Marika Seppälä: Jatkuva oppiminen ja osaamisen täydentäminen haastavat nopeasti kehittyvää teknologia-alaa

Teknologia-osaamisalueelle kuuluvat muun muassa maakunnan elinkeinoelämälle tärkeät automaatio, robotiikka ja tekoäly sekä älykäs vesi- ja energiateknologia.

– Teknologia-ala on loistava mahdollisuus sellaiselle ihmiselle, sukupuolesta riippumatta, joka haluaa olla tekemisissä nopeasti muuttuvan ja kehittyvän alan kanssa, Marika Seppälä sanoo.

Mutta miten Vammalasta lähtöisin oleva nainen päätyi nykyiseen tehtäväänsä?

– Lukion jälkeen lähdin Lahteen opiskelemaan lehti- ja radiotyötä, koska minusta piti tulla urheilutoimittaja. Urheilu-lehden harjoittelijana urani kohokohta oli tsekkijääkiekkoilija ja jokeritähti Otakar Janeckýn haastattelu, Marika kertoo.

Urasuunnitelmat kuitenkin muuttuivat ja erinäisten vaiheiden jälkeen hän päätyi 90-luvun puolivälissä SAMKin Total Quality Management and Business Processes -koulutukseen Poriin. Valmistumisen jälkeen tie vei Nokian Matkapuhelimet -yksikköön Tampereelle ensin laatuinsinööriksi ja sen jälkeen laadunvarmistuksen tiimivastaavaksi ja softaintegraatioprojektien projektipäälliköksi yhteensä yhdeksäksi vuodeksi.

– Sitten itselle alkoi tulla olo, että työssä voisi olla muutakin kuin matkapuhelimet. SAMKin haettiin kansainvälistä harjoittelua edistävää harjoitteluinsinööriä silloiselle tekniikan ja merenkulun toimialalle ja ajattelin, että korkeakouluympäristö voisi olla kiinnostava.

– Tulin valituksi ja hyvin pian tehtävä laajeni muun muassa opetukseen. Matkan varrella minusta tuli energia- ja ympäristötekniikan tiimivastaava ja kansainvälisten asioiden koordinaattori. Seuraava askel oli sitten teknologia-osaamisalueen johtajan tehtävä, kun se paikka vapautui sisäisten muutosten myötä.

Jatkuva oppiminen on haaste ja mahdollisuus

Marika uskoo jatkuvaan oppimiseen sekä omakohtaisesti että osaamisalueensa osalta.

– SAMKiin tulon yhteydessä aloitin ylemmän AMK-tutkinnon suorittamisen sekä pedagogiset opinnot ja viimeksi suoritin kauppatieteen maisterin tutkinnon, kaikki johtamisen alalta.

– Jatkuva oppiminen on myös osaamisalueellamme tämän päivän ja tulevaisuuden haasteena: miten tarjotaan varsinkin satakuntalaisille ihmisille mahdollisuuksia päivittää osaamistaan ja tehdä tutkintoja työn ohessa. Moni miettii alan vaihtoa tai jatkokouluttautumista, mutta työpaikan takia sen pitäisi pystyä tekemään työn ohessa.

Marika Seppälän mielestä monimuotoiset verkko-opinnot ovat tulevaisuutta, vaikka kaikkia insinööriopintoja, kuten laboratoriotehtäviä, ei voi edelleenkään tehdä verkossa.

Lisää tyttöjä alalle!

– Matemaattis-luonnontieteellinen perusta ei insinööriopinnoissa muutu mihinkään, mutta tavat, miten tätä tietoa yrityksissä nykyisin käytetään, on monesti jo hyvin automatisoitua.

Tyttöjä alalle tulee edelleen liian vähän. Marikan mielestä tytöt kyllä osaavat, mutta heillä ei ole aluksi samalla tavalla alaan liittyvää itseluottamusta kuin pojilla.

– Energia- ja ympäristötekniikka kiinnostaa tyttöjä eniten tällä hetkellä. Olen ilokseni huomannut, että myös digitalisaatio, automaatio ja robotiikka ovat alkaneet kiinnostaa naisia. Tosi hyviä tekijöitä on kasvamassa satakuntalaisiin yrityksiin.

Haluan rohkaista tyttöjä uskomaan itseensä ja siihen, että he ovat tarpeeksi hyviä pärjäämään teknologia-alalla. Meillä on täällä oppimisympäristö, jossa tekemällä oppii, siitä on todisteena loistavia opiskelijatarinoita.

Teknologia-alalla opitaan projekteissa

Teknologia-osaamisalueella on henkilökuntaa noin sata ja heistä noin puolet on mukana myös hankkeissa ja projekteissa. SAMKin yli sadasta käynnissä olevasta hankkeesta yli puolet tehdään teknologiassa ja näistä kolmannes on kansainvälisiä projekteja.

– Kun henkilökunta toimii hankkeissa, annamme samalla omille opiskelijoillemme mahdollisuuden osallistua projekteihin, mitä kautta he pääsevät yritysmaailman tehtäviin ja työskentelytapoihin kiinni jo varhaisessa vaiheessa, Marika kertoo.

Teollisuuskorkeakoulu palvelee maakunnan elinkeinoja

– Opiskelun lisäksi tutkinnon loppuun suorittaminen on tärkeää. Haluaisin vedota yrityksiin, että myös he kannustaisivat työssä käyviä opiskelijoita valmistumaan. Se on tärkeää kaikille osapuolille. Roikkuva tutkinto on voimavarojen tuhlausta ja voi ikävästi tulla esteeksi tulevaisuudessa, Marika Seppälä sanoo.

SAMK on profiloitunut teollisuuskorkeakouluksi ja Satakunta on vahva robotiikkamaakunta. Marika Seppälä uskoo, että samalla kärjellä edetään jatkossakin.

– Uusiutuvan energian, energiatekniikan ja vesiteknologian alalla meillä on niin hyvää osaamista, että uskon, että ne ovat SAMKin kärkiasioita jatkossakin. Esimerkiksi rakennusten hygieniaosaamista viedään ulkomaille yhdessä yrityskumppanien kanssa.

Rakennustekniikan puolella energiatehokkuus, ilmastokysymykset ja kierrättäminen sekä kestävä kehitys ovat nyt laajasti huomion kohteina.

– Toimii yritys millä alalla tahansa, niin ilmasto ja ympäristöasiat korostuvat koko ajan. Lainsäädäntö kiristyy ja ihmisten tietoisuus kasvaa. Yritysten pitää vastata haasteisiin, jolloin energia- ja ympäristötekniikan osaajilla on kysyntää toimialasta riippumatta.

Myös konetekniikan osaaminen on tärkeää Satakunnan elinkeinoja ajatellen. Alalla on hyvä työllisyys ja se tarvitsee esimerkiksi suunnittelijoita.

–  Äskettäin saimme hyviä uutisia, kun tuli tieto Rauman telakan sota-alustilauksesta. Se tietää uusia työpaikkoja. Samoin Pori–Tampere -radan parantamiseen saatiin rahaa. Teollisuuskorkeakoulu-ajatus palvelee meitä hyvin ja meidän tulee palvella vastaavasti aluetta, Marika tiivistää.

SAMK panostaa myös monialaisuuteen ja kansainvälisyyteen

Näiden lisäksi Marika nostaa vielä esille monialaisuuden.

– On tärkeää, että teknologian osaaminen yhdistetään SAMKin muiden alojen osaamiseen. Tästä on hyvänä esimerkkinä muun muassa hyvinvointiteknologia, jossa hyödynnetään sekä tekniikan että hyvinvointialan osaamista.

Työvoimatarpeeseen vastaamisessa ei pidä unohtaa kansainvälistymistä.

– Vaikka suomenkielinen päiväopetus on edelleen toimintamme selkäranka, uusia englanninkielisiä koulutuksia tulee käynnistymään, jotta pystymme vastaamaan alueen yritysten kansainvälistymiskehitykseen. Etenkin tekoälyn ja robotiikan koulutukseen on kysyntää myös ulkomailla.