SAMKista uusia Lapset puheeksi -menetelmän kouluttajia

SAMKissa on muutaman vuoden ajan pyörinyt Lapset puheeksi -menetelmään liittyvää koulutusta. Viime viikolla SAMKista valmistui 12 uutta menetelmän kouluttajaa. Sari Viljanen on yksi heistä. Hän on innostunut aiheesta ja tehnyt siihen liittyen jo aiemmin Sastamalan kaupungille YAMK-opinnäytetyön.

Sari Viljanen seisoo opettajanpöydän vieressä.

Sari Viljanen esitteli YAMK-työnsä tuloksia Lapset puheeksi -kouluttajakoulutuksessa.

SAMKista valmistui viime viikolla uusia Lapset puheeksi -menetelmän kouluttajia Sataeduun, SAMKiin ja Winnovaan sekä Huittisten, Ulvilan ja Sastamalan varhaiskasvatukseen.

Lapset puheeksi -työmenetelmän tarkoituksena on tukea lapsen tai nuoren kehitystä ja ehkäistä ongelmia ennalta. Menetelmän avulla voidaan myös ottaa puheeksi hankalia perhetilanteita ja päästä kehittämään palvelujärjestelmää. Sen avulla lapset ja nuoret sekä heidän perheensä saavat tukea riippumatta siitä, missä asioivat ja elävät arkeansa.

Lapset puheeksi -menetelmässä on kaksi vaihetta: keskustelu ja neuvonpito. Keskustelujen avuksi on kehitetty lokikirjat, jotka sisältävät valmiiksi luodut aiheet eri-ikäisten lasten ja nuorten keskusteluihin. Keskustelut käydään paitsi tiettyinä ikävuosina, myös aina muutostilanteissa. Keskustelu käydään esimerkiksi, kun lapsi aloittaa peruskoulun ja kun hän päättää sen. Nuoria jää syrjään esimerkiksi juuri peruskoulun päättymisen vaiheessa paljon. Neuvonpito on verkostokokous, johon kutsutaan toimijoita perheen omasta verkostosta ja tarvittavia ammattilaisia.

Tukea päivittäiseen arkeen

Yksi uusista Lapset puheeksi -menetelmäkouluttajista on Sari Viljanen. Hän työskentelee varhaiskasvatuksen vastuuopettajana Pilvilinnan päiväkodissa Sastamalassa.

Hän kouluttautui viitisen vuotta sitten ensin menetelmäosaajaksi.

– Jo silloin heräsi ajatus, että tämänkaltainen kouluttaminen voisi olla minun juttuni ja tässä ollaan nyt. Olin jo silloin vakuuttunut menetelmän käytettävyydestä ja hyödyllisyydestä, hän muistelee.

Viljanen on sittemmin tehnyt myös sosiaalialan YAMK-opinnäytetyönsä tästä aiheesta. Kehittämistyössä hän teki käyttöönottosuunnitelman menetelmän juurruttamiseksi Sastamalan varhaiskasvatukseen. Työ etenee suunnitellusti. Tähän kouluttajakoulutukseen osallistuminen oli osa tehtyä suunnitelmaa.

”Tahtotila olisi paljon enempään”

Kun Viljanen tutustui menetelmään ja sen taustoihin, hän totesi sen olevan juuri sitä mitä varhaiskasvatuksessa tarvitaan.

– Koen varhaiskasvatuksen olevan paljon muutakin kuin pedagogista toimintaa ja lapsen päivittäistä hoitoa ja huolenpitoa. Tahtoisin toimia vielä laajemmin lapsen ja perheen parhaaksi, Viljanen sanoo.

Hän sai kouluttajakoulutuksesta paljon tietoa Lapset puheeksi -menetelmän kouluttamisesta sekä käytännön vinkkejä ja malleja, miten menetelmää muilla paikkakunnilla jo käytetään.

– Ja opin sen, että asiat etenevät, vaikka ne etenisivät hitaammin kuin minun tahtotilani olisi. Tällä hetkellä mietin eniten sitä, mistä saisin niin paljon aikaa, että ehtisin tutustua kaikkeen materiaaliin mitä kouluttautuminen avasi ja hyödyntämään sitä. Oman työn ohessa aika on hyvin rajallista.

Tutustu Lapset puheeksi -menetelmäkoulutukseen Mieli ry:n sivuilla Tutustu Sari Viljasen YAMK-opinnäytetyöhön Ryhmäkuva yhdestätoista naisesta.

Lapset puheeksi -menetelmän koulutukset

Menetelmän peruskoulutuksissa (12 tai 18 tuntia) opiskellaan menetelmän taustoja ja harjoitellaan sekä Lapset puheeksi -keskusteluja että -neuvonpitoa.

Menetelmäkouluttajien koulutuksen (36 tuntia) tavoitteena on ohjata menetelmäosaajat käymään Lapset puheeksi -keskusteluja vaikuttavalla, tarkoituksenmukaisella tavalla.

Kuvassa uudet Lapset puheeksi -menetelmän kouluttajat ja heidän opettajansa Eija Tuliniemi (edessä oikealla).

Jaa tämä sivu

Joonas Rakkolainen esittelee käsissään kehittämäänsä tuotetta Atlas Care.

Vuoden Yrityskiihdyttämöyrittäjä Joonas Rakkolainen kehitti innovatiivisen apuvälineen niskajumiin

SAMKin Vuoden Yrityskiihdyttämöyrittäjä Joonas Rakkolainen on kehittänyt yritystoiminnassaan apuvälineen, jolla hän hoiti aluksi omaa migreeniään.

Elina Jalonen seisoo tiiliseinän vieressä

SAMKista sairaanhoitajaksi Sydänsairaalaan

Elina Jalonen valmistui viime vuonna sairaanhoitajaksi SAMKista. Valmistuttuaan ylioppilaaksi Rauman Lyseon lukiosta oli sairaanhoitajaksi opiskelu varma valinta, mutta paikkakunta opiskeluille oli vielä epäselvä.

Tiia Kenola seisoo SAMKin Porin kampuksen yhdyskäytävällä.

Yhdes-malli ja monimuotoiset harjoittelut: Tiia Kenolan matka sosionomiksi

Tiia Kenola on kokenut SAMKin sosionomiopinnot monipuolisina ja hyvät eväät tulevaisuuden työelämään antavina.