Kuukauden kuvana Viljami Nissi: Discovering Masculinity (Smells Like Blue or Orange (Not the Fruit))

Viljami Nissi: Discovering Masculinity (Smells Like Blue or Orange (Not the Fruit)), 2019, pigmenttisiirrot lakalle ja kipsille, kettinki, pureskeltu purkka, sokeroidut nuudelit, banaanilaatikot, marmori-dc-fix-kontaktimuovi, kipsi, nippusiteet, teräs, kanaverkko, rakennustarvikkeet, kuvamanipulaatiovedos kankaalle

Erehdyn aina välillä ottamaan itseni todella vakavasti – ja niin kävi jälleen tehdessäni taiteellista opinnäytetyötäni. Ymmärrettävää tietysti, olenhan valmistumisen partaalla ja on näytettävä instituutioille ja maailmalle mihin kaikkeen kykenee.

Sellaisessa hetken hairahduksessa on hyvä palauttaa itsensä maan pinnalle. Tällä kertaa se tapahtui pienimuotoisella installointikokeilulla opinnäytetyöstäni: vein työhuoneessani odottaneet valmiit osat galleriatilaan nähdäkseni, miltä lopullinen teos potentiaalisesti näyttäisi. Helpotuksekseni koko opinnäytetyöni näytti typerältä.

Muistin jälleen, mistä työskentelyssäni on kyse: keveydestä ja järjettömyydestä.

Taiteellinen opinnäytetyöni on tulosteista, banaanilaatikoista ja kipsiveistoksista muodostuva kokonaisuus, joita varjostaa seinällä kettinkien varassa roikkuva kymmenruutuinen kipsireliefisarjakuvamonumentti. Sieltä täältä roikkuu paikalleen kuivuneita nuudeleita. Kaikkea koristavat tribaalitatuoinnit. Kuvissa ja veistoksissa toistuva miehisyys on epämiellyttävää ja fanaattisen erotisoitua.

Työskentelyni yleensä alkaa sattumanvaraisesta ideasta, jota seuraa hetkellinen nerouden tunne. Sen tunteen aikaansaamana olen määrätietoisesti ryhtynyt hommiin, sen kummemmin kyseenalaistamatta mitään. Jossain vaiheessa – täysin huomaamattani – jonkinlainen harmonia on saapunut ja jokaisella elementeillä on tarkoitus, jonka ehkä vain minä näen, mutta tarkoitus kuitenkin.

Kun katsoja näkee ensimmäisen kerran teokseni, en kaipaa sitä, että hän samalla hetkellä käsittäisi kaiken, mistä teoksessa on kyse – enhän itsekään ole heti ymmärtänyt.

Kun katsoja näkee ensimmäisen kerran teokseni, en kaipaa sitä, että hän samalla hetkellä käsittäisi kaiken, mistä teoksessa on kyse – enhän itsekään ole heti ymmärtänyt. Ehkä se oikea tapa ymmärtää teos on, ettei siinä välttämättä ole kovin paljon ymmärrettävää. Tai tietysti on, jos vaan jaksaa ja haluaa niitä löytää. Mitään pakkoa siihen ei ole.

Viljami Nissi (s. 1994 @Kannus) opiskelee neljättä ja viimeistä vuotta SAMK, Kuvataide Kankaanpäässä performanssitaidetta ja valmistuu kesällä 2019 kuvataiteilijaksi. Nissi työskentelee monipuolisesti veiston, installaation, videon, kuvamanipulaatioiden ja performanssin parissa.

Taiteellinen opinnäytetyö on kokonaisuudessaan nähtävissä Taidekeskus Mältinrannassa 18.5.–4.6.2019 finalFINALversion1.jpg -opinnäytetyönäyttelyssä.

yhteystiedot:
viljami.nissi@hotmail.com
instagram @viljami_nissi

SAMK TWITTERISSÄ