Kielisuihkuja ja yhteissimulaatioita – suomen kielen ja kulttuurin tuntemusta kansainvälisille opiskelijoille

Sairaanhoitajaopiskelijoille on järjestetty osana opintojaksoa esimerkiksi kielisuihku, jossa avattiin hoitotyön ammattisanastoa ja käytänteitä suomeksi. Tarkoitus on ollut sujuvoittaa opiskelijoiden opintoja ja auttaa työelämään siirtymisessä.

– Voimme jatkossa nivoa hyviä käytäntöjä osaksi opintojaksoja, suomen kielen ja viestinnän lehtorina toimiva Marja Tomberg kertoo.

– Olemme käyneet luennoilla läpi sitä, mitä alalla työelämässä tarvitaan, esimerkiksi potilaan tulohaastattelua, esitietolomakkeen täyttämistä, potilaan hoidon tarpeen arviointia sekä potilasohjausta ja toimenpiteistä kertomista. Kaikki tämä tietenkin suomen kielellä.

– Opiskelijat olivat tästä kaikesta aluksi vähän kauhuissaan. He pelkäsivät, että suomen kielellä selviäminen on heille liian vaikeaa. He ovat kuitenkin olleet todella motivoituneita ja kaikki on sujunut hyvin, Marja Tomberg selvittää.

Käytännöt osaksi opintojaksoja

Osa kansainvälisistä opiskelijoista on päässyt mukaan hankkeen toimintaan heti opintojen alusta alkaen. Esimerkiksi viime syksynä aloittaneet kansainväliset opiskelijat ovat harjoitelleet paitsi suomen kieltä myös integroitumista satakuntalaiseen kulttuuriin. Tässä on mukana Satakunnan Monikulttuuriyhdistys.

Suomenkieliset ja englanninkieliset hoitotyön ryhmät ovat kokeilleet myös yhteissimulaatioita. Simulaatiossa on harjoiteltu esimerkiksi verenpaineen mittausta. Tarjolla opintojen loppuvaiheessa on työnhakupaja suomeksi.

– Valtakunnallisesti on myös havaittu tarvetta tukea kansainvälisiä opiskelijoita suomen kielen oppimisessa. Kehitystyö on lähtenyt tästä tarpeesta, kertoo hoitotyön lehtori Maarit Harjanne.

Oma motivaatio ratkaisee

Hankkeen edetessä aiotaan kehittää työelämän harjoittelujaksoja esimerkiksi suunnittelemalla monikielinen ja -alainen harjoittelumalli.

– Harjoittelumallissa lisätään harjoittelun ohjaajien kulttuurintuntemusta ja käydään selkosuomen merkitystä ohjaamisessa läpi. Nopeasti Porin murteella puhuttua kieltä voi olla vaikea ymmärtää, Maarit Harjanne naurahtaa.

Seuraavaksi kehitetään toimintaa, jossa opiskelijat pääsisivät kohti B2-tasoa. Tästä olisi hyötyä erityisesti niille opiskelijoille, joilla on jo kohtuullisen hyvä suomen kielen taito.

Physiotherapy-koulutuksesta on valmistunut osaajia työmarkkinoille jo pitkään, Nursing-koulutuksesta ensimmäiset opiskelijat ovat valmistumassa pian.

Mikä ratkaisee kansainvälisen opiskelijan pärjäämisen suomalaisilla työmarkkinoilla?

– Ratkaisevaa on oma motivaatio, Harjanne ja Tomberg tietävät.

Opin portailta työelämään Satakunnassa

Hanke tukee maahanmuuttaja- ja romanitaustaisten sekä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden opintoja ja siirtymää työelämään. Hankkeella vahvistetaan myös työelämän edustajien monikulttuurisuus- ja ohjausosaamista. Se tarjoaa työelämälle monikulttuurisuus- ja kielitietoisuuskoulutuksia, valmennuksia sekä verkostotyötä ja auttaa osaajia ja työpaikkoja löytämään toisensa.

Hankkeessa ovat mukana SAMKsta myös fysioterapian lehtorit Sari Lintukorpi ja Mari Törne sekä hoitotyön lehtori Hanna Rautava-Nurmi.