Kansainväliset Sanna ja Johanna: Saat maailmalta rohkeutta, itsevarmuutta ja uusia kokemuksia

Käytännössä kenttä on laaja. Pelkästään liikkuvuuksiin liittyy monenlaista kohdekorkeakoulujen opetustarjonnan selvittämisestä saapuvien vaihto-opiskelijoiden sosiaalisen ohjelman kokoamiseen.

Samalla pitää miettiä, miten opiskelijoita saadaan ulkomailta tulemaan juuri SAMKiin ja samkilaiset puolestaan hakemaan uutta osaamista ja kokemuksia ulkomailta. SAMKilla on noin 160 sopimusta eurooppalaisten korkeakoulujen kanssa, Euroopan ulkopuolella partnereita on kolmisenkymmentä.

Sanna on 2000-luvulla aloittaneena jo vanha kv-kettu, Johanna aloitti kv-asioissa vuosi sitten työskenneltyään aiemmin rehtorin sihteerinä sekä jatkuvan oppimisen palveluissa koulutussuunnittelijana.

Kahden kansainvälisten asioiden koordinaattorin toimenkuvat ovat erilaiset. Johanna hoitaa pääasiassa koulutusvientiin liittyviä asioita, kesä- ja talvikoulujen sekä delegaatioiden ohjelmien organisointia, hinnoittelua sekä koulutusagenttiyhteyksiä. Myös henkilökunta- ja opettajavaihtojen käytännön asiat ovat Johannan tontilla.

Yhtäkkiä löydät itsesi ostamasta täkkejä ja tyynyjä tai hoitamassa päiväkotipaikkaa vierailevan opettajan lapselle.

Sannalla on hoidossa muun muassa Erasmus+ -liikkuvuusohjelman hallinnointi hakemuksineen ja raportointeineen, EU:n ulkopuolelle lähtevien opiskelijoiden neuvonta ja hakujen hoitaminen sekä apurahojen maksaminen kaikille SAMKista vaihtoon lähteville opiskelijoille. Näillä naisilla on toki muutakin tehtävää:

– Yhtäkkiä löydät itsesi ostamasta täkkejä ja tyynyjä tai hoitamassa päiväkotipaikkaa vierailevan opettajan lapselle, Sanna sanoo.
– Tai vaihdetaan junalippuja, kun vieraileva ryhmä yhtäkkiä huomaa, että haluaakin lisätä päivän ohjelmaansa pari uutta kohdetta SAMKissa, Johanna jatkaa.

Parivaljakon mielestä antoisinta on kuitenkin juuri se, että tehtävät vaihtelevat ja saa tavata monenlaisia ja monien kansallisuuksien ihmisiä – ja erikseen mainiten: Nuorten kanssa on kiva tehdä töitä. Myös englanti päivittäisenä työkielenä on työn tuoma bonus.

He arvelevat, etteivät viihtyisi töissä, jossa voisi aina sanoa, että sain päivän työt tehtyä.
– Välillä tulee yllättäviä ja hektisiä tilanteita niin, että on jätettävä senhetkinen homma ja päivä menee toisin kuin olit suunnitellut, Sanna kuvailee.
– Kaaoksen sietäminen hermojaan menettämättä on mottomme, Johanna summaa.

Mitään olennaista ei silti jää tekemättä. ”Priorisointi”-sana mainitaan haastattelussa muutamaan otteeseen. Esitetäänpä kansainvälisille vielä pari tiukkaa kysymystä:

Mitkä ovat kansainvälisyyspalveluiden useimmin kysytyt kysymykset (UKK)?

Ne, jotka ovat jo lähdössä, kysyvät ihan eri kysymyksiä kuin ne, jotka epäröivät tai eivät ole vielä edes hakeneet. Lähtijät kysyvät, onko vaikeaa päästä tiettyyn kohteeseen tai lukukausien kestosta. Harva kyselee esimerkiksi apurahasta. SAMKiin tulevat kysyvät tietysti, mitä meillä voi opiskella englanniksi. Muut sitten voivat kysyä vaikkapa miksi vaihtoon pitäisi lähteä. Henkilökunta- tai opettajavaihtoon lähtevät ovat melko oma-aloitteisia.

Ulkomaiset korkeakoulut ovat kiinnostuneita siitä, mitä tutkintoja meillä voi opiskella englanniksi ja mitkä ovat pääsyvaatimukset.

Miksi opiskeluaikana kannattaa lähteä vaihtoon?

Vaihtoon lähtö on tehty niin helpoksi, että jos et nyt käytä tilaisuutta, niin milloin sen teet? Hyvin suunniteltu vaihto ei pidennä kokonaisopiskeluaikaa. Vaihdon näkyminen CV:ssä on edelleen keino erottautua työnhaussa.

Liikkuvuus on laskussa valtakunnallisesti. Kaukokohteisiin on enemmän kiinnostusta kuin Eurooppaan, mutta niihinkin selvästi vähemmän kuin muutama vuosi sitten. Opiskelijat ajattelevat ehkä nykyisin usein, että Eurooppa on nähty – vaikka ei se ihan niin ole, turistina matkailu on kuitenkin erilaista.

Miksi SAMKiin kannattaa tulla vaihtoon?

Jos on jo kaikista maailman maista valinnut Suomen, niin täällä on lukuisia maalaiskaupungin etuja: luonto lähellä, mutta myös kaupungin palvelut, ja eläminen Satakunnassa on isoja kaupunkeja halvempaa.

Toisinaan meillä vaihdossa ollut opiskelija hakeutuu SAMKiin myös tutkinto-opiskelijaksi – se kertoo, että hän on ollut tyytyväinen sekä Suomeen että SAMKiin. Tutkintopaikkojen määrää ollaan nostamassa, joten tutkinto-opiskelijoita pyritään saamaan myös ulkomailta. Moni hakeutuu meille tutkinto-opiskelijaksi ihan senkin takia, että SAMKista pääsee hyvin vaihtoon. Tätä käytetään tärppinä koulutusviennissäkin.

Mikä on paras kiitos mitä olette saaneet?

Sanna: Opiskelijoiden maailmalle lähettämisestä on tullut monia hienoja kokemuksia, ja moni kiittelee avusta hakuprosessin suhteen. Muistan yhden insinööriopiskelijan, joka Japaniin lähtiessään oli melko peloissaan. Takaisin palatessaan hän sanoi, että vaihdossa oli yksi vika: Se oli liian lyhyt. Kaikki vastaavat kommentit vaihdon jälkeen kertovat, että opiskelija on ns. poistunut mukavuusalueelta, mutta ei ainoastaan pärjännyt, vaan oppinut itsestään ja maailmasta paljon uutta.

Johanna: Vierailevien delegaatioiden yhteyshenkilöiltä tulee kiitosta, kun on hoitanut heidän asioitaan, ja ratkaissut ryhmän käytännön ongelmia.

Kuinka usein itse matkustatte?

Kotimaassa ehkä kerran kuussa, ulkomaille parisen kertaa vuodessa.

Sanokaa nyt vielä kenelle kansainvälisyysasiat teidän mielestänne kuuluvat?

Kaikkiin töihin SAMKissa kuuluu kansainvälisyyttä. Se, että saadaan liikkuvuusluvut nousuun ja lisää kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita, leikkaa läpi monien tehtävien.

SAMKin kansainvälisyyspalveluissa työskentelevät lisäksi Ari-Pekka Kainu kansainvälisten asioiden päällikkönä, Saija Arslan ja Riitta Rissanen kansainvälisten asioiden sihteereinä sekä Tuomas Elonen opiskelijapalvelusihteerinä.

SAMK TWITTERISSÄ