Mitä hoitotyön opiskelijan tulee oppia? Hoitotyön opettajat uudistivat oppikirjaa

– Tarvitaan parempia materiaaleja opiskelijoille. Nuoret vähenevät, mutta opiskelupaikkojen määrä lisääntyy. On tärkeää, että valmistuneet ymmärtävät oman vastuunsa ja osaavat tarvittaessa nostaa kädet pystyyn: tätä asiaa en tiedä, siispä kysyn, tiivistävät hoitotyön opettajat ja oppikirjakirjailijat SAMKista ja Diakista.

2.1.2020 | Teksti: Anne Sankari | Kuva: Anne Sankari

SAMKin Hoitotyön opettajat uudistivat oppikirjaa.

Mirja Ojala, Sinikka Vuorinen, Hanna Rautava-Nurmi (takana), Tarja Henttonen ja Airi Westergård kertovat oppikirjan tekemisen olevan työlästä mutta myös hauskaa.

– Eivätkä vain jatka ja ala arpomaan, että ”meniskö tämä näin”, he lisäävät.

Lehtorit Hanna Rautava-Nurmi, Airi Westergård, Tarja Henttonen ja Mirja Ojala SAMKista ja Sinikka Vuorinen Diakista kirjoittivat Hoitotyön taidot ja toiminnot -oppikirjan alun perin jo vuosia sitten. Kirjaa on jälleen uudistettu lisäämällä siihen digitaalinen Arttu-työkalu, jolla osaamisensa voi testata.

Kirjasta on haluttu tehdä hyvin konkreettinen ja ymmärrettävä. Kustantaja esittelee kirjan näin: ”Hoitotyön prosessit ja toimintaohjeet sisältävä uudistettu perusteos sairaanhoitajaopintoihin. Kirja antaa ajantasaisen osaamisen perustan ja välineet potilaan tarpeista lähtevälle käytännön hoitotyölle.” Sivuja on melko järkälemäisesti 426.

– Kirja on tukeva pohja, johon voi palata vaikka valmistuttuaankin. Kirjasta voi helposti varmistaa asioita, jotka eivät ole itselle jokapäiväisiä, tekijät sanovat.

Ammatillisuus ei tarkoita persoonattomuutta

Opettajien ryhmä innostuu aiheestaan, ja miettii niitä monia haasteita, joita hoitajat arjessaan kohtaavat: mitä heidän pitäisi tehdä ja mitä he missäkin tilanteessa voivat tehdä – ja miten opinnoissa valmennetaan ammatilliseen toimintaan tilanteessa kuin tilanteessa.

Mikä teille on kiinnostavinta hoitotyön opettamisessa?
– Ilman muuta se, kun opiskelija oivaltaa, ymmärtää, hoksaa...
– Ja kun seuraa alusta alkaen ammatillista kasvua, näkee, miten joku kasvaa ja kehittyy tosi paljon. Ammatillisuus ei kuitenkaan tarkoita persoonattomuutta.

Opiskelijoiden pitää tietysti oppia paljon, mutta mitä perusasioita korostaisitte?
– Tiettyä nöyryyttä. Kun altistaa kaiken tekemisen toisen seurattavaksi, liian herkkänahkainen ei voi olla. Ja pitää osata kysyä, kun on kysyttävää.
– Asiakas saattaa myös ärsyttää, mutta silti on toimittava ja käyttäydyttävä ammatillisesti. Potilas on myös aina potilas, vaikka olisi mitä tehnyt, ja häntä hoidetaan.

Mitä olette halunneet kirjassa nostaa?
– Aseptiikkaa. Yli 700 henkilöä kuolee Suomessa vuosittain puutteellisen aseptiikan vuoksi.
– Omaisia ei edelleenkään huomioida riittävästi, he ovat ikään kuin välttämätön paha.
– Vuorovaikutus on hoitotyön koulutuksen punainen lanka, sitä pitää opetella yhtä paljon kuin lääkehoitoa.
– Sen miettimistä, kuinka paljon sairaanhoitajalla valtaa – esimerkiksi jos potilas palelee eikä saa peittoa. Sitä, että tutkii itseään: ovatko päätökset aiheellisia ja eettisiä. Väliin omaiset eivät uskalla puuttua johonkin hyvinkin selvään epäkohtaan, kun pelätään että se vaikuttaa potilaan kohteluun.

Miten hoitotyö on muuttunut teidän omista sh-opiskelijan ajoistanne?
– Perusasiat eivät ole muuttuneet. Samoja asioita tehdään, mutta eri tavalla. Näyttöön perustuvuus on tullut: ennen sanottiin ”asia on näin” ja sitten tehtiin näin.  Nykyisin ilman tutkimus- tai vastaavaa näyttöä ei tehdä mitään. Työn itsenäisyys on kasvanut ja lääkärijohtoisuus ja sairaalapainotteisuus vähentynyt.  Kapeus on poistunut, ammatillisuus muuttunut. Mutta samalla ihmiset esimerkiksi oksentavat kuin ennenkin.
– Potilaiden ja omaisten tiedontarve on kasvanut, ihmiset tietävät enemmän ja he haluavat perusteluja– ei potilas ole enää sellainen, joka vain makaa sängyssä ja nielee kaiken tai tottelee kysymättä. Hän on monesti jo guuglaillut asioita, ja hoitajan on tiedettävä paljon. Hyvä hoitaja on mieluiten pari askelta tilanteen edellä: havainnoija käyttää hoksottimiaan.

Lisää aiheesta

Saara Lehtonen sillalla Porissa
| Hyvinvointi ja terveys

Saara Lehtonen – hoitaja toisessa polvessa

Saara Lehtonen on SAMKista vuonna 2018 valmistunut sairaanhoitaja, jolla on kokemusta monistakin sosiaali- ja terveysalan työtehtävistä jo lähihoitajana toimimisesta asti.
Pieni tyttö kuvattuna selin, hän pitää kädestä kahta aikuista.
| Hyvinvointi ja terveys

YAMK-opinnäyte: Lapset puheeksi -menetelmästä on tulossa osa Sastamalan varhaiskasvatuksen arkea

Ennaltaehkäisevä, pärjäävyyttä edistävä työ on välttämätöntä myös varhaiskasvatuksessa. Sosiaalialan YAMK-opiskelija Sari Viljanen on vastannut Sastamalan kaupungin toiveeseen saada Lapset puheeksi -menetelmä osaksi vanhemmille tarjottavaa tukea varhaiskasvatuksessa.

Uusimmat uutiset

Purjeveneiden mastoja pienvenesatamassa.
| Matkailu

Yhteinen eurooppalainen merellisen matkailun opetussuunnitelma täyttää alan osaamisvajeet

Euroopan rannikkoalueet ovat monien lomailijoiden suosikkikohteita, joiden merkitys on kasvanut entisestään koronapandemian aikana. Ne ovat Euroopan matkailussa suurin vetovoimatekijä, minkä vuoksi yli puolet maiden majoituskapasiteetista sijoittuu Euroopan rannikkoalueille. Lisäksi merellinen matkailu on työllisyyden näkökulmasta merisektorin suurin toimiala Euroopassa.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA

SAMKin toukokuun Osaamisuutisissa käsitellään muun muassa seuraavia aiheita:
☀️ Vuoden 2021 menestystarinat julkaistu
☀️ SAMKin dosentit Satakunnan asialla
☀️ Teoria ja käytäntö yhdistyvät työmaaopinnoissa
https://uutiskirje.samk.fi/a/s/1064431-72e5d56aedd0cf50023718c1f6923eae/1238381

Matkailun opiskelijat viettivät Merikarvialla kansainvälisen leiriviikon. Tavoitteena oli kehittää rannikkoalueen matkailutoimijoiden digitaalisia valmiuksia. Lehtori Jaana Ruoho kertoo Samkarit-blogissa viikon tunnelmia. @jaanaruoho #matkailu
https://samkarit.samk.fi/2022/05/20/ammattikorkeakoululaisten-kansainvalinen-leiriviikko-merikarvialla/

Tuomarikoulutus käyty, tuomaritesti läpäisty ja nyt tuomarointikin tehty. Mahtavaa nähdä alastaan innostuneita nuoria kisaamassa SM-tasolla!

#taitaja2022 #toinenaste #matkailu #mysamk #visitfinland #some #tuomari #skillsforfinland #winnova

3

Purkutalo2022 testattiin #projektioppiminen teorioita noin 20 opiskelijan voimin.

Yhteistyössä @SatakunnanAMK, #Kankaanpää 'n Yhteislyseo ja Honkajoen lukio luotiin #väliaikainen #taide @Kpaakaupunki #taidekehä 'lle.

Kuvan teos Pinja Marienberg, Kasvupaikka

Geronomiopiskelija Annikka Salonen kertoo Samkarit-blogitekstissä kokemuksistaan harjoittelusta Ruotsin Sundsvallissa. Harjoittelu laajensi hänen käsityksiään hoiva- ja hoitokulttuurin monimuotoisuudesta. #samkarit #geronomi
https://samkarit.samk.fi/2022/05/18/geronomitutkintoon-kansainvalista-nakokulmaa-harjoittelussa-ruotsin-sundsvallissa/