SAMK tekee laajaa esteettömyys- ja saavutettavuustyötä
SAMKissa on jo vuosia tehty esteettömyys- ja saavutettavuustyötä. Ensimmäiset aiheeseen liittyvät hankkeet käynnistyivät jo vuonna 2008.
Kati Karinharju selvitti väitöstutkimuksessaan pyörätuolia käyttävien henkilöiden fyysisen aktiivisuuden mittaamista ja edistämistä. Kuvassa pyörätuolin kanssa Stacey Jackson.
SAMKissa on tehty esteettömyys- ja saavutettavuustyötä monenlaisissa hankkeissa. Työn taustalla on kulkenut koko ajan jatkumo.
– Lähdimme liikkeelle Kaikkien Yyteri- ja Kaikkien koti -hankkeista. Rakensimme Design for all -periaatteen pohjalta toimintamallin, jossa ympäristön, aktiviteettien, tapahtumien ja tuotteiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta edistettiin yhdessä loppukäyttäjien ja palveluntuottajien kanssa. Olemme monistaneet ja jalkauttaneet toimintamallia sitten myös muualle ja se on käytössä yhä edelleen, kertoo Esteettömyys ja saavutettavuus -kehittämisryhmän vetäjä, lehtori Kati Karinharju.
Kansainvälisestikin palkittu Kaikkien Yyteri -hanke kehitti luonto-, liikunta- ja virkistyspalveluja Porin Yyterin alueella. Kaikkien koti on tälläkin hetkellä SAMKin Porin kampuksella. Se toimii nykyään nimellä Kokeilimo ja simuloi esteetöntä kotia. Kokeilimoon voi tutustua virtuaalisesti tai paikan päällä.
– Kokeilimossa kuka tahansa, ammattilaisesta loppukäyttäjään, pääsee tutustumaan esteettömän asumisen ratkaisuihin. Esiteltävänä on markkinoilla olevia tuotteita, kuten lääkeannostelija ja -muistuttaja sekä liesivahti ja -hälytin, vain pari mainitakseni. Nämä edistävät turvallisuutta sekä tukevat muistia ja itsenäistä toimimista kotona, Karinharju selvittää.
Uudenlaista kulttuuria kehittämässä
Esteettömyys ja saavutettavuus lähtevät siitä, että me kaikki olemme erilaisia.
– Voisi sanoa niin, että ympäristö, joka on täysin tyhjä, on esteetön. Kun lähdemme rakentamaan yhteiskuntaa, oli se palvelu, järjestelmä tai mikä tahansa, meidän tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa käyttäjien moninaisuus ja erilaisuus, Karinharju sanoo.
SAMK on ollut merkittävässä roolissa muun muassa Suomen liikuntapaikkojen esteettömyyttä edistävässä työssä.
– Ennen liikuntapaikkoja rakennettiin rakennusmääräysten mukaan. Määräyksissä on säädetty esimerkiksi kynnyksen korkeus tai luiskan kaltevuus. Määräysten noudattaminen ei kuitenkaan ole vielä tae kohteen käytettävyydestä. Olemme olleet mukana kehittämässä kulttuuria sellaiseksi, että jo suunnitteluvaiheessa liikuntapaikoista rakennetaan mahdollisimman toimivia ja esteettömiä, Karinharju kertoo.
Hänen mukaansa on takaperoista ajatella, että esteettömyysasioissa asioita suunnitellaan jollekin tietylle kohderyhmälle, kuten vaikka pyörätuolia käyttäville tai näkövammaisille. Esteettömyystyössä kaikki ihmisryhmät ovat edustettuna.
– Jos pohditaan vaikka Porin Katinkurun liikuntareitin esteettömyyden suunnittelua, niin siinä huomioimme toimintakyvyltään erilaiset liikkujat kuten ikäihmiset, apuvälineen käyttäjät, sekä kuntotasoltaan erilaiset henkilöt. Suunnittelussa on huomioitu esimerkiksi taukopaikat, opasteet, valaistus ja polkujen pohjamateriaali.
Pienet teot, suuret arvot
Esteettömyysasiat ovat Kati Karinharjun sydämen asia. Hänen väitöskirjansa Promoting physical activity for Community-Dwelling Manual Wheelchair Users with Spinal Cord Injury on juuri arvioitu ja hyväksytty Australiassa Queenslandin yliopistossa. Väitöskirja liittyy pyörätuolia käyttävien henkilöiden fyysisen aktiivisuuden mittaamiseen ja edistämiseen. Väitöskirjassa käytettiin pyörätuolilla liikkuvien henkilöiden näkökulmasta uusia ja innovatiivisia menetelmiä, mikä tekee väitöskirjasta alansa edelläkävijän.
Tällä hetkellä SAMKin kehittämistyö kohdistuu vahvasti alueelliseen esteettömyystyöhön sekä korkeakoulun oman toimintakulttuurin saavutettavuuden parantamiseen.
Karinharju sanoo, ettei ole mitään SAMKin näköistä esteettömyyttä, vaan kaikki on yhteistä ja samaa.
– Tällä hetkellä ajankohtaista tällä saralla on saavutettavuus digimaailmassa. Tämä on myös todella haastava aihe, hän pohtii.
SAMKin esteettömyys- ja saavutettavuustyössä on noudatettu ajatusta: ”Pienet teot, suuret arvot”.
– Emme koskaan voi saada maailmaa valmiiksi, mutta tarttumalla yksittäisiin kehittämistarpeisiin ja rakentamalla niihin pieniäkin ratkaisuja, syntyy usein lumipalloefekti. Yksi hyvä pieni teko poikii usein lisää, Karinharju sanoo.
Esteettömyys ja saavutettavuus SAMKissa
SAMKissa on toiminut vuodesta 2013 alkaen Esteettömyys ja saavutettavuus -tutkimusryhmä. Organisaatiomuutoksen myötä sen toiminta on siirtynyt Ihmisen osallisuus ja toimintakyky -tutkimuskokonaisuuden alle. Syksyllä 2021 SAMKiin perustettiin Esteettömyys ja saavutettavuus -kehittämisryhmä. SAMK on mukana myös mm. seuraavissa:
- Porin palloiluhallin esteettömyystyö
- Katinkurun liikuntareitin esteettömyystyö
- Ikäihmisille esteetön ja turvallinen asuminen -hanke
- Yhteismitallinen esteettömyystieto Suomen liikuntapaikoissa -hanke
Lue lisää
Lue lisää
Vaasan yliopiston Robotics-maisteriohjelma käynnistyy syksyllä Porissa yhteistyössä SAMKin kanssa
Vaasan yliopiston Robotics-maisteriohjelma käynnistyy Porissa syksyllä 2024. SAMKin kanssa yhteistyössä toteutettavaan maisterikoulutukseen voi hakea 2.– 15.5.2024. Sopimus energia-alan robotiikkasovelluksiin liittyvän professuurin perustamiseksi ja maisteriohjelman käynnistämiseksi allekirjoitettiin vuonna 2022.
Vuoden Yrityskiihdyttämöyrittäjä Joonas Rakkolainen kehitti innovatiivisen apuvälineen niskajumiin
SAMKin Vuoden Yrityskiihdyttämöyrittäjä Joonas Rakkolainen on kehittänyt yritystoiminnassaan apuvälineen, jolla hän hoiti aluksi omaa migreeniään.
SAMKista sairaanhoitajaksi Sydänsairaalaan
Elina Jalonen valmistui viime vuonna sairaanhoitajaksi SAMKista. Valmistuttuaan ylioppilaaksi Rauman Lyseon lukiosta oli sairaanhoitajaksi opiskelu varma valinta, mutta paikkakunta opiskeluille oli vielä epäselvä.