Ratkaisukeskeisen neuropsykiatrian valmentaja Birgit Vuori-Metsämäen mukaan nepsy-teemoihin liittyvä tuen tarve kiteytyy usein yhteen kokemukseen: arki ei suju.
– Se voi näkyä lapsella esimerkiksi kaverisuhteissa, oppimisessa tai koti-arjessa – nukkumisessa, syömisessä, aamutoimissa. Toisaalta taas opiskelijalla opiskelu voi sujua, mutta muu arjenhallinta ei. Kun tuen tarve tunnistetaan ajoissa, on mahdollista löytää myös toimivia keinoja tukea arkea.
Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) järjestää ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmennuksen täydennyskoulutuksen syksyllä 2026. Koulutus toteutetaan jo 15. kerran.
Nepsy-tietoisuus on lisääntynyt
Neuropsykiatrisista teemoista puhutaan nykyään enemmän kuin aiemmin. Vuori-Metsämäen mukaan tietoisuus on lisääntynyt, ja myös tutkimus ja diagnosointi ovat kehittyneet.
– Yhä useampi tunnistaa itsessään tai läheisessään neuropsykiatrisia piirteitä ja osaa hakea apua. Samalla arjen ympäristö on muuttunut kuormittavammaksi: digitaalisuus, jatkuva ärsyketulva ja pelaaminen näkyvät monen arjessa.
Konkretia, kohtaaminen ja vahva käytännön kokemus koulutuksen perustana
SAMKin nepsy-koulutuksesta vastaavat lehtori Hanna Hannukainen sekä Vuori-Metsämäki, jolla on yli 20 vuoden kokemus neurokirjon parissa työskentelystä. Hänet tunnetaan eri puolilla Suomea käytännönläheisenä nepsy-teeman kouluttajana.
Vuori-Metsämäellä on laaja kokemus yksilöllisten ratkaisujen kehittämisestä neurokirjon henkilöiden arjen tueksi. Hän on työskennellyt sekä työyhteisöjen että eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä kanssa. Työn keskiössä on aina ollut asiakastyö, jonka ansiosta osaaminen on pysynyt ajantasaisena ja käytännönläheisenä. Tämä vahva käytännön kokemus vahvistaa myös SAMKin koulutusta ja tuo siihen ajankohtaista näkökulmaa.
Nepsy-valmentajakoulutuksen keskiössä on käytännönläheisyys. Koulutuksessa harjoitellaan muun muassa toimintakyvyn kuvaamista, aistiherkkyyksien huomioimista sekä toiminnanohjauksen tukemista konkreettisilla menetelmillä. Opiskelijoiden työskentely kytkeytyy oikeisiin elämäntilanteisiin ja asiakkaan arkeen.
– Koko koulutuksen ajan työskennellään ohjatusti oman asiakkaan kanssa ja osallistutaan työnohjaukseen. Työnohjauksessa opitaan myös muiden tilanteista – yhdellä voi olla asiakkaana lapsi, toisella 55-vuotias, kolmannella nuori. Se laajentaa näkökulmaa valtavasti, Vuori-Metsämäki sanoo.
Vuori-Metsämäki haluaa korostaa, että neuropsykiatrinen valmennus ei ole vain yksittäisiä menetelmiä tai työkaluja, vaan prosessi, jossa kohtaaminen on keskiössä.
– Tärkeintä on oppia tunnistamaan juuri tietyn ihmisen tuen tarve ja löytää hänen arkeensa sopivat keinot. Koulutuksesta osallistuja saa työkalujen lisäksi ammatillista varmuutta ja yhteisen kielen, jonka avulla neuropsykiatrisia teemoja voidaan käsitellä työyhteisöissä ja asiakastyössä.
Lähiopetus tukee syvempää oppimista ja vuorovaikutusta
Lähiopetus on koulutuksessa tietoinen valinta, sillä neuropsykiatrinen valmennus on ennen kaikkea kohtaamistyötä, jossa vuorovaikutus, tilannetaju ja luottamuksen rakentuminen ovat keskeisiä.
– Lähitapaamisissa keskustelu syvenee. Ilmeet, eleet ja ryhmädynamiikka tukevat oppimista ja kokemusten jakamista tavalla, jota on vaikea saavuttaa etäyhteyksin, Vuori-Metsämäki sanoo. Koulutuksen sisältöä arvioidaan ja kehitetään vuosittain, ja tavoitteena on, että osallistuja löytää itselleen toimivan tavan tehdä työtä ja pystyy tukemaan nepsy-haasteiden kanssa eläviä ihmisiä arjessa.
——————————————–
Haku Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus -täydennyskoulutukseen (30 opintopistettä) on käynnissä 31.5.2026 asti. Infotilaisuus koulutuksesta järjestetään toukokuussa.
