KOLUMNI: Kansainvälisyys on arkea – sitä ei tarvitse pohdiskella
Miksi olen joka vuosi motivoitunut järjestämään opettamani opintojakson tällä tavalla? Lehtori Daniela Tanhua kertoo kolumnissaan opintojaksoista, jotka ovat monipuolisesti kansainvälisiä, ja joilla opiskelee sekä insinööri- että tradenomiopiskelijoita.
Daniela Tanhua
Maaliskuinen keskiviikko Rauman-kampuksella Satamakadun toisessa kerroksessa: Suurluokassa on 60 opiskelijaa ratkaisemassa tuotantoon, jakeluun ja hankintaan liittyvää peliä. Puolet ovat Ranskan yhteistyökorkeakoulusta Vesoulista ja puolet SAMKin opiskelijoita – sekä logistiikan insinööriopiskelijoita että International Business -tradenomiopiskelijoita.
Jossain ryhmässä kaikki saattavat olla eri maiden kansalaisia: luokassa on 13 eri kansallisuutta. Opiskelijat vahvistavat neljän päivän aikana vieraskielisiä viestintätaitoja, harjoittavat ongelmanratkaisua ryhmässä ja kohtaavat stressiä, mutta kokevat myös iloa, riemua ja menestystä – ja tämä kaikki tuo heille kaksi opintopistettä Logistics Strategy tai International Transport -kurssista.
Se, että toiminta on aidosti kansainvälistä, lämmittää omaa sydäntäni kovasti. Nykyään kansainvälisyys on myös yksi rahoituslähteistämme. Kansainvälisyys on arkea, tavanomainen osa opetusta – ja tuottaa opintopisteitä ammattiaineista.
Tämä esimerkki on vain yksi tapa sisällyttää opintojaksoon kansainvälistä toimintaa, jonka voi mitata ja tilastoida. Vuodesta 2008 jokainen raumalainen International Business -opiskelija on suorittanut tilaus- ja toimitusketjun moduulissa (Supply Chain Management) yritysprojektin, jossa yhdessä saksalaisten ja yhdysvaltalaisten opiskelijoiden kanssa ratkaistaan logistiikkaan liittyvää toimeksiantoa. Pääosin on ratkaistu suomalaisten yritysten ongelmia, mutta myös saksalaisten. Opiskelijat työskentelevät aloitustapahtuman jälkeen – joka järjestetään vuorotellen Raumalla ja Saksassa – virtuaalitiimeissä.
Haastetta riittää: kielimuurit, aikaerot ja tietysti eri kulttuurien tuomat vivahteet.
Haastetta riittää: kielimuurit, aikaerot ja tietysti eri kulttuurien tuomat vivahteet. Silti tämä konsepti on viime vuosina toteutettu myös kansainvälisen kaupan koulutusohjelman markkinointiviestinnän kurssilla ja logistiikan jakelusuunnittelun kurssilla.
Miksi olen joka vuosi motivoitunut järjestämään opettamani opintojakson tällä tavalla? Koska joka kerta saan jonkin onnellisen opiskelijapalautteen, jonkin onnistuneen yritysratkaisun tai partnerikoulusta mukaan jonkun uuden kollegan – se tuottaa opetuksessa suurta mielihyvää.
Daniela Tanhua
Kirjoittaja on kansainvälisen liiketoiminnan lehtori, joka työskentelee Logistiikan ja meriteknologian osaamisalueella Raumalla.
SAMK TWITTERISSÄ
Lue lisää
Lue lisää
Sairaanhoitajan koulutus avasi ovet työelämään ja loi hyvän pohjan jatkokoulutukselle
Jonna Yli-Anttila työllistyi heti harjoittelun päätteeksi Satasairaalan päivystykseen sairaanhoitajan tehtäviin. Siellä vierähti lähes kymmenen vuotta, jonka jälkeen hän päätti jatkokouluttautua ensihoitajaksi. Nykyisin hän työskentelee ambulanssissa hoitotason ensihoitajana.
Työelämäauditoinnit tuovat yritykset ja koulutuksen saman pöydän ääreen Satakunnassa
Satakunnassa on käynnistetty uusi toimintamalli, jolla vahvistetaan koulutuksen ja työelämän yhteistyötä. SAMK sekä Rauman ja Satakunnan kauppakamarit ovat toteuttaneet alueen ensimmäiset työelämäauditoinnit, joissa yritysten edustajat arvioivat ja kehittävät korkeakoulun työelämäyhteyksiä.
Kiekkokaukaloista koulunpenkille – aina NHL:ssä asti meritoitunut Ässien ex-kapteeni Jesse Joensuu nauttii tradenomiopinnoista SAMKissa
Entinen huippujääkiekkoilija Jesse Joensuu opiskelee ensimmäistä vuotta tradenomiopintoja SAMKissa. Hän kuvaa uran jälkeistä uutta elämänvaihetta ihannetilanteeksi.