Onko ympäristösi aisteille kuormittava vai miellyttävä – mitä aistiesteettömyyden hyväksi voi tehdä?

Avoimet oppimisympäristöt, avokonttorit sekä suuret päiväkotiryhmät ovat olleet paljon otsikoissa. Arkemme on täynnä aisteja kuormittavia ympäristöjä – hälyä, visuaalisia elementtejä ja monenlaisia medioita. Aivomme tarvitsevat myös muuta – rauhaa ja palautumista. SAMK julkaisi aiheesta kattavan Aistiesteettömät asumisratkaisut -julkaisun.

20.9.2019 | Teksti: Hanna Hannukainen | Kuva: Paula Hellberg & Riikka Tupala

Kuvakollaasi aistiesteettömistä asumisratkaisuista, joita kirjassa käsitelty

Satakunnan ammattikorkeakoulu on yhteistyössä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen kanssa tehnyt aistiesteettömiä muutostöitä mm. tavallisen perheen kotiin (talo Haltiatar), autististen ryhmäkotiin (Satasairaalan ryhmäkoti Aukusti), muistisairaiden tehostetun palveluasumisen yksikköön (Attendo Kuparikaari) sekä muistisairaan asukkaan asumista simuloivaan mallitilaan (Kaikkien Koti).

Emme vielä tarkalleen tiedä, miten jatkuva stressi vaikuttaa aivoihin. Sen kuitenkin tiedämme, että aivojen ylikuormittuminen on yhteydessä muun muassa ei-toivottuun käytökseen ja kognitiivisten suoritusten heikkenemiseen. Onneksi vastapainoksi voidaan tarjota palauttavia ympäristöjä ja aistiesteettömiä ratkaisuja. Nyt aiheesta on tutkimustietoa kootusti saatavilla, ja aiheesta on julkaistu kattava teos Aistiesteettömät asumisratkaisut. Teos on luettavissa verkossa.

Aistiesteetön ympäristö on aisteille miellyttävä ja harmoninen kokonaisuus, joka mahdollistaa palautumisen ja rentoutumisen. Aistiesteettömässä suunnittelussa tavoitteena on karsia tiloista negatiivista kuormitusta tuottavia aistiärsykkeitä ja tuoda tilalle aisteille miellyttäviä elementtejä – auttaen näin ihmistä saamaan oman potentiaalinsa käyttöön.

Aistiesteettömyys on kaikkien ikäryhmien asiaa

Aistiesteettömyys on kaikkien ikäryhmien asiaa. On kuitenkin selvää, että terve aikuinen sietää aistikuormitusta huomattavasti paremmin kuin esimerkiksi lapsi, ikäihminen tai erityistä tukea tarvitseva. Aikuisilla on yleensä aistien osalta ”paksumpi nahka” ja he kykenevät tehokkaammin poissulkemaan mielestään epätarkoituksenmukaisia aistiärsykkeitä ja toimimaan silti keskittyneesti ja pitkäjänteisesti.

Lapsilla, vanhuksilla ja erityisryhmillä tilanne on erilainen ja aistiystävälliset ympäristöt ovat heille ensiarvoisen tärkeitä – ja vastuu näiden ympäristöjen aistiesteettömyyden kehittämisestä on meillä muilla.

Lisätietoja:

Hanna Hannukainen, erityiskasvatuksen lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu, hanna.hannukainen@samk.fi, p. 044 710 3109

20.9.2019 | Teksti: Hanna Hannukainen | Kuva: Paula Hellberg & Riikka Tupala

Lisää aiheesta

Haltiatar asuntomessut 2018 Kuva: Valokuvaus Pia /Pia Taimi
| Hyvinvointi ja terveys

Mitä on aistiesteettömyys? Esimerkkinä asuntomessutalo

Aistiesteettömyys on sekä ärsykkeiden vähentämistä että virikkeiden monipuolistamista – sitä että aistit saavat lepoa. Siivouksen, tavaroiden säilytyksen ja kodinhoidon helppous on osa aistiesteettömyyttä.
| Hyvinvointi ja terveys

Tilojen esteettömyyskartoitus aistit huomioiden nyt myös ruotsiksi

Tilojen aistiympäristön kartoittaminen etenee neljän keskeisen aistialueen kautta (kuulo, näkö, tunto ja haju). Tulostettavan tarkistuslistan avulla käydään tila läpi kartoitustyötä tukevien kysymysten ohjaamana.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA