YAMK-opinnäytetyö: Video-ohjaus lasten kohtaamisen tukena

Sosiaalialan YAMK-opinnäytetyössä tutkittiin videoreflektiivisen ohjausmenetelmän Video Enhanced Reflective Practice (VERP) mahdollisuuksia tukea lasten kanssa kuntoutustyötä tekevien työntekijöiden ammatillista kehitystä.

Sinisen ja punaisen käden puristus
Pixabay/johnhain

Sosiaalialalla kohtaamme ihmisiä, asiakkaita, päivittäin. Yhteyden rakentuminen asiakkaan ja työntekijän välille on kaiken työskentelyn perusta. Miten rakennamme ja mistä tekijöistä syntyy luottamuksellinen suhde asiakkaan ja työntekijän välille? Miten niin abstraktia asiaa voi harjoitella ja oppia?

Sosiaalialan YAMK-opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön kanssa. Yhteistyökumppaneina työssä oli viisi säätiön lasten parissa kuntoutustyötä tekevää työntekijää. Säätiö halusi tukea lasten kanssa kuntoutustyötä tekevien ammatillista kehittymistä. Opinnäytetyön tekijällä oli aikaisempaa kokemusta kameran molemmin puolin ja erityisesti perheohjauksesta (VIGMLL) videon avulla sekä myös työntekijöiden ohjaamisesta (VERP) ja vahva usko videon käytön tuloksellisuuteen.

Taidot esiin kuvan avulla

Työntekijät kuvasivat omaa työtään lyhyille videotallenteille, joissa he kohtasivat lapsia kuntoutusarjessa ja toivat tallenteet yhteiseen tarkasteluun video-ohjaajan kanssa. Aineisto koostui ennen ja jälkeen video-ohjausprosessin tehdyistä haastatteluista ja ohjausprosessin aikana täytetystä päiväkirjasta. Haastatteluihin ja päiväkirjoihin sekä teoriaan että aikaisemmin tehtyihin tutkimuksiin perustuvan analyysin perusteella voidaan sanoa, että videota hyödyntämällä on mahdollista tukea työntekijöiden ammatillista kehittymistä itseluottamuksen, oman toiminnan pohtimisen ja lapsen näkökulman huomioon ottamisen alueilla.

Tuloksellisuuteen vaikuttavia tekijöitä olivat prosessinomaisuus, mahdollisuus palata jälkikäteen ohi menneisiin tilanteisiin sekä ohjaajalta saatu tuki. Videon katselu sinällään ei vielä tue työntekijän kehittymistä. Keskusteluissa ohjaajan yhteiseen tarkasteluun nostamat positiiviset hetket tallenteilta näkyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä keskusteluissa vallinnut turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri olivat tekijöitä, jotka mahdollistivat työntekijän avoimen ja rehellisen pohdinnan omasta toiminnastaan ja mielentiloistaan. Tämä edesauttoi myös työntekijän valmiuksia pohtia tilanteita lapsen näkökulmasta.

Eräs mielenkiintoinen tutkimuksen herättämä ajatus oli, voitaisiinko videoreflektiivistä ohjausta hyödyntää työntekijöiden tavassa ja kyvyssä kohdata lapsia jo ammattiin opiskeluvaiheessa.

Lisätiedot:

Kimmo Reunanen, 0400 835196, kimmo.reunanen@mll.fi

Tutustu Kimmo Reunasen YAMK-opinnäytetyöhön

Jaa tämä sivu

Raumalla sijaitsee keltainen taidetalo, jossa on RaumArsin toimintaa.

Satakunnan taidetoimintaa edistävä ja elävöittävä yhdistys RaumArs alkaa tukea SAMKista valmistuneita kuvataiteilijoita

RaumArs ry alkaa tukea SAMKista valmistuneita kuvataiteilijoita tarjoamalla heille näyttelytilaa uudessa Taidetalo RaumArsissa vuoden 2026 alussa. Suunnitelmissa on jatkaa yhteistyötä myös tulevaisuudessa.

Sopimuksen allekirjoitustilaisuuteen osallistuivat SAMKin kumppanuuspäällikkö Tanja Vaitiniemi (vas.), Valmetin kuivauskoneyksikön johtaja Sanna Röyskö, SAMKin osaamisaluejohtaja Heikki Haaparanta sekä Valmetin teknologiapäällikkö Janne Suonperä.

Valmet ja SAMK syventävät yhteistyötään – tavoitteena tukea tulevaisuuden osaamista

Valmet ja SAMK ovat solmineet uuden kumppanuussopimuksen, joka avaa entistä parempia mahdollisuuksia opiskelijoille. Sopimuksen myötä osapuolet vahvistavat yhteistyötään monialaisen tekniikan osaamisen, tutkimusprojektien ja työelämälähtöisen oppimisen alueilla.

SAMKissa vietettiin lukuvuoden yhteistä valmistumisjuhlaa, publiikkia.

SAMKissa vietettiin valmistumisen juhlaa – Katso kuvagalleriat eri kampuksilta

SAMKin valmistumisjuhlaa eli publiikkia vietettiin viime viikolla. Juhlaan olivat tervetulleita kaikki lukuvuoden 2024–2025 aikana valmistuneet tai valmistuvat opiskelijat ja heidän läheisensä.