Opiskelijatarina: Kansainvälinen koulutus avaa ovet maailmalle – suomalaista Nursing-tutkintoa arvostetaan

Filippiiniläinen Ralph Rabang halusi avartaa mahdollisuuksiaan työelämässä. Hän haki SAMKiin kansainväliseen sairaanhoitajakoulutukseen, vaikka kotimaasta oli sama tutkinto taskussa. Kansainvälinen tutkinto avaa ovet myös ulkomaille.

Ralph Rabang seisoo värikkään seinän edessä.
rpt

Ralph Rabang on viihtynyt SAMKissa.

– Suomeen hakeudutaan paremman palkan ja työympäristön takia.

Filippiineiltä kotoisin oleva Ralph opiskelee toista vuotta Nursing-koulutusohjelmassa. Hän opiskeli sairaanhoitajaksi kotimaassaan ja ehti työskennellä kolme vuotta sairaanhoitajana ennen muuttoa Suomeen.

Filippiineillä on suosittua hakeutua ulkomaille töihin, kun on ensin hankkinut kokemusta kotimaassa. Filippiiniläiset sairaanhoitajat hakeutuvat ulkomaille paremman palkan ja työympäristön takia.

Suomi ei ollut entuudestaan tuttu, kun Ralph alkoi etsiä töitä ulkomailta. Täältä löytyi kiinnostava työpaikka ja hän halusi yrittää. Työnhakuun kuului viikon mittainen suomen kielen kurssi, jossa arvioitiin kykyä oppia suomen kieltä. Ralph läpäisi testin ja siitä alkoi viiden kuukauden mittainen suomen kielen koulutus, jonka jälkeen Ralph työskenteli suomalaisessa hoivakodissa neljä vuotta.

Suomalaisessa ja ulkomaisissa koulutuksissa on isoja eroja

Filippiiniläistä tutkintoa ei hyväksytä Suomessa, joten Ralph haki SAMKin sairaanhoitajakoulutukseen. Suomalainen tutkinto antaa valmiuden työskennellä Suomessa ja kansainvälinen tutkinto avaa oven myös ulkomaille. Opetuskielenä on englanti. Harjoitteluissa vaaditaan suomen kielen taitoa.

Filippiineillä koulutus on vaativampaa. Ennen kuin saa työskennellä sairaanhoitajana, tarvitsee suorittaa kahden päivän mittainen koe, joka koostuu 500 kysymyksestä. Suoritettuna täytyy myös olla viisi avustamista synnytyksissä ja kymmenen leikkauksissa.

Suomessa harjoitellaan paljon simulaatioiden kautta ja Love-tentti koostuu vain 20 kysymyksestä.

– Suomalaisessa opetuksessa parasta ovat menetelmät ja ammattitaito, jotka saavat tunnustusta kansainvälisesti.

Suomen kielen puute ei ole este hakeuduttaessa kansainväliseen koulutukseen

Ralphin tavoitteena on pystyä työskentelemään sairaalassa Suomessa sekä kehittää suomen kielen taitoaan. Tavoite on osin toteutunut, hän on jo työskennellyt sekä Porin kaupunginsairaalassa että Satasairaalassa ja pärjännyt hyvin karttuneella kielitaidollaan.

Nursing-koulutusohjelmaan kuuluu kolme suomen kielen kurssia. Englannin kielen merkitys on vähentynyt ja suomen kielitaito kehittynyt.

– Vaikka oma kielitaito mietityttäisi, kannattaa silti hakea. Opettajat auttavat ja sairaanhoitajakoulutus on pitkälti käytännönläheistä.

SAMKin kansainvälinen koulutus antaa loistavat valmiudet työskennellä Suomessa ja ulkomailla

Ralphin opiskeluryhmässä suurin osa opiskelijoista on Kiinasta, muutamia on Afrikasta, Filippiineiltä ja Suomesta. Kiinalaiset ovat Suomessa ensimmäistä kertaa, mutta afrikkalaiset ovat asuneet täällä jo ennen opiskelua, joten kulttuuri on tuttu.

– Ryhmän parhaita puolia on monikulttuurisuus, useilla ulkomaisilla opiskelijoilla on sairaanhoitajan tutkinto kotimaasta ja se synnyttää keskustelua.

Ralphia miellyttää myös SAMKin kampus, joka on mietitty opiskelijoiden kannalta. Tilat ja välineet antavat hyvät mahdollisuudet oppimiseen, ja simulaatiot ovat hyvin toteutettuja.

Suomalainen terveydenhuolto on tasa-arvoista ja laadukasta

Ralph kertoo, että vaikka Kiinassa ja Nigeriassa on suuremmat vaatimukset koulutuksen suhteen, terveydenhuolto on Suomessa silti huomattavasti parempaa kuin Filippiineillä.

– Filippiineillä hoitohenkilökunnan tarvitsee miettiä, mitä potilas voi maksaa hoidostaan, joten rikkaat ja köyhät saavat erilaista hoitoa. Suomessa kaikki saavat tasa-arvoista hoitoa ja kohtelua.

Suurimmat kulttuurierot Suomen ja Filippiinien välillä ovat sää ja ruoka. Ralphin kotimaassa ei ole myöskään hoivakoteja, kuten Suomessa. Suomalainen järjestelmä tukee perheiden työssäkäyntiä, kun vanhukset saavat hyvää hoitoa muualla, mikä on Ralphin mielestä hienoa. Hän pitää Suomea siistinä maana, mutta varjopuolena on kallis hintataso.

Ralph ei ole kokenut rasismia ja kokee, että häntä on kohdeltu hyvin. Suomalaiset ovat kärsivällisiä, eivätkä ole tuominneet häntä kielitaidon perusteella.

Ralph vinkkaa, että jos haluat opiskella sairaanhoitajaksi, ei kansainvälistä ohjelmaa kannata miettiä kahdesti. Kansainvälisessä koulutuksessa pääset heti monikulttuuriseen ympäristöön ja tutkinto antaa mahdollisuuden työskennellä ympäri maailmaa.

Ralph Rabang 3

Ralph Rabang

  • 29-vuotias
  • Kotoisin Viganin kaupungista, Filippiineiltä
  • Asunut Suomessa 6 vuotta
  • Työskennellyt suomalaisessa hoitokodissa 4 vuotta
  • Maisteritutkinto sairaanhoidosta Filippiineiltä
  • Opiskelee toista vuotta Nursing-koulutusohjelmassa SAMKissa

SAMK TWITTERISSÄ

Jaa tämä sivu

Elina Jalonen seisoo tiiliseinän vieressä

SAMKista sairaanhoitajaksi Sydänsairaalaan

Elina Jalonen valmistui viime vuonna sairaanhoitajaksi SAMKista. Valmistuttuaan ylioppilaaksi Rauman Lyseon lukiosta oli sairaanhoitajaksi opiskelu varma valinta, mutta paikkakunta opiskeluille oli vielä epäselvä.

Tiia Kenola seisoo SAMKin Porin kampuksen yhdyskäytävällä.

Yhdes-malli ja monimuotoiset harjoittelut: Tiia Kenolan matka sosionomiksi

Tiia Kenola on kokenut SAMKin sosionomiopinnot monipuolisina ja hyvät eväät tulevaisuuden työelämään antavina.

Ville-Pekka Vihma näyttelyssä Oulussa, Real Deal Yläkerta -galleriassa.

Ville-Pekka Vihma valmistuu kuvataiteilijaksi

Oulusta kotoisin oleva Ville-Pekka Vihma kirjoittaa parhaillaan opinnäytetyötään Kangasniemellä töidensä ohella. Hän opiskelee viimeistä vuottaan kuvataitelijaksi SAMKin Taidekoulun kampuksella Kankaanpäässä.