Opinnäytetyö: Kasa betonia ja terästä, maksaako tuulipuisto itsensä hiilijalanjäljessä takaisin?

Energia- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmasta valmistunut Sofia Savolainen on tehnyt opinnäytetyön tuulivoimapuiston infratöiden hiilijalanjälkeen liittyen.

31.5.2023 | Teksti: Mari Kujala ja Sofia Savolainen | Kuva: Sofia Savolainen

Tuulivoima

Tuulivoimalan perustukseen tarvitaan suuret määrät raudoitusta ja betonia.

Tuulivoima on lisääntynyt viimevuosien aikana merkittävästi Suomessa ja Pohjoismaissa. Tuulivoiman suureen suosioon on vaikuttanut mm. pyrkimys uusiutuvan energian lisäämiseen ja sitä kautta pyrkimys energiaomavaraisuuteen ja samalla pyrkimys kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Tuulivoimalan käyttöaikana kasvihuonekaasupäästöjä ei juurikaan synny ja tuulivoiman päästöt aiheutuvatkin pääosin tuulivoimalan rakennusvaiheesta. Tuulivoimalan käyttöikä vaihtelee 25–30 vuoden välillä. Jotta tuulivoimaa voidaan pitää ns. vihreänä energiana, on tärkeää pohtia myös sitä, että pystytäänkö tuulivoimalla kattamaan myös tuulipuiston rakentamisen aikana syntyvä hiilijalanjälki.

Tuulivoiman hiilijalanjälkeä tarkasteltaessa puhutaan usein vain tuulivoiman päästöttömyydestä tai itse voimalan ja sen pystyttämisen hiilijalanjäljestä. Tuulipuiston infrarakentamisen osalta huomio kiinnittyy usein suuriin betoni- ja teräsmääriin. Tuulipuisto on se alue, jossa voimalat kiinnitetään kokonaisuutena sähköverkkoon. Alueen infrarakentaminen koostuu monesta eri työvaiheesta, jotka kasvattavat puiston hiilijalanjälkeä. Keväällä valmistuneessa energia- ja ympäristötekniikan opinnäyteyössä selvitettiin case-kohteen kautta tuulivoimapuiston hiilijalanjälki nimenomaan puiston infratöiden osalta. Idea opinnäytetyölle lähti työn tilaajayrityksen Suvic Oy:n tarpeesta saada luotua laskentapohja, jonka avulla pystytään näkemään tuulipuiston infratöistä aiheutuvat suurimmat kasvihuonekaasupäästölähteet. Opinnäytetyössä laadittiin laskentapohja tuulivoimalan eri perustustyyppien, tiestön rakentamisen ja alueen kaapeloinnin hiilijalanjäljen laskemiseen.

Betonointi kattaa suurimmanosan tuulipuiston infrarakentamisen hiilijalanjäljestä. Loput infratöiden kasvihuonekaasupäästöistä jakautuu muiden työvaiheiden välille, joissa jokaisessa työvaiheessa suurimman päästölähteen aiheuttavat käytettävät materiaalit ja raaka-aineet.  Perustusten rakentamiseen kuluu suuria määriä terästä. Teräksen hiilijalanjälkeä pienentää kuitenkin materiaalin toimitus valmiiksi oikeaan kokoon ja muotoon leikattuna.  Voimalakokonaisuuden yhdistäminen sähköverkkoon vaatii suuren määrän kaapelia. Kaapeloinnin hiilijalanjälkeä pienentää se, että kaapelit asennetaan kokonaisuutena ja samaan kaapelikaivantoon laitetaan useampi eri kaapeli.

Opinnäytetyön tulosten perusteella tuulipuiston infratöistä aiheutuva kokonaishiilijalanjälki vastaa noin 1500 keskivertosuomalaisen vuodessa tuottamaa hiilijalanjälkeä. Tuulivoiman ajatellaan kattavan noin vuodessa tuulivoimalan pystyttämisestä aiheutuvat päästöt, johon ei ole laskettu infratöistä aiheutuvia päästöjä. Hiilijalanjälkeen lisättäessä infratöistä aiheutuvat päästöt, päästöjen kompensointi on arviolta noin 2 vuotta.

31.5.2023 | Teksti: Mari Kujala ja Sofia Savolainen | Kuva: Sofia Savolainen

Lisää aiheesta

Rakennustyömaan koppi
| Rakentaminen

Opinnäytetyö: Energiankulutuksen pienentäminen rakennustyömaalla

Vastavalmistuneessa rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opinnäytetyössä tehtiin Porissa käynnissä olevalle rakennustyömaalle energiankäytönsuunnitelma sisävalmistusvaiheeseen, jossa poikettiin ns. normaaleista rakennustyömaan energiankäytön toimintatavoista ja pohdittiin keinoja millä rakennustyömaalla voidaan saada aikaan säästöjä energiankulutuksessa.
Juho Kuusikoski puolivartalokuva
| SAMK

Tulevaisuudensuunnitelmat energia-alalla houkuttelivat opiskelemaan

Suurimaalta kotoisin oleva 24-vuotias Juho Kuusikoski sai kevään 2021 yhteishaussa opiskelupaikan SAMKista. Hän opiskelee nyt toista vuotta energia- ja ympäristötekniikan insinööritutkintoa, joka on 240 opintopisteen laajuinen.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA

Twitter

Porin Saskiat palkitsi kolme SAMKista viime keväänä kuvataiteilijaksi valmistunutta taiteilijaa, Senja Teriahon, Noora Lyyran ja Janina Haapasen. Heidän töitään on nyt esillä Galleria Porin Saskiassa.

#kuvataide #katsetulevaisuuteen

Mobiilirobottitestaus jatkuu DiakonTerveydessä. Robotti saattaa asiakkaat vaikka ryhmäliikuntaan tai kotihoidon toimistolle. Yhteistyössä @SatakunnanAMK @RoboAI2 @TampereUni @SuomenAkatemia ja Diakon.

SAMK has conducted a student well-being survey for several years. Despite national concerns about the students’ well-being, the overall well-being of SAMK students has improved from what it was a few years ago.

#thinkfuture #wellbeing

Haemme johtamisen lehtoria vahvistamaan alan osaamista opetuksessa ja tutkimustoiminnassa. Työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva 1.1.2024 alk. Ensisijainen toimipaikka Pori. Haku päättyy 13.10.2023 klo 16.
#katsetulevaisuuteen #rekry #avoimettyöpaikat

A two-day Nordic Business Forum Studio Rauma is ongoing at the SAMK Campus Rauma. Futurist and tech leader Amy Webb is now presenting “The Futures of Artificial Intelligence”.

#thinkfuture #artificialintelligence