Ihminen ja terveys ovat Merja Ahosen työn punainen lanka

Merja Ahosen sydäntä lähinnä ovat ihminen ja terveys. Näkökulma niihin on mikrobeista kiinnostuneen luonnontieteilijän. Ahonen palkittiin alkusyksystä SAMKin vuoden hanketoimijana.

21.10.2019 | Teksti: Aino Pelto-Huikko | Kuva: Anne Sankari

Merja Ahonen kahden pehmoelainmikrobin kanssa SAMKin Porin-kampuksen Atiumilla.

Merja Ahonen viihtyy pöpöjen kanssa tutkimusmielessä – kunhan ne eivät riehaannu. Etualalla tuhat kertaa suurennettu havainnemalli Staphylococcus aureus -bakteerista (vasemmalla) ja metisilliinille resistentistä Staphylococcus aureus -bakteerista (MRSA, oikealla).

 

–  Perusteluita kuunnellessa tuli fiilis, että tämä on ”elämäntyöpalkinto”, erikoistutkija Ahonen nauraa.

Jos oikein laajasti kuvailee, Ahosen työnkuvaan ovat kuuluneet viime vuosina sisä- ja ulkoympäristö: puhtaus ja vesi, vähän tarkemmin sanottuna sisätilan hygienia, talousvesi ja ympäristön suojelu. Aiheita on tutkittu ja niistä on viestitty monissa hankkeissa. Lisäksi Ahonen opettaa muun muassa mikrobiologiaa ja raakaveden puhdistusta.

Sisätilojen hygieniaa

Tuntimääräisesti Ahosen työajasta suurin osa kuluu nyt sisätilan hygienian parissa. Aihetta on tutkittu ja yritysten liiketoimintaa kehitetty SAMKissa vuodesta 2012. HYGTECH-hankkeesta matka on jatkunut vaihe vaiheelta siihen, että nyt tehdään IHMEC-hankkeessa työtä Saudi-Arabiassa.

– On saatu yritykset vakuutettua siitä, että voimme osaamisellamme ja kontakteillamme auttaa heitä.

Ahonen kertoo, että osa yrityksistä on ollut mukana jo ensimmäisestä hankkeesta alkaen. Hankkeiden ohella syntynyt suomalaisten yritysten HygTech Alliance osoittaa, että kiinnostus aiheeseen on tutkimuspiirejä laajempaa. Jotkin yrityksistä olivat tehneet vastaavaa työtä tahoillaan jo aiemmin.

Itämeren puhtautta

Ahosen työnkuva on laajentunut kattamaan myös ulkoympäristöä. Ahonen koordinoi Itämeren rannikkomaiden Waterchain-hanketta, jossa tehtiin töitä Itämeren puhtauden puolesta. Työkalupakki on julkaistu viidellä kielellä.
– Kun rahoittaja on kiittänyt, niin voi itsekin olla tyytyväinen.

Itämeri-projektin urakka oli iso sikälikin, että mukana oli yhdeksän organisaatiota ja noin 40 ihmistä neljästä maasta. Nyt meneillään olevassa CANEMURE-hankkeessa työ ympäristön suojelemiseksi jatkuu.
–  On kiva tehdä työtä, jolla on laajempikin merkitys. Oman työn merkittävyys toki välillä mietityttää, mutta iso virtakin lähtee liikkeelle pienistä puroista. Pienillä teoillakin on siis merkitystä.

Mitä se hanketyö sitten on?

– Ensin hankkeesta pitää olla idea. Tai oikeastaan tarve, sillä harvoin voidaan lähteä tutkimaan jotain vain siksi, että ”tää olisi minusta kivaa”.

Sitten mietitään aiheelle sopivaa rahoittajaa ja kumppaneita Suomesta tai ulkomailta. Kumppanit ovat tapauskohtaisesti tutkimusorganisaatioita, yrityksiä, etujärjestöjä ja muita organisaatioita. Hakemusta työstetään yhdessä, ja jos rahoitus myönnetään, aletaan työskennellä tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteistyö on paljon sähköpostien vaihtoa ja kokouksia, yksin taas luetaan, testataan ja selvitellään, millä keinoilla tutkimusongelmat ja hankkeen tavoitteet saadaan ratkaistua. Yhdessä tulos jalostetaan lopulliseen muotoon.  Ahonen korostaa, että yhteistyö ei ole aina helppoa eikä yksinkertaista – eikä se aina onnistu.

– Kommunikaatio on tärkeää yhteisten tavoitteiden kirkastamiseksi ja motivaation ylläpitämiseksi, Ahonen sanoo.

Hanketyötä ei tehdä tutkijankammiossa, vaan vuorovaikutuksessa. Luonnontieteilijäkin tarvitsee kumppaneita, ja hänen tarvitsee välittää viestiä eteenpäin, esimerkiksi koululaisille tai muille sidosryhmille.

Merja Ahosen tausta on lääketieteellisessä biokemiassa. Väitöskirja käsitteli D-vitamiinin roolia syöpäsairauksien synnyssä ja etenemisessä. SAMKilainen hänestä tuli Vesi-Instituutti WANDERin yhdistyessä SAMKiin vuonna 2013.

–  Minun on helppo nähdä itseni näissä töissä. Kaikkiin on linkittyneenä ihmisen terveys.

Lisää aiheesta

| Automaatio ja teollisuus

Santeri ja Pepper ovat tehneet robotiikkaa tutuksi tuhansille

– Meillä on tässä tällainen laite, keksi sille käyttöä, oli ensimmäinen työtehtäväni SAMKin harjoittelijana, Santeri Saari muistelee. Tämän jälkeen keksimistä on riittänyt ja harjoittelu vaihtunut kokopäiväiseksi projektitutkijan tehtäväksi. Tänä syksynä hänet palkittiin vuoden hanketoimijana.
CB Waterchain - Itameren puhtaus kuvakaappaus
| Vesi

Puhtaampi Itämeri arjen valinnoilla – ota käyttöösi Waterchainin työkalupakki

Miten voidaan vähentää ravinteiden ja haitallisten aineiden päätymistä Itämereen? Waterchain-työkalupakki on toteutettu kansainvälisenä yhteistyönä ja sitä voi käyttää suomeksi, ruotsiksi, viroksi, latviaksi ja englanniksi.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA

Syksyn 2021 korkeakoulujen yhteishakuun jätettiin valtakunnallisesti yhteensä noin 34 400 hakemusta. Kaikkien haussa olleiden AMK-tutkintojen keskuudesta yhdeksänneksi suosituin oli SAMKin Liiketalouden verkkototeutus. @yleuutiset #katsetulevaisuuteen
https://yle.fi/uutiset/3-12102237

SAMKiin oli syksyn hauissa yhteensä 3033 hakijaa. Valtakunnallisessakin vertailussa huippusuosituksi nousi Liiketalouden verkkototeutus, johon oli yli tuhat hakijaa. #yhteishaku #katsetulevaisuuteen
https://www.samk.fi/uutiset/syksyn-haut-paattyivat-liiketalouden-verkkototeutus-edelleen-huippusuosittu/

Kuvataiteen opiskelijat ovat luoneet taideteoksia, jotka johdattelevat katsojansa seikkailulle tulevien mestareiden mielenmaisemaan. Näyttely on avoinna SAMK Taidekoulun kampuksen galleriassa lokakuun alkupuolelle asti. #katsetulevaisuuteen #kuvataide
https://www.samk.fi/uutiset/kahden-kerroksen-vakea-taidekoulun-sadonkorjuu/

Huittisista Urjalaan johtava Taikayöntie on yksi maamme virallisista matkailuteistä. Reitti halutaan uuteen kukoistukseen. SAMKin vetämä ideointitilaisuus pidetään Punkalaitumen kunnantalossa torstaina 30.9. @kokemaenjoki #samk #katsetulevaisuuteen
https://www.kokemaenjokilaakso.fi/2021/09/14/taikayontie-uuteen-kukoistukseen-ja-matkailukartalle/

Uunituoreessa videossa esitellään, miten elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä on arvioitu KOHISTEN kohti hiilineutraalia rakentamista Satakunnassa -hankkeen pilottikohteissa. #hiilijalanjälki #hiilikädenjälki #katsetulevaisuuteen #kestävästiamk
https://youtu.be/nNZTPqrNjeA