Selvityksessä tarkasteltiin alueen keskeisten toimijoiden – Vatajankoski Oy, Honkatarhat, KKK-vihannes, Gasum Oy, Naapurin Maalaiskana Oy sekä Honkajoki Oy – lämmön tuotantoa, käyttöä ja jakelua sekä Honkajoen taajaman kaukolämpöverkkojen kulutusta.
– GMM Finland Oy:n tekemän selvityksen kautta saimme paljon tutkittua tietoa nyt Kirkkokallion jatkokehittämiseen liittyen ja alueen yritysten aktiivinen ja avoin osallistuminen selvitystyöhön oli kiitettävää, toteaa Tomi Kuusimäki Satakunnan ammattikorkeakoululta.
Honkajoki Oy:n tuotantolaitosten energiatehokkuus on kehittynyt harppauksin vuodesta 2017 alkaen. Vaikka höyryenergian käyttömäärät ovat kasvaneet tuotantovolyymien kasvaessa, on tuotantoyksikköä kohden käytetyn höyryenergian määrä laskenut tuntuvasti. Vuoden 2025 investoinnit tulevat vaikuttamaan merkittävästi hukkalämmön määrään ja sen hyödyntämismahdollisuuksiin. Selvityksen mukaan potentiaalista hukkalämpöä jäi vuonna 2024 hyödyntämättä 37 146 MWh, ja sen tehokkaampi käyttö on yksi selvityksen keskeisistä tavoitteista.
– Keskeinen haaste hukkalämmön hyödyntämisessä on kesäajan matala kulutus. Selvityksessä suosittelemme uusien, myös kesäaikaan lämpöä käyttävien toimijoiden sijoittumista alueelle. Esimerkiksi matalalämpöistä kuivausta sisältävät prosessit – kuten lietteen, viljan tai elintarviketeollisuuden sivuvirtojen kuivaus – voisivat hyödyntää nykyisin hukkaan menevää energiaa, sanoo GMM Finland Oy:n toimitusjohtaja Matti Lehtinen.
Prosesseissa syntyvä hukkalämpö voidaan hyödyntää myös jäähdytyksen tuottamiseen eli lämpimästä saadaan kylmää. Tällöin potentiaalinen sijoittuja voisi olla yritys, joka tarvitsee toiminnassaan merkittäviä määriä kylmää ja joiden tuotannollisille ketjuille sijoittuminen Kirkkokalliolle olisi mahdollista.
– Selvityksessä nostimme esiin myös lämmönsiirtojärjestelmien ohjauksen ja monitoroinnin kehittämisen osana kokonaisuutta. Suosituksena on rakentaa keskitetty monitorointi- ja ohjausjärjestelmä, joka yhdistää eri toimijoiden automaatiojärjestelmät ja ulkoisen olosuhdedatan, kuten sääennusteet ja tuotannon käyttöennusteet. Tämä mahdollistaisi lämmön saatavuuden ja käytön optimoinnin kaikissa tilanteissa, Lehtinen kuvailee.
Kirkkokallion ekoteollisuuspuisto tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia uusille toimijoille, jotka voivat hyödyntää alueen hukkalämpöä ja osallistua energiatehokkaan teollisen ekosysteemin kehittämiseen. Selvityksen suositukset luovat pohjan konkreettisille investoinneille ja yhteistyölle alueen toimijoiden kesken.
Selvitys tuotettiin Satakunnan ammattikorkeakoulun Resurssiviisauden tutkimuskokonaisuuteen kuuluvassa Pohjois-Satakunta vihreän siirtymän aalloilla -hankkeessa. Selvityksen laati konsulttiyritys GMM Finland Oy. Hanketta rahoittaa EU:n Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) ja Satakuntaliitto. Selvitys tullaan julkaisemaan osana Kirkkokallion ekoteollisuuspuiston kokoomajulkaisua syksyn aikana.
