöitä, joilla motivoida hoitohenkilöstö parempaan RAI-tulosten hyödyntämiseen. Eikä turhaan, sillä vanhuspalvelulaki määrittelee RAI-välineistön pakolliseksi osaksi ikääntyneiden toimintakyvyn kartoitusta.

Kahdet kädet yhdessä jonkun sylissä.

Vanhuspalvelulaki uudistui 1.10.2020. Siksi ikääntyneiden toimintakykyä on täytynyt arvioida RAI-arviointivälineistöllä 1.4.2023 alkaen kaikissa ympärivuorokautista palveluasumista tuottavissa yksiköissä. Jotta hoitotyötä saadaan kehitettyä merkityksellisemmäksi ja asukaslähtöisemmäksi, on henkilöstön osaamista työvälineen käyttöön kehitettävä.

Kehittämistyön tavoitteena oli tunnistaa tekijöitä, joilla hoitohenkilökunta motivoituisi RAI-arvioiden hyödyntämiseen osana jokapäiväistä hoitotyötä. Kyselyyn osallistuneet toivat esille, että perehdyttämistä ja kouluttamista voidaan tehostaa paremmilla kirjallisilla ohjeilla, mutta myös saamalla ohjausta RAI-käsikirjan käyttöön. Yleisesti ymmärrys RAI:n merkityksestä oli kuitenkin yllätykseksi hyvällä tasolla.

Avoimella RAI-keskustelulla ja moniammatillisuudella tuloksiin

Lähiesihenkilön myönteinen suhtautuminen ja osaaminen työkalun käyttöön kannustavat ja motivoivat hoitohenkilöstöä hyödyntämään työkalun edut asukkaan hyväksi. Tämä johtaa työyhteisöissä avoimempaan keskusteluun arviointituloksista ja niiden hyödyntämisestä, joka kannustaa hoitohenkilökuntaa käyttämään työkalua rohkeammin ja monipuolisemmin. Työyhteisöissä aletaan siis puhumaan RAI:ta, joka lisää tietoisuutta arviointivälineistön pysyvyydestä osana jokapäiväistä hoitotyötä.

Eri ammattiryhmien osallistamisella voidaan arvioiden vaikuttavuutta lisätä huomattavasti. Vaikuttavuus ilmenee osaamisen lisääntymisenä ja monipuolistumisena, asukkaiden parempana hoivana, voimavaralähtöisenä hoitotyönä sekä avoimempana keskusteluna arvioista.

Ikääntyneiden hoivan merkitys kiteytyy asukaslähtöisyytenä ja yksilöllisyytenä, jossa kaiken keskiössä on ihminen ja hänen olemassa olevat voimavarat. Vanhoillisen suoriteperusteisen hoitotyön tulee siirtyä taka-alalle ja hoitajien löytää tie eettisyyteen ja sydämellä tekemiseen.

Lisätiedot:
Piia Pitkäpaasi
0400 502 511
pia.pitkapaasi@gmail.com Piia Pitkäpaasin kasvokuva.

Opinnäytetyön tekijä

Naantalilainen 49-vuotias Piia Pitkäpaasi kouluttautui 1990-luvun lopussa tradenomiksi. Hoivavietti ja eettisyys antoivat kimmokkeen jatkaa opintoja sairaanhoitajaksi (AMK) ja nykyisin työpäivät keskittyvätkin vanhustyön laadun kehittämiseen. Vapaa-ajallaan Piia nauttii kodin sisustamisesta ja luonnossa samoilemisesta.

Jaa tämä sivu

Jari Multisilta (vas.), Marjo Kaartinen ja Lauri Inna allekirjoittivat aiesopimuksen.

Porin kaupunki, Turun yliopisto ja SAMK käynnistävät avaruusteknologiayhteistyön

Porin kaupunki, Turun yliopisto ja SAMK allekirjoittivat perjantaina aiesopimuksen, jonka tavoitteena on kehittää Satakunnassa avaruusteknologiaa hyödyntävää koulutusta, tutkimusta ja innovaatiotoimintaa. Yhteistyön nimeksi tulee PoriSat.

Pia Lamminen (vas.) ja Anu-Mari Elohaka pitävät polkuopintoja hyvänä väylänä hakeutua tutkinto-opiskelijaksi.

Polkuopinnot – vaihtoehtoinen reitti tutkinto-opiskelijaksi

Polkuopinnot ovat avoimen ammattikorkeakoulun opintoja, joiden ideana on päästä tutkinto-opiskelijaksi tietyn opintokokonaisuuden suorittamisen jälkeen.

Neea Setälä halusi jatkaa merkonomiopintojen jälkeen tradenomiksi kotikaupungissaan Porissa.

Neea Setälän matka merkonomista tradenomiksi

Neea Setälä on ensimmäisen vuoden tradenomiopiskelija. Neean polku alkoi peruskoulun yhdeksännellä luokalla, kun piti ajatella jatko-opintoja. Hänellä oli kaksi vaihtoehtoa, joko jatkaa lukioon tai suunnata ammatillisten opintojen suuntaan. Hän valitsi merkonomiopinnot.