Opinnäytetyö: Esteetön kampus – myös erityisherkille

Kuvassa SAMKin opiskelija Joonatan Pälkäs työskentelee Porin kampuksen kirjastossa ääniä vaimentavassa opiskelupisteessä.

Moni ihminen viettää elämästään vuosia opiskellessaan korkeakoulussa erilaisten tuen tarpeiden kanssa, ja tähän linkittyy paljolti korkeakoulujen saavutettavuus ja esteettömyys niin fyysisten, psyykkisten, sosiaalisten kuin aistienkin suhteen. Fyysisestä esteettömyydestä on puhuttu paljon, ja sen rinnalla huomio on myös kiinnittynyt aistiesteettömyyteen. Kun huomioidaan tietoisuus esteettömyydestä, saavutettavuudesta ja erityisherkkyyksistä, annetaan hyvät eväät ylläpitää opiskelijoiden hyvinvointia.

Opinnäytetöiden tietolähteenä toimi kysely, jossa kartoitettiin SAMKin opiskelijoiden tuen tarpeita korkeakouluopinnoissa. Tuen tarpeista erityisherkkyyksiin ja aistiesteettömyyteen liittyen järjestettiin kyselyn lisäksi tarkentavat teemahaastattelut halukkaille kyselyn vastaajien joukosta. Suppean vastaajajoukon vuoksi opinnäytetyön tutkimuksista ei voida vetää laajoja johtopäätöksiä. Jatkossa olisikin tärkeää kehittää opinnäytetöissä rakennettua kyselyä, sekä toteuttaa kysely säännöllisin väliajoin laajemman vastaajajoukon saavuttamiseksi.

Tuen tarpeet esteettömyyden näkökulmasta

Eniten kyselyyn vastanneilla SAMKin opiskelijoilla oli psyykkisen tuen tarpeita 36 %, sekä myös kognitiivisen tuen tarpeita 36 %. Kyselyyn vastanneista vähiten tuen tarpeita oli fyysisellä osa-alueella (9 %). Psyykkisen tuen tarpeita, joita opiskelijat vastasivat kyselylomakkeeseen toistuvasti, olivat esimerkiksi ADHD, ADD, masennus, ahdistus sekä muut mielenterveyden ongelmat. Kognitiivisen tuen tarpeita vastaajilla oli esimerkiksi keskittymiskyvyn sekä muistamisen heikkoudet sekä autismin kirjon ongelmat. Fyysisen tuen tarpeet vastaajilla liittyivät esimerkiksi liikuntavammaan tai kuulovammaan.

Tuen tarpeet erityisherkkyyksien ja aistiesteettömyyden näkökulmasta

Erityisherkkä ihminen saattaa kokea aistien kautta saapuvat ärsykkeet voimakkaammin ja syvällisemmin, ja näin ollen kuormittua normaalia herkemmin. Aistiesteettömyys on tässä tilanteessa avain erityisherkän kuormittavuuden vähentämiselle. Erityisherkkyyksiä ja siihen liittyviä aistiesteettömyyden tuen tarpeita kuvattiin kyselyssä ja haastatteluissa opiskelijoiden kokeman kuormittavuuden suhteen.

Aistiesteettömyyteen liittyen vastaajista noin 47 % koki ajoittain kuormittuvansa jostakin aisteihin liittyvistä ärsykkeistä, kuten äänistä tai melusta, kirkkaasta valaistuksesta tai visuaalisesta ympäristöstä. Kyselyyn vastaajista noin 70 % koki, että SAMKin henkilökunta kuitenkin huomioi toimillaan heidän kuormituksensa esimerkiksi säännöllisellä tauotuksella, ymmärtäväisyydellä sekä tilojen huomioimisella niiden käyttötarkoituksessa.

Tavoitteena esteetön korkeakouluympäristö

Kyselyn vastausten perusteella korkeakoulun esteettömyyden tila koettiin yleisesti ottaen hyväksi. Kampuksen tiloissa esteettömästi liikkuminen edellyttää muun muassa paljon avaraa tilaa ja yksinkertaisia pohjaratkaisuja. Sähköiset ovenavausjärjestelmät helpottavat esimerkiksi apuvälineen käyttäjiä, kuten pyörätuolilla liikkuvia kampuksen käyttäjiä. Opiskelijoiden henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisessa läheinen ohjaus ja yhteistyö opettajien kanssa lisää saavutettavuutta ja varmuutta opinnoista.

Erityisherkkien osalta kampusympäristön rauhallinen ja (aisti)esteetön tila, jossa omaa kuormittavuutta pääsee nollaamaan, on tärkeää. Koska erityisherkkä saattaa kuormittua visuaalisesta ympäristöstä ja värien paljoudesta, kampusympäristössä tärkeää on maanläheisten sävyjen tuoma rauhallisuus.

Esteettömyys ja saavutettavuus -kyselyyn vastanneet

Kysely toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin kaikille SAMKin opiskelijoille kesäkuussa 2021. Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 53 kappaletta. Enemmistö vastaajista oli naisia, joita oli yhteensä 83 %, miehiä 11 %, sekä loput 6 % muu sukupuolisia, tai vastaaja ei halunnut kertoa sukupuoltaan. Kyselyyn vastasi opiskelijoita kaikilta SAMKin kampuksilta: Pori, Rauma, Kankaanpää sekä Huittinen. Kyselyyn vastanneista haastateltiin viittä opiskelijaa syksyllä 2021 aistiesteettömyyden ja erityisherkkyyksien kokemisesta.

Lue lisää sosiaalialan tutkinto-ohjelmasta Tutustu Minttu Jokelaisen opinnäytetyöhön Tutustu Annika Granlundin opinnäytetyöhön

SAMKin hyvinvointia edistävät kehittämisryhmät

Opinnäytetöiden tilaajana toimi Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelu ja hyvinvointi -kehittämisryhmä. Syksyllä 2021 SAMKiin perustettiin myös Esteettömyys ja saavutettavuus -kehittämisryhmä, jonka tavoitteena on koko korkeakoulun esteettömyyden ja saavutettavuuden edistäminen. Lisätietoja kehittämisryhmän toiminnasta antaa Kati Karinharju, kehittämisryhmän puheenjohtaja.