Etsi

Hauki muuttui inhokkikalasta lasten suosikiksi Blue Care -projektissa – vesistöjen hyödyntäminen hyvinvointiin ja palveluihin lisääntymässä

Vesistömme ovat tärkeä ja osin vielä hyödyntämätön luonnonvaramme. Vesistöjen ja rannikon virkistyskäyttö on merkityksellistä maaseudun palveluiden ja liiketoiminnan näkökulmasta.

18.3.2019 | Teksti: Maarika Iijolainen | Kuva: Maarika Iijolainen

Lähtökuva

Hyvinvointia ja palveluja luonnonvesistä -seminaarissa käsiteltiin aihetta useasta eri näkökulmasta: vesistöt oppimisympäristönä, hyvinvointia tuottavana ympäristönä sekä erilaisia palveluita mahdollistavana ympäristönä.

Vesistöt oppimisympäristönä

Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tutkija Pia Smeds kertoi oppimisympäristön merkityksestä heidän projektissaan, jossa koululaiset vietiin kalastajien luo oppimaan asioita kalastuksesta ja kalasta.

LUKEn tutkija Pia Smeds kertoi, että Vaasassa Blue Carea on hyödynnetty paitsi lasten kanssa myös syrjäytymisvaarassa olevien nuorten miesten kanssa.

LUKEn tutkija Pia Smeds kertoi, että Vaasassa Blue Carea on hyödynnetty paitsi lasten kanssa myös syrjäytymisvaarassa olevien nuorten miesten kanssa.

Kalastusyrittäjät olivat innoissaan projektista ja kertoivat lapsille, mitä kalastus on. Lapset tutustuivat eri kalalajeihin, moni heistä ei ollut nähnyt juuri kalastettuja kaloja koskaan. Lapset pitivät kaloja kädessään ja tutkiskelivat niitä.

Lapset myös valmistivat ammattikokin kanssa kalapuikkoja haukifileistä.

– Ennen projektia hauki oli lasten inhokkikala, mutta kokkailun jälkeen se ei enää ollutkaan inhokki, sanoi Smeds.

Nykykoululla on suuri merkitys lasten suhteen luomisessa luontoon. Oma konkreettinen kokeminen luo pohjaa luontosuhteen rakentamiselle.

Miten kuljettaa asiakkaita vesillä

Yrittäjä Markku Saiha kertoi säädöksistä, jotka liittyvät asiakkaiden kuljettamiseen vesillä. Asiaan liittyvä lainsäädäntö on muuttumassa. Aihepiiri on laaja, uusi lakiesitys on 120 sivua pitkä.

Yrittäjä Markku Saihan mukaan asiakkaiden kuljettamiseen vesillä liittyy useita eri säädöksiä.

Yrittäjä Markku Saihan mukaan asiakkaiden kuljettamiseen vesillä liittyy useita eri säädöksiä.

Tällä hetkellä suomalaiset säädökset koskevat aluksia, jota ovat alle 24 metriä pitkiä ja joilla kuljetetaan alle 12 matkustajaa. Jos kuljettaa veneellä asiakkaita, vene täytyy katsastaa kyseiseen käyttöön. Asiakkaiden kuljettamiseen vaaditaan vene, joka on CE-sertifioitu eli tyyppihyväksytty. Tyyppihyväksyntä liittyy vesistötyyppiin: toimiiko alus joella, saaristossa tai avomerellä. Veneen koko ja liikennealue ohjaa myös veneen varustusta, millaisia pelastusvälineitä pitää olla.

Vuokraveneen kuljettajalla on oltava riittävä kokemus vuokraveneen kuljettamisesta.

– Riittäviä taitoja ei ole yksiselitteisesti kirjattu, mutta käytäntö on se, että rannikkolaivurikurssi on yksi tapa osoittaa riittävä pätevyys vuokraveneen kuljetustoimintaan. Kaupallisen merenkulun laivurikirjat käyvät myös ja kalastusaluksen laivurikirjat 1 ja 2 korvaavat myös nämä muut kurssit.

 

Mikään ei automaattisesti tuota kuitenkaan riittävää tasoa, vaan Trafin virkamiehet määrittelevät, myönnetäänkö hakijalle lupa. Trafi järjestää eri paikkakunnilla tenttejä, joihin voi ilmoittautua. Tentti ja lupakirja ovat maksullisia.

– Kun lähdetään kalastamaan asiakkaiden kanssa, se vaatii luvan toimia kalastusoppaana, näitä lupia hallinnoi ELY, kertoi Saiha. Jos virvelöidään, pitää olla turvallisuusasiakirja eli toimenpidesuunnitelma siitä, kuka vastaa pelastusvälineistä jne.

Kalastus vaatii vesialueen omistajan luvan. Lupa tulee hakea etukäteen. Kaikilla osallistujilla on myös oltava kalastuksenhoitomaksu suoritettuna. Jos matkalla saadaan kalaa ja se valmistetaan reissulla ruuaksi, pitää olla hygieniapassi.

– Jos taas myy kalaa, tulee ilmoittautua elinkeinokalastajaksi ELYyn ja silloin vene tulee katsastaa kalastusalukseksi, ohjeisti Saiha.

Äänet ja hiljaisuus on hyvä pitää mielessä myös tuotteistamisessa.

Hyvinvointia luonnonvesistä

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katriina Soini valotti ihmisen ja veden suhdetta.

– Ihminen ja vesi ovat erottamattomia, koska meistä ihmisistä on 2/3 vettä ja me tarvitsemme joka päivä vettä voidaksemme hyvin.

80% ihmisistä elää noin alle 100 km etäisyydellä vesistöstä ja vesistöt ovat osa ihmisten elämää.  Tutkimusten mukaan vesiympäristö vaikuttaa myönteisesti ihmisten onnellisuuteen ja hyvinvointiin.

LUKEn erikoistutkija Katriina Soinin mukaan vesistöjemme puhtauden eteen tulee tehdä töitä.

LUKEn erikoistutkija Katriina Soinin mukaan vesistöjemme puhtauden eteen tulee tehdä töitä.

– Vesien äänet ovat meille merkityksellisiä. Suomen kielessä on paljon sanoja, jotka kuvaavat veden ääntä, toteaa Soini.

Äänet ja hiljaisuus on hyvä pitää mielessä myös tuotteistamisessa. Vesi on erityisryhmille monesti hyvä ympäristö, se auttaa esimerkiksi kuntoutuksessa ja painonhallinnassa.  Ihon kautta aistitaan veden lämpöä ja muita ominaisuuksia.

– Vesiin liittyvät tuoksut ja maut voivat olla elämyksiä, kuten meren tuoksu ja lähteestä juominen, sanoo Soini.

Sinisen hyvinvoinnin rinnalla voidaan puhua myös valkoisesta hyvinvoinnista. Jää ja lumi ovat vielä pitkälti käyttämätöntä potentiaalia.

– Lumiset maisemat, jäiden äänet, jään sulaminen ja aistikokemukset kuten hangella kävely luovat ihmisille hyvinvointia tuottavaa ympäristöä, mainitsee Soini.

Soini korosti sitä, että veden puhtaus on kaiken matkailutoiminnan perusta. Vesien kunnon eteen on tehtävä töitä.

Info:

  • Hyvinvointia ja palveluita luonnonvesistä -seminaari järjestettiin Yyterissä 8.3.2019.
  • Seminaari oli kahden SAMKin hankkeen, BlueSata-hankkeen ja Kestävän merellisen matkailun koulutuskokeilu -hankkeen yhteinen loppuseminaari.
  • Hankkeiden rahoitus: Satakunnan ELY-keskus/Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Satakuntaliitto.

Lisää aiheesta

Kokemäenjoen ainutlaatuisuuden esiin tuominen alueen kaupunkien, kuntien ja yritysten markkinoinnissa tukisi Kokemäenjoen vesistöön liittyvän palvelutarjonnan kehittämistä.
| Matkailu

Matkailun mahdollisuudet: Mitä kuuluu Kokemäenjoelle?

Kokemäenjoen vesistöalue on yksi maamme suurimmista vesistöalueista. Kokemäenjoen äärellä – Näkökulmia joen tulevaisuuteen -seminaarissa 21.11.2018 pohdittiin, miten vesistöalueen kestävää käyttöä tulisi kehittää seuraavien vuosikymmenien aikana.
Kalamajat ovat edelleen etenkin Porin ja Luvian saaristossa keskeinen osa maisemaa, vaikka kalamajojen käyttö onkin muuttunut, kun ne eivät enää ole kalastajille välttämättömiä. (Kuva: Minna Uusiniitty-Kivimäki)
| Matkailu

Kalamajoja, tyrniä ja rakkolevää – Satakunnan rannikon elementit tarinallistamisessa

Nykypäivän matkailuasiakas haluaa hemmottelua, hyvinvointia, yksilöllisiä palveluja ja luksusta mutta myös vastuullisia kulutusvalintoja, vapaaehtoistoimintaa ja hyväntekeväisyyttä. Asiakkaat toivovat yhä enemmän elämyksellisiä majoituksia, paikallisia elämyksiä, kokemuksia ja oppimista, jopa hulluttelua. Laadun merkitys korostuu koko ajan enemmän. Asiakkaat haluavat myös matkustaa ja majoittua vastuullisesti.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA

  • RT @Arene_ry Arene vieraili Kiinassa NAEA:n järjestämässä AMK-rehtoreiden foorumissa. Kiina hakee Suomesta esimerkkiä ammattikor… https://t.co/VWbaEBUJIt
  • RT @Arene_ry ”Hallitus piti lupauksensa ja koulutuksen kunnianpalautus toteutui. Ammattikorkeakoulut ovat tyytyväisiä hallitukse… https://t.co/2YjRvp5Dpe
  • RT @RoboAI2 Muista ilmoittautua 4.10. Porin kampuksella järjestettävään NEXT2019 Robotiikka- ja hitsausseminaariin. Tilaisuus o… https://t.co/jttJK0I4FR